Tähän astisten luentojen ja tiedonkeruunperusteella näen vahvasti, että Otaniemi tarvitsisi kampukselle sopivamman ympäristön. Etenkin kun kyse on vielä kampuksesta, jossa opiskellaan maisema-arkkitehtuuria! Koen että Otaniemessä olisi tarve myös yhtenäiselle ja luontevasti kytkeytyvälle rakennettujen viheralueiden sarjalle. Niemestä löytyy jo hieno metsäinen (vai olisiko puustoinen parempi sana?) rantaraitti ja koen että sen ylläpitämisessä olisi tarve enneminkin vain tulevien puusukupolvien vaalimiselle, eikä yhtään sen intensiivisemmälle suunnittelulle…tosin…paikoittain raitin varrelta löytyy kehittämistä vaativia kohtia, joten ehkä haluankin vetää sanani takaisin. Sitten on toki myös Otaranta sekä Maarin / Laajalahden alue, joissa todellakin on tarvetta kokonaisvaltaiselle maisema-arkkitehtoniselle kehittämiselle…niitä en ajatuksissani edes sisällyttänyt alkuperäiseen pohdintaani, joka koski enemmänkin niemenrannan metsäistä osuutta.
Joka tapauksessa muun muassa edellä mainitsemistani syistä lähdin tarkastelemaan Otaniemen ilmakuvia sillä idealla, että voisin löytää niemen rannan lisäksi kampusalueelta jonkin mahdollisimman loogisen, rakennettujen puistojen / puistikoiden sekä paikoittaisten metsiköiden ”kokonaisuuden”, jota voisi lähteä yhtenäistämään sekä kehittämään puulajipuistoksi.
Kartalle hahmottelemani yhtenäinen alue muotoutui lopulta eräänlaiseksi kehäksi kampusalueen lomaan. Samaan aikaan muodossa oli kuitenkin myös tiettyä kolmiomaisuutta. Mielenkiintoisasti jokaiseen tämän kolmion ”kärkeen” vaikutti myös muodostuvan oma pienempi kehänsä. Ne tuntuivat myös sijoittuvan teemallisesti erilaisiin alueisiin, joista yksi liikkuu vahvasti historiallisen-, toinen luonnonsuojelullisen– ja kolmas kokeellisen / kehittyvän luonteen rajapinnalla. Nämä alueelliset erot eivät tietenkään ole hirveän selvärajaisia ja kaikki kolme teemaa oikeastaan limittyvät vahvasti koko Otaniemen alueella.
Hengen ja ajatuksen rituaalinen kehittäminen
Suunnitelman on kuitenkin tarkoitus olla kaikkea muuta kuin formalistinen. Kehämuodot sattuivat vain olemaan yhtenäisen tilasarjallisen alueen hahmottamisen tulos ja kolmiomaisesti sijoittuvat alueet taas antoivat inspiroivan huomion teemallisuudesta. Keskeisin idea suunnitelmassani on sen sijaan kampuksen historiallinen rooli mietiskelyyn, ajatteluun, inspiraatioon ja oppimiseen ohjaavana ulkotilana. Kampus sanan tarkoittaessa alun alkaen aukiota mieleeni tuli ajatus kävellen kuljeskeltavasta puulajipolusta, jonka varrella avautuu edellä lueteltuun luovaan, henkiseen ja älylliseen prosessiin ohjaavia ”aukiota”, siis ”kampuksia”. Sopivia ajattelua ja mietiskelyä kuvaavia latinankielisiä sanoja etsiessäni törmäsinkin kuin kohtalon ohjaamana circumambulatus termiin, joka taas tuntuu kytkeytyvän lähes täydellisesti ideaani…ja yllättäen myös yhtenäistettävissä olevan alueen kehämäisiin muotoihin.
Circumambulatus tarkoittaa rituaalista pyhän kohteen ympärikävelyä jonka tavoitteena on kirkastaa ajatusta ja vahvistaa yhteyttä korkeampiin voimiin. Kartalle hahmottelemani kehä kiertää jotakuinkin kampuksen koulurakennuksia. Tosin…kehän keskukseen tuppaa sijoittumaan Väre rakennus, jota Otaniemen kontekstiin rykäistynä tahtoisin melkein kutsua pyhäinhäväistykseksi. No jaa.
Alla olevissa linkeissä tietoa circumambulatum termistä. Itse muovasin oman sanan myötäilemaan kyseisen termin muotoa mutta käyttäen puuta tarkoittavaa ”arbor” kantasanaa. Tällöin termi kai tarkoittaa hyvin tökerösti muotoiltuna puiden ympäröimää, mutta sisältää samalla viitteen rituaaliseen ympärikävelyyn. Nimeä saatan joutua vielä hiomaan, en ole mikään mestari latinassa.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/circumambulate#related-articles
https://en.wikipedia.org/wiki/Circumambulation
Suunnittelualueesta tuli suhteessa varsin mittava, ja ajatuksena olikin, että teen koko alueesta kulkureitteineen yleissuunnitelman. CAD ohjelmalla A1 tulostuskokoa testaillessani päädyin siihen tulokseen, että yleissuunnitelma voisi tulla mittakaavassa 1:2000. Yleissuunnitelman kehäreitin varrelle sijoittuvista ”kampuksista” tekisin tarkempia asemapiirroksia mittakaavassa 1:500 tai tarkempi. Yleissuunnitelmassa listaisin eri alueilla käytettävää puiden ja muiden puuvartisten lajistoa. Asemapiirroksia tulisi vähintään yksi kunkin eri teeman alueelta ja niissä puuvartisten sijoittuminen on merkitty yksityiskohtaisemmin muun kasvillisuuden kanssa.
Lisämateriaalissa kuten leikkauksissa ja näkymäkuvissa korostuu ajallinen sekä tilasarjallinen tarkastelu. Pohdin myös mahdollista työmallien hyödyntämistä, asemapiirroskohteiden kohdalla, mutta saa nähdä mihin lopulta päädyn. Ajattelin joka tapauksessa aloittaa työn koko suunnittelualueen läpikävelemisellä ja reitin kartoittamisella, ja sitten nopeita leikkauksia ja näkymiä hyödyntäen lähteä hiomaan visiota.
En ajatellut käydä työohjelmaani sen tarkemmin tässä läpi…aikataulun mukaan käytän harjoitustyöhön 3 päivää viikossa. Oppimispäiväkirjaani koitan pitää yllä viikottain, päivittäen sitä todennäköisesti viikonloppuisin.
Kenttätyön hedelmiä
Kiersin suunnittelualueen ja kirjoitin ylös havaintoja sekä otin kuvia. Tulen varmasti käymään kentällä vielä muutaman kerran uudelleen, ehkä seuraavan kerran varsin pian sillä ensimmäinen käynti laittoi käyntiin prosessin, jota haluan vielä jatkojalostaa paikan päällä. Seuraavalla kerralla haluan myös aloittaa suunnitelman hahmottamista skissaamalla.
Yllä kenttäkäynnilleni tuottama A3 karttatuloste, kenttäkäynnillä siihen tekemieni merkintöjen kera.
Kentälle ylös merkitsemiäni ajatuksia lehmuskehästä ja siinä kiertävästä pienimuotoisesta kulkureitistä
Erityinen havainto kenttäkäynnillä oli se, että kun kartalta ylhäältäpäin katsoessa tunnistin suunnittelualueella eri mittakaavoissa toistuvaa kehämäisyyttä, niin kentällä aloin tunnistamaan myös potentiaalisia, pitkälle kantavia suoria linjoja, jotka myös merkitsin kartalle kenttäkäynnin aikana. Eniten suorien linjojen potentiaalia on Alvarinaukion yhteydessä. Totesin myös autoteiden olevan suuri ongelma reitin kokemisessa. Etenkin vesitornin yhteydessä autotien vaikutus on sietämätön. Maarin kohdalla ajatukseeni nousi myös mahdollisuus siltarakenteesta auto- ja raitiotien yli. Tämä siltarakenne voisi jatkua myös eräänlaiseksi terassiksi aina rannalle saakka. Maarin rannan rauha ja avaruus oli pimenevään iltaan taittuvan kenttäkäynnin loppupuolella niin vaikuttava kokemus että se on ehdottomasti piirre, jota haluan suunnitelmassani vaalia. Valitettavasti en koe saaneeni ikuistettua tätä kokemusta valokuvaan vaikka kuinka yritin.
Yksi havaitsemistani potentiaalisista suorista reitti ja/tai näkymälinjoista jatkuu AYY:n rakennuksen portaille.
Yritykseni ikuistaa Maarinrannan avaruutta puhelimeni kameraan jo noin kolme tuntia kestäneen kenttäkäyynin loppupuolella. Ensi kerralla koitan ikuistaa kokemuksen ”oikeaan kameraan”.
Kohta jossa pohdin siltaa ylittämään auto- ja raitiotietä.
Kolme mahdollista asemapiirroskohdetta on varsin todennäköisesti hahmottunut nyt itselleni. Maarin ranta ja Alvarin aukio ovat jo varmistuneet omassa mielessäni asemapiirroskohteiksi. Ainoastaan kartanometsän ja vesitornin alueella on kysymysmerkki tarkasta kohteesta…mutta koen että vesitornin ympäristö on sen verran haastava ja ongelmallinen että voisin ottaa kohteekseni jopa sen. Mieleeni on nyt ensimmäiseksi tullut varsin villi idea autotien katkaisemisesta ja hevosaitauksen laajentamisesta. Katsotaan miten ajatus lähtee tuon alueen kohdalla kehittymään.
Toistaiseksi olen ideoinut paljon Alvarin aukiota ja hahmotellut sen uusia suoria linjoja. Olen myös tutkinut Maarinrannan korkeustietoja ja alustavasti laskenut kuinka mahdollinen silta ja terassirakenne nousisi maastossa. Alan olla pian…tai ehkä jopa olenkin jo siinä vaiheessa, että minun on siirryttävä lintuperspektiivistä leikkausten ja silmänkorkeuden näkymien tasolle.
Aloittamaani puistosuunnitelman skissaamista karttamuistiinpanojeni päälle
Siirryin käsin skissaamisen sijasta tutkimaan vielä havaintojani CAD piirto-ohjelman puolelle (Rhino 7). Kuvassa näkyy tähän mennessä hahmottelemani pääkehäreitti korostettuna punaisella viivalla. Alvarin aukion puolella olen myös linjaillut jo muita kulkureittejä, samalla olen myös merkinnyt tärkeiksi havaitsemiani näkymälinjoja vesitornille sekä Laajalahdelle.
Alvarinaukion hahmottelua…pohjoisosassa oleva pyöreä muoto on ajateltu tällä hetkellä hulevesi- ja/tai vesiaiheeksi…haisuallasta en tosin aukiolle halua joten asiaa täytyy harkita tarkkaan.
Mittailin Rhinossa myös Maarinrannan alueelle tulevaa silta ja terassirakennetta. Hain helsingin karttapalvelusta referenssiä siitä minkälaisia ylikulkuja pikaratikan yli on toteutettu ja näemmä minimikorkeutena vaikuttaisi olevan 6 metriä. Espoon karttapalvelun mukaan ylikulun kohdalla korkeus olisi 3 metriä mutta tämä pitää vielä mitata että täsmääkö asia ratikan kohdalla. Näillä laskelmilla korkeus on kuitenkin saavutettavissa esteettömällä nousullaOlen kuitenkin varsin inspiroitunut tästä silta- ja terassirakenteesta osana Maarin kokonaisuutta.