KIKin opintoministerit vuosilta 2016 ja 2017 kirjoittivat Kolehteen 2/2017 jutun halloped-toimininnasta. Juttu julkaistaan nyt uudelleen ENGin opintoblogissa. Halloped-haku sulkeutuu maanantaina 3.12. ja hakemaan pääsee osoitteessa https://www.halloped.fi/fi/aalto.

Rakkaan ENGimme hallintoa toteutetaan kolmikantaperiaatteen mukaan. Kolmikannan osapuolina ovat professorit, muu koulun henkilökunta ja opiskelijat. Hallinnon opiskelijaedustajat, eli tuttavallisemmin hallopedit, edustavat korkeakoulumme opiskelijoita eri toimielimissä ja työryhmissä.

Hallinnon opiskelijaedustajien eli hallopedien arkea värittää erilaisten toimielinten ja työryhmien toiminta. Käytännössä hallopedit siis osallistuvat näiden elinten toimintaan ja tuovat esiin opiskelijoiden mielipiteen erilaisiin päätöksiin ja päätösehdotuksiin. Kokousten ulkopuolella hallopedit puolestaan välittävät tietoa muille hallopedeille sekä opiskelijoille siitä mitä päätöksiä korkeakoulussa on tehty ja mitkä asiat ovat henkilökunnan keskuudessa pinnalla.

Virallisesti hallinnon opiskelijaedustajan tehtävä ei vie paljoa aikaa. Keskivertohalloped osallistuu yleensä parin tunnin mittaisiin kokouksiin pari-kolme kertaa kuukaudessa, ja kuormittavuus määräytyykin pitkälti oman mielenkiinnon myötä. “Omalla kohdalla parhaat kokemukset hallopedoinnista ovat juuri epävirallisista keskusteluista ja pohdinnoista siitä miten koulun toimintaa voisi parantaa! Homma vie helposti mennessään ja erityisesti ison kuvan ymmärtäminen ENG-tasolla on itselle ollut suurimpia anteja”, KIKin vuoden 2016 opintoministeri Joonas Lehtovaara toteaa.

Lähivuosien suurimpia aiheita edunvalvonnassa ovat olleet sekä kandiohjelman (2013) että maisteriohjelman (2017) tuomat muutokset ja kehitystarpeet. Hallopedit olivat vahvasti vaikuttamassa nykyisen kandivaiheen kolmen pääaineen muodostumiseen, kun koulu ajoi ponnekkaasti eteenpäin kahta pääainetta. Viimeisen vuoden aikana KIKin hallopedit ovat olleet tarmokkaasti vaikuttamassa MEC- ja CIV-maisteriohjelmien hiomiseen. Esimerkiksi molempien ohjelmien orientaatioviikkoa tullaan ensi vuodelle muuttamaan, kiitos aktiivisten opiskelijaedustajien. Konkreettisiin epäkohtiin puuttumisen lisäksi hallopedit pitävät myös yleisiä suhteita yllä koulun ja opiskelijoiden välillä, mikä onkin kaiken yhteistyön perusta.

Halloped- ja edunvalvontatoiminta mielletään joskus näkymättömäksi, hiljaiseksi puurtamiseksi. Yksi syy tähän on se, että hallopedit puuttuvat useasti epäkohtiin jo kauan ennen kuin ne näkevät päivänvalon. “Raksan maisteriohjelman suunnitteluryhmässä olen viimeisen parin vuoden aikana päässyt vaikuttamaan esimerkiksi siihen miten Aallon ulkopuoliset opiskelijat otetaan opetuksessa tasavertaisina huomioon. Muita haastavia aiheita ovat olleet muun muassa maisterikurssien tuntijaon rakentaminen, kandi- ja maisterivaiheen opintojen yhteensovittaminen sekä ensi kevääksi uusiutuva dippatyöprosessi. On ollut hienoa huomata että henkilökunta ja proffat aidosti välittävät mielipiteistäni ja että konkreettisia muutoksia ehdotuksieni pohjalta oikeasti tapahtuu!” Lehtovaara iloitsee.

Vaikka halloped-toiminnan tarkoitus on tehdä ENGistä parempi paikka kaikille opiskelijoille, ovat tehtävät myös henkilökohtaisesti palkitsevia. “Jo aikaisemmin mainittu isomman kuvan hahmottaminen on auttanut paljon sekä omien opintojen suunnittelussa että myös koko koulun toiminnan ymmärtämisessä. Esimerkiksi kandi- ja maisteriuudistukset tuomat muutokset vaikuttavat nyt hyvinkin loogisilta, kun on päässyt itse vaikuttamaan detaljeihin ja kuullut päätöksentekijöiltä perusteluita tiettyjen valintojen takana. Suhteet henkilökuntaan ja sitä kautta myös työelämän puolelle ovat olleet kultaakin kalliimpia “työsuhde-etuja”. Myös monet erinomaiset keskustelut mahdollisten tulevien työnantajien kanssa olisivat varmasti ilman edunvalvontatoimintaa jääneet käymättä. Tärkeimpänä hyötynä on kuitenkin ollut se fiilis siitä, että omat mielipiteet ja päätökset oikeasti vaikuttavat, ja että opiskelijoiden mielipiteillä, olivat ne sitten hallopedin tai kenen tahansa opiskelijan, on todella paljon merkitystä.” Lehtovaara kertoo.

Päästäkseen vaikuttamaan, ei suinkaan tarvitse olla halloped. Jokainen opiskelija voi vaikuttaa omalta osaltaan antamalla kurssipalautetta: aktiivisen palautteen myötä esimerkiksi erään kandivaiheen kurssin luennoitsija vaihtui toiseen. Palautetta ei aina myöskään tarvitse pantata kurssin loppuun, vaan kehitysehdotuksia voi ja kannattaakin antaa myös kurssin edetessä. Esimerkiksi eräällä kanditason kurssilla luennoitsija piti luennot hiljaisella äänellä ilman mikkiä, pimeässä salissa lounaan jälkeen. Kurssin viimeisellä luennolla opiskelija huomautti ettei kyseisessä ympäristössä ole mahdollista pysyä hereillä. Tähän vastauksena luennoitsija ihmetteli, että miksei kukaan ollut vaivautunut mainitsemaan asiasta ensimmäisellä kymmenellä luentokerralla! Eli pienelläkin palautteella voi saada paljon aikaan, opettajat pääsääntöisesti kehittävät toimintatapojaan ilomielin.

Kursseilla havaittuja ongelmia on siis erittäin suotavaa tuoda kurssin vastuuopettajan, killan opintosektorin sekä hallopedien tietoisuuteen. Kaikki opiskelijoiden antama palaute ja mielipiteet ovat tärkeitä! Jokainen esille tuotu mielipide kehittää rakasta korkeakouluamme askeleen eteenpäin.

Mikäli innostus edunvalvontaa kohtaan on herännyt, kannattaa olla hereillä loppuvuodesta halloped-haun avautuessa. Halloped-paikkoja löytyy laajalti eri työryhmistä, keskustelevammista ryhmistä aina korkeakoulumme korkeimpiin päättäviin elimiin asti. Lisäksi halloped-paikkoja löytyy laajemmin esimerkiksi Aalto-tasolta, näistä kaikista löytyy lisätietoa osoitteesta halloped.fi/aalto.

Insinööritieteiden akateeminen komitea
– Korkeakoulumme korkein päättävä elin. Dekaanin johtama toimielin, joka päättää korkeakoulun suurista linjoista, kuten opetussuunnitelman muutoksista.
– Akateemiseen komiteaan valitaan neljä opiskelijaedustajaa ja neljä varajäsentä heille.
– Kokoustaa noin kerran kuukaudessa.

Insinööritieteiden koulutusneuvosto
– Koulutusneuvoston tehtäviin kuuluu muun muassa esitysten tekeminen akateemiselle komitealle ja diplomitöiden käsittely.
– Koulutusneuvostoon valitaan kolme opiskelijaedustajaa ja kolme varajäsentä heille.
– Kokoustaa noin kerran kuukaudessa.

Insinööritieteiden korkeakoulun laaturyhmä
– Laaturyhmä valmistelee opetuksen laatuun liittyviä toimenpiteitä ja tekee siihen liittyviä aloitteita ja ehdotuksia. Laaturyhmällä oli iso rooli koulun valmistautuessa auditointiin alkuvuodesta 2016.
– Koulutusneuvostoon valitaan neljä opiskelijaedustajaa ja neljä varajäsentä heille.
– Kokoustaa neljä kertaa vuodessa. Lisäksi työskentelyä erilaisissa workshopeissa.

Insinööritieteiden maisteriohjelmien ohjausryhmä
– Maisteriohjelmien ohjausryhmä arvioi ja kehittää ENGin maisteriohjelmia. Ryhmässä käydään välillä hyvin vapaamuotoista keskustelua ja se on hallopedeille hyvä paikka vaikuttaa ja saada tietoa ohjelmien epäkohdista. Tämän ryhmän lisäksi jokaisella maisteriohjelmalla on oma ohjausryhmänsä.
– Maisteriohjelmien ohjausryhmään valitaan kaksi opiskelijaedustajaa ja kaksi varajäsentä heille.
– Kokoustaa noin kerran kuukaudessa.

Insinööritieteiden kandidaattiohjelman ohjausryhmä
– Kandidaattiohjelman ohjausryhmä arvioi ja kehittää ENGin kandiohjelmia. Ryhmässä käydään välillä hyvin vapaamuotoista keskustelua ja se on opiskelijoille hyvä paikka avautua ohjelman epäkohdista.
– Ohjausryhmään valitaan kaksi opiskelijaedustajaa ja kaksi varajäsentä heille.
– Kokoustaa noin kerran kuukaudessa.