Päiväkirja 31.1
Sain luettavaksi ”Luonnonkasvit ja biohiili hulevesien hallinnassa” nimisen raportin. Vaikka raportin aihe oli itselleen melko tuttu jo ennestään, oli todella mielenkiintoista lukea silti tarkemmasta astiakokeesta ja saada konkreettisia kasvilajivinkkejä kosteikkojen suunnitteluun. Intensiivipäivä 1 oli todella antoisa ja opetti paljon uutta ja vahvisti jo ennestään tiedossa olleita teemoja veden ympärillä. Ryhmätyönä tehty esitys oli lopulta yllättävän opettavaista, sillä samalla sisäisti toistenkin aiheet tehokkaasti.
Tietotulvan jälkeen olikin hyvä pohtia, mitkä aiheet itseä erityisesti kiinnostaa veden ympärillä. Toivon kurssityöni sijoittuvan kaupunkiin ja keskittymään kaupungin keskisimpiin veteen liittyviin ongelmiin. Perehdyttyäni lisää veden ympärillä liikkuviin teemoihin artikkelien ja selvitysten kautta erityisen mielenkiintoiseksi kaupunkeja uhkaavaksi aiheeksi nousi kaupunkitulvat ja tulvasuojaus. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän rankkasateita sekä nostavan merenpintaa myös Itämerellä. Merkittävä osa Suomenkin kaupungeista on siis enemmän tai vähemmän vaarassa kärsiä vakavista tulvista tulevaisuudessa. Siksi kaupunkien kehittäminen tulvienkestäväksi jo lähitulevaisuudessa on todella tärkeä resilienssitekijä.
Nopeasti netistä tietoa etsimällä kaupunkitulvista Suomessa selvisi, että yksi Suomen tulvaherkimmistä kaupungeista suomessa on Pori. Porissa koettiin 2007 vahingoiltaan toistaiseksi Suomen suurin kaupunkitulva. Tulvan aiheutti harvinaisen voimakas kaupunkialueelle osunut rankkasade. Lisäksi Poria uhkaa myös potentiaaliset meritulvat. Asian vakavuuteen on jo herätty, mutta varmasti paljon kustannussyistä toistaiseksi toimenpiteet eivät ole olleet kovinkaan järeitä tai pitkällä tähtäimellä kestäviä. Haluaisinkin nyt tutkia, millaiset rakenteet olisivat kestäviä myös pitkällä tähtäimellä ja pahimpienkin skenaarioiden mukaan Porin kaupunkirakenteessa.
Responses