Osaamistavoitteeni:
Työskenneltyäni noin kymmenen vuotta valokuvataiteen parisssa, olen tullut pohtineeksi taideteoksen merkitystä kuvataiteen ja valokuvataiteen kontekstissa sekä työ- että vapaa-ajalla. Taiteen kokijana etsin taiteesta teosten merkityksellisyyttä ja teosten sisältöä. Miksi on teoksen sisältö on, mistä teos kertoo ja millä keinoin. Vastaako keinot niitä odotuksia, joita taiteilija purkaa esimerkiksi näyttelytekstissä taikka teoksen nimessä. Näiden lisäksi pohdin, millaiseen taiteen kaanoniin teos sijoittuu. Mitkä ulottuvuudet ovat tuttuja ja uusia. Millaisia viittauksia teoksessa on havaittaissa. Ja millaista keskustelua teos pyrkii herättämään niin yksilön kuin laajemmankin yleisön kohdalla. Liian harvoin, tätä keskustelua pääsee seuraamaan valtakunnallisessa mediassa. Sama koskee arkkitehtuuria ja maisema-arkkitehtuuria. Arkkitehtuurista käydään vilkkaampaa keskustelua etenkin kaupunkisuunnittelun kontekstissa, mutta nopealla vilauksella, Helsingin-sanomien hakukone ei tunnista maisema-arkkitehtuurin kritiikkiä. Maisema-arkkitehtuuri sana tuottaa hakutuloksia, jotka koskevat muun muassa muistokirjoitusta ja puiden määrää. Tämän selittää osittain medioiden poliittiset tottumukset. Kuvataiteelle taikka maisema-arkkitehtuurille ei ole ollut tapana antaa tilaa.
Aikaisemman työhistoriani vuoksi taideteoksen analysointi on luontevaa ja myöskin mielekästä. Tämän kurssin kohdalla toivon tutustuvani maisema-arkkitehtuurin teoreettiseen viitekehykseen. Minua kiinnostaa tietää, millaiseen taiteenteoriaan viitataan, kun maisema-arkkitehtuurikohteita analysoidaan. Minkälainen painoarvo on arkkitehtuurin teorialla, luonnontieteillä tai taiteen teorialla? Millaisille asioille annetaan painoarvoa ja miksi. Mikä on oleellista taikka toissijaista. Näiden lisäksi minua kiinnostaa pohtia, minkä verran teoreettiselle pohdinnalle jää tilaa kun maisema-arkkitehtuurikohteita suunnitellaan. Löytyykö alalta suunnittelijoita, joiden tekemistä ohjaa intellektuelliset ja filosofiset lähtökohdat. Minkä verran teoreettinen pohdinta kehittää alaa? Ja mitkä teemat tuntuvat toistuvan teksteissä?
Oppimisstrategia:
1. Perehdy alan akateemisiin teksteihin, mitkä teoreettiset suuntaukset vaikuttavat, kun maisema-arkkitehtuuria analysoidaan teoreettisesti?
2. Mitkä teemat taikka sisällöt toistuvat teoreettisissa teksteissä?
3. Tutustu toimistoihin tai suunnittelijoihin alan kirjallisuuden avulla. Löytyykö viitteitä siitä, että teoria ohjaisi myös suunnittelutyötä?
Ennakkotehtävän analysointi I
Kuvia luonnosta, joka ei ole tässä -teksti lähestyy runollisesti Kalasatamassa toteutettuja maisema-arkkitehtuurikohteita. Teksti luo katsauksen koko alueeseen, tarttumatta mihinkään tiettyyn yksittäiseen itsenäiseen osioon kuten alueen puistoon taikka pihoihin. Tämä tapa pyrkii kartoittamaan alueen maisema-arkkitehtonista identiteettiä, jonka voisi tiivistää syntyneen kaupunkisuunnittelua seuranneista maisema-arkkitehdin rajallisista työkaluista. Kirjoittaja ei kuitenkaan takerru kuvailemaan ainoastaan maisema-arkkitehdin rajoitteita vaan kuvailee käytettyjä keinoja ja niiden historiallisia lähtökohtia. Keinojen lisäksi identiteettiä tulkitaan suhteessa lähiympäristöön, unohtamatta yleistä keskustelua kaupunkivihreän nykymerkitystä. Lopuksi kirjoittaja kysyy, miksi kaupunkisuunnittelu pakottaa maisema-arkkitehdit ja taiteilijat alueen paikallishistorian tarinankertojien rooliin ikään kuin arkkitehdeilta olisi riisuttu tämä rooli pois. Tekstistä kuitenkin uupuu alueen laaja arkkitehtoninen kuvaus. Entäpä jos alueen tarkemmassa arkkitehtonisessa tarkastelussa löytyykin viittauksia alueen aikaisempaan historiaan, siihen historiaan, joka vallitsi ennen teollisuutta. Tekstiä leimaa valittu proosallinen tyyli, joka alleviivaa subjektiivista kerrontatyyliä. Teksti hyötyisi vertailusta – miten alueen maisema-arkkitehtuuri suhteutuu kaupungin muuhun maisema-arkkitehtuuriin.
Ennakkotehtävän analysointi II
VenVendelinin Brygaa käsittelevä teksti sijoittajaa lukijan katsomaan ostoskeskuksen katolla sijaitsevaa puistokokonaisuutta. Teksti on informatiivista ja objektiivista – kohde esitellään itsenäisenä kokonaisuutena unohtamatta sen lähiympäristöä. Kuvailun lisäksi teksti kuvailee käyttäjäkokemuksia, minkälaisia tunteita julkisen ja yksityisen alueen raja herättää ja toiminnallisia piirteitä. Lisäksi teksti jäsentää maisema-arkkitehtuurilta odotettavia yleisiä piirteitä. Tekstin lopussa kuvaillaan esteettisiä ominaispiirteitä ja paikan luonnetta. Etenkin tekstin loppupuolella toivoisi huolellisempaa kielenkäyttöä, sillä teksti on yleisesti hyvä, vaikkakin se hyötyisi filosofisemmasta pohdinnasta.