Hero image

Tiedonhakua – Asemapuistoja

En entuudestaan ollut kovin perehtynyt Suomen rautateiden historiaan tai asemapuistoihin, joten päätin sivistää itseäni näiden kolmen teoksen verran: Paluulippu (2001), Aseman puisto ja pihat (2005) ja Helsingin rautatieasema (2004). Lisäksi perehdyin Iina-Karoliina Välilän vuonna 2016 kirjoittamaan diplomityöhön, joka käsittelee rautatieaseman valaistuksen suunnittelua.

Ajatuksia lukemastani

Paluulippu (2001), joka käsittelee kulttuurihistoriallisesti merkittävien asema-alueiden uutta käyttöä, antoi kattavan käsityksen asemien historiallisesta merkityksestä ja asemapuistoista. Vaikkei kirjassa suoraan käsitelty Helsingin päärautatieasemaa, sen tarjoamissa asema-alueen suunnitteluperiaatteissa on paljon, mitä on mahdollista soveltaa tässä kurssityössä. Kirjassa puhutaan paljon asema-alueiden vahvasta yhtenäisestä ilmeestä, ilmeikkäästä yksinkertaisuudesta, ennen kaikkea edustuksellisuudesta sekä turvallisuudesta.

Sain myös kokonaisvaltaisen käsityksen rautateiden historiasta Suomessa sekä siitä, miten asemat ja asemapuistot ovat muuttuneet vuosien saatossa. Myös juna-asemien työntekijöille aseman yhteyteen rakennetut asuinrakennukset ja niiden viljelypalstat olivat itselleni uutta tietoa.

Aseman puisto ja pihat (2005) – asema-alueiden hoito-ohje – antaa mielenkiintoisia ja tarkkoja ohjeita kunnostussuunnitelmien laatimiseen, kasvillisuuden valitsemiseen, hoitoon ja asetteluun. Osa ohjeistuksesta ei täysin tue tämän päivän tavoitteita, mutta niistä saa hyvän suuntaviivan. Hoito-ohje sisälsi myös kattavan kasviluettelon tyypillisestä asema-alueiden kasvillisuudesta sekä nosti esiin hyviä huomioita materiaalivalinnoista. 

Lukemani vahvisti käsitystäni siitä, että asemarakennuksen tulisi olla suunnittelun ensisijainen lähtökohta. Sitä ympäröivän puiston on oltava ”asemansa arvoinen” ja korostettava rakennuksen arkkitehtonista ilmettä. 

Lainasin myös muutaman julkisia ja avoimia tiloja käsittelevän teoksen muistin virkistykseksi. Näitä en ole vielä ehtinyt kuin hieman selailla, mutta tarkoitukseni on perehtyä niihin tarkemmin tämän viikon kuluessa

Välikritiikin jälkeen en ole ollut täysin varma suunnittelukohteistani. Helsingin päärautatieaseman ympärys edelleen kiinnostaa valtavasti, mutta ymmärrän siinä olevan paljon haasteita edessä. Toisaalta näen asema rakennusten vahvan arkkitehtuurin mielenkiintoisena haasteena, joten en ole vielä täysin luopumassa kohteista, mutta tutkin myös muita asemia. Minulla on myös herännyt pieniä ajatuksia mahdollisen konseptin suhteen, joista kerron seuraavassa postauksessani.

Responses

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *