Tämä blogi tulee olemaan osana MAR-E1069 – Maiseman suunnittelu ja rakentaminen -kurssia.
Ajatuksen lentoa
Suhteeni Ranskaan on ollut aina hieman kaksijakoinen. Olen aina ihastellut ranskalaista luontoa, osittain sen kaupunkeja ja paloja sen kulttuurista. Se on saanut minut houkuteltua neljälle matkallekin sinne: Nizza, Bordeaux, Pariisi ja Biarritz. Puolestaan kokemukseni ranskalaisista ihmisistä ovat olleet asteen negatiivisempia. Olen vuosien varrella muodostanut pysyvän kuvan kauniista Ranskasta, jonka katuja ei niin ystävälliset ihmiset kansoittavat. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten mielikuvani muuttuu, vai muuttuuko se kurssin edetessä.
Kurssin ensimmäiset viikot ovat lähteneet liikkeelle Ranskan historiaan, kulttuuriin ja sen maisema-arkkitehtuuriin tutustuen. Pääkysymyksenä on ollut: Mitä on olla ranskalainen ja mitä sen kulttuuri pitää sisällään? Tähän kysymykseen en tule varmastikaan koskaan osaamaan täysin vastata, mutta viimeisten viikkojen aikana olemme sitä kovasti yrittäneet selvittää. Olen oppinut valtavasti uutta Ranskasta, sen maannoksista, maantiedosta, puutarhoista ja maisema-arkkitehtuurista. Tuntuu, että tietoa on tullut aivan ylitsevuotavan paljon, mutta silti huomaan sisäistäneeni enemmän kuin oletin.
Pohdintaa vastaavuuksista
Kurssin aiheen ”Correspondances” ei ole täysin yksiselitteinen, mutta sen voi suomentaa ”vastaavuuksiksi”. Aluksi tuntuikin hyvin irralliselta yhdistää Helsinki ja Pariisi, sillä olen aina ajatellut niitä hyvin erilaisina kaupunkeina. Ensimmäisenä reaktionani olikin: ”Mitä vastaavuuksia niillä edes voi olla?” Mutta kuten olettaa saattoi, ensimmäisten viikkojen edetessä vastaavuuksia rupesi löytymään.
Yksi vastaavuus, jota olen alkanut miettiä kurssin tematiikan puitteissa, on kaupunkitilojen turvallisuus ja ”laitapuolen kulkijoiden” osallisuus osana kaupunkimaisemaa. Pariisissa turvallisuuskysymykset ovat olleet pinnalla jo vuosia, ja nyt Helsingissä suunta vaikuttaa huolestuttavalta. Voisiko tähän ilmiöön puuttua paremmalla, turallisuutta painottavalla maisemasuunnittelulla?
Toisessa tuntitehtävässä kävimme pienryhmämme kanssa myös mielenkiintoista keskustelua rautateistä, ja nostin esiin rautatieaseman mahdollisena kiinnostavana suunnittelukohteena. Tulevina vuosina Helsingin päärautatieaseman ympärillä oleva julkinen tila tulee kokemaan laajoja muutoksia, ja näen siinä paljon parantamisen varaa. Voisi olla mielenkiintoista etsiä jokin vastaava rautatieasema Pariisista tai samankokoinen julkinen tila, joka vetää puoleensa ei-toivottua väkeä, ja pohtia maisemasuunnittelun mahdollisuuksia turvallisemman tilan luomisessa. Toki jotkin paikat voivat olla niin leimautuneita, että niihin on vaikea tehdä täydellistä imagonmuutosta, mutta tämä voisi olla yksi kiinnostava aihe lisätutkimukselle.
Oppimistavoitteeni kurssille
Uskon, että meillä suomalaisilla on paljon opittavaa ranskalaisesta maisema-arkkitehtuurista ja puutarhataiteesta. Tällä kurssilla aion pitää mieleni avoimena ranskalaiselle rohkeudelle ja luoda jotain mieleenpainuvaa. Perehtymällä laajasti ranskalaiseen maisema-arkkitehtuuriin ja sen historiaan toivon saavani uusia näkökulmia omiin suunnitteluratkaisuihini. Haluan myös syventää ymmärrystäni kaupunkitilojen ja niiden käyttäjien välisestä suhteesta sekä siitä, miten maisemasuunnittelun keinoin voidaan luoda turvallisempia ja viihtyisämpiä julkisia tiloja.
Oma heikko kohtani on aavistuksen suppea kasvitietämys, joten aion kiinnittää erityistä huomiota ranskalaiseen kasvivalikoimaan ja sen mahdollisiin sovelluksiin suomalaisessa kontekstissa. TAvoitteenani on myös lukea aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja parantaa teknistä osaamistani istutusten suunnittelussa. Toivon, että tämä kurssi auttaa minua laajentamaan osaamistani kasvisuunnittelun saralla ja antaa varmuutta kasvivalintojen tekemiseen tulevaisuudessa.
Tutustuessamme ranskalaisiin maisema-arkkitehtitoimistoihin jäivät mileeeni erityisesti käsivaraluonnokset. Haluan tällä kurssilla tehdä paljon skissejä, ja uskaltaa kokeilla liiallisen miettimisen sijaan.