Ennen viimeistä ohjauskertaa, joka minulla oli maanantaina 21.11, skissailin vielä runsaasti materiaalia käsin. Pohdinnassa oli erityisesti detaljitason ratkaisut sekä miten, minne ja minkälaista vihreää suunnitelmaan tulee. Tähän postaukseen lämäytänkin läjän skissejä ja avaan niitä muutamalla lauseella.
Ensimäisenä aksoskissi, joita edelliseenkin postaukseen sisällytin, mutta tällä kertaa vihreistä elementeistä. Piirroksessa näkyy säiliöiden ympärillä nykyisinkin kasvavat puurivistöt sekä vihreät luiskat. Olemassa olevan vihreän lisäksi olen pohtinut, jos konepajan (rakennus oikeassa reunassa) sivustasta tulisi vehreämpi oleskelun vyöhyke. Seinustan varrelle voisi sijoittaa oleskelusaarekkeita, joiden väliin ja lomaan jätetään tilaa kasvillisuuden kehittymiselle. Myös voimalaitosrakennuksen seinustalla asfalttia voisi avata leikkaamalla ja antaa sielläkin kasvillisuuden muodostaa vihreämpää ja pehmeämpää reunaa aukiolle. Se, minkälaisella muotokielellä tämän toteuttaa, on vielä pohdinnan alla.
Yleisesti olen makustellut sellaista kasvillisuuden konseptia, jossa annetaan kasvillisuuden vapaasti ja spontaanisti tulla sekä kasvaa, eikä lähdetä ohjaamaan sitä liian voimakkaasti. Tai oikeastaan sen suuremmin edes istutetakaan mitään. Eli sukkession omaisesti annetaan luonnon hiljalleen vallata alaa laitoksen ympäristöstä. Villin ja ”hylätyn” oloinen estetiikka kiinnostaa tässä tapauksessa paljon, ja tämän kaltaisesta lähestymisestä jälkiteolliseen maisemaan löytyykin esimerkkejä Euroopasta.
Piirros 1:500 suunnitelmasta, jossa luonnosteltu samaa viherrakennetta, kuin edellisessä skississä.
Rullaluistelukentän ja sitä kiertävän rullaluisteluradan väliin kentän kummallekin sivulle jää jonkin verran ”vapaata tilaa”, joka edellisessä skississä näkyi viivoitettuna alueena. Tälle alueelle olin pohtinut rakennustelineistä tehtäviä rakenteita, ja näistä rakenteista piirsin joitakin vaihtoehtoja paperille. Rakennustelineet ovat helposti muunneltavissa ja muutettavissa kunkin tilanteen vaatimusten mukaan, ja tämä ajatus säilyisi myös suunnitelmassa. Raportissa ajattelin esitellä joitakin vaihtoehtoja, miten telineitä voisi järjestää esimerkiksi pelin tai muun tapahtuman aikaan. Yllä esimerkki katetusta oleskelun alueesta, jonne voi sijoittaa esimerkiksi penkkejä rullauistimien laittoa varten.
Esimerkki telineillä tehtävästä katsomorakenteesta. Telineiden metallisten pysty- ja vaakaputkien maksimipituus on noin 3 metriä. Kiinnitysniveliä pystyputkissa on 0,5 metrin välein, mikä sopii istumiskorkeudeksi ihan hyvin. Telineillä voidaan rakentaa myös sisäänkäyntiportteja kentälle.
Esimerkki yksinkertaisemmasta tilaa rajaavasta rakenteesta tai seinämästä. Telineiden yläputkiin voidaan sijoittaa valaisimia, jotka helpottavat näkemistä ja luovat tunnelmaa pimeään aikaan.
Konepajan seinusta voisi näyttää mahdollisesti tältä. Piirustuksessa kuvattu yksi oleskelusaarekkeita, jotka koostuvat paikalta puretun konepajan lisäsiiven rakennusosista. Laatat ovat rakennuksen erikokoisia tiiliverhoiltuja julkisivuelementtejä, joita voisi hyödyntää pystyasennossa lisäksi seinäminä ja tilan jakajina. Julkisivuelementtejä on mahdollista käyttää muuallakin laitoksen alueella tilaa rajaavina elementteinä sekä ohjekyltteinä. Oleskelusaarekkeiden penkit taas voisivat olla kantavina rakenteina olleiden betonipilareiden ja palkkien pätkiä. Julkisivuelementtien mitoista en ole saanut tarkkaa tietoa, mutta ne on mahdollista arvioida suurin piirtein valokuvien perusteella. Kantavista rakenteista ei ole sen tarkempaa tietoa myöskään, joten työssä täytyy hieman arvailla.
Mutta näillä eväillä tuli mentyä maanantain ohjaukseen ja hyvää keskustelua saatiin taas aikaiseksi. Ohjauksen pohdinnoista kerron lisää seuraavassa postauksessa.