Yliopistojen (lähes) kaikkea opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskee kokonaistyöaikaohjeistus. Kokonaistyöaika tarkoittaa (paperilla), että vuodessa on 1612 h työtä (ja muu aika on vapaa-aikaa). Miten nämä työtunnit jaotellaan vuoden ajalle, ei ole määritelty. Vuosilomalaki ei päde kokonaistyöaikalaisiin, mutta myös kokonaistyöajalla työskentelevällä henkilöstöllä on oikeus vapaaseen.
Sekä minua että tutkimusryhmäni jäseniä on vuosien ajan hämmentänyt kysymys siitä, “paljonko kokonaistyöaikalaisilla on lomaa” (Kysymys 1). Toisin sanoen, paljonko kokonaistyöaikalaisten on kohtuullista pitää lomaa vuoden aikana; paljonko voi suunnitella pitävänsä vapaata esimerkiksi kesällä, ja muuten. Olen tänä vuonna ilokseni kuullut Aallon henkilöstöhallinnosta suullisen toiveen/ehdotuksen, että myös kokonaistyöaikaa noudattavat voisivat pitää yhden kuukauden (/neljä viikkoa) yhtäjaksoista vapaata.
Toinen esiin noussut kysymys koskee sitä, “paljonko on lomaa”, jos tekee töitä lyhyemmän aikaa kuin vuoden (Kysymys 2). Näihin ei ole saatu henkilöstöhallinnolta selkeitä vastauksia/kirjallisia ohjeita. Hyviä keskusteluja olen kuitenkin käynyt henkilöstöhallinnon edustajien kanssa, ja kiitän niistä.
Tässä blogipostauksessa yritän vastata molempiin esittämiini kysymyksiin, sekä esitän ehdotuksen terminologialle, jonka avulla kokonaistyöaikalaisten vapaista olisi helpompi puhua selkeämmin.
Esimerkki 1 – Vertailukohta, “lomaoikeus” nimelliselle keskimääräiselle työmäärälle per päivä, 7.3 h (liittyy Kysymykseen 1)
Jotta kohtuullinen lomapäivien määrä selkenisi, esitän ensin hypoteettisen esimerkin henkilöstä, joka tekee töitä päivässä (=arkipäivässä, lauantait poislukien) keskimäärin juuri sen nimellisen määrän, joka kirjataan yliopiston työajanhallintajärjestelmään työpäivää kohti, eli 7.3 h. Mahdolliset sairauslomat sisältyvät kokonaistyöaikaan, eivätkä vaikuta laskentaan. Henkilö pitänee 7.3 työajan lisäksi päivittäin noin puolen tunnin ruokatauon, mikä ei ole mukana laskennassa.
Merkitsen keskimääräisen työpäivän mittaa (tunneissa) symbolilla B ja vuoden kokonaistyöaikaa (1612 h, vakio) symbolilla C.
Teen laskennan ensin vuodelle 2025, jolloin varsinaisia työpäiviä (arkipäiviä, lauantait poislukien) vuodessa on 251. Merkitsen vuoden työpäivien vuosittaista lukumäärää (dimensioton) muuttujalla A.
Kysymys on: montako päivää pitää kokonaistyöaikalaisen tehdä työtä vuonna 2025, jotta vuoden kokonaistyöaika täyttyy? Laskenta tehdään muodossa C / B = 1612 h / 7.3 h = 220,8 ≈ 221. Merkitsen tätä kokonaistyöaikalaisen vuosittaista työpäivien määrää muuttujalla D (dimensioton).
Koska 221 työpäivää vuodessa (D) riittää kokonaistyöajan täyttymiseen ja vuodessa on 251 työpäivää (A), on lomaa vuonna 2025 (jota merkitsen sybmolilla E) yhteensä 30 päivää eli kuusi (6) viikkoa (eli noin 1.5 kuukautta).
Tämä kuusi (6) viikkoa E on samalla se määrä vapaapäiviä, joka kokonasityöaikalaisten ymmärtääkseni pitäisi merkitä yliopiston työajanhallintajärjestelmään “vuosilomaksi”. Sitä voisi kenties nimittää vuosilomaekvivalentiksi lomaksi.
Esimerkki 2 – “lomaoikeus”, kun keskimääräinen työmäärä per päivä vaihtelee (esimerkit 6.5 h ja 10 h per päivä) (liittyy Kysymykseen 1)
Todellisuudessa opetus- ja tutkimushenkilöstö tuskin tekee juuri 7.3 h töitä päivässä keskimäärin. Kokemukseni perusteella ymmärrän henkilöstön tekevän keskimäärin enemmän kuin 7.3 h töitä päivässä, mutta on mahdollista että joku tekee tätä vähemmän.
Merkitsen vuoden aikaista keskimääräistä työpäivän tuntimäärää (sisältää arkipäivät, lauantait poislukien) nyt muuttujalla x (edellisessä esimerkissä se oli symboli B). Merkitsen vuosittaisten “lomaoikeuspäivien” määrää muuttujalla y (edellisessä esimerkissä se oli symboli E). Yleistäen edellisen esimerkin, saadaan vuosittaisten lomaoikeuspäivien lukumääräksi y = A – C / x .
Tehdään ensin laskuesimerkki henkilölle, joka työskentelee keskimäärin “lyhyitä” päiviä. Jos henkilö työskentelee keskimäärin vaikkapa vain 6.5 h päivässä, vuosittaisten lomaoikeuspäivien lukumäärä on y = 251 – 1612 h / 6.5 h = 3. Henkilöllä on siis oikeus pitää lomaa alle viikko vuodessa (mikä ei riittäne palautumiseen). Lienee suositeltavaa, että henkilö tekee keskimäärin pitempiä päiviä siten, että vuosittaisten lomaoikeuspäivien määrä on ainakin 20, ja vuodessa vastaavasti ainakin neljä viikkoa lomaa.
Tehdään sitten laskuesimerkki henkilölle, joka työskentelee keskimäärin “pitkiä” päiviä. Jos henkilö työskentelee keskimäärin 10 h päivässä, vuosittaisten lomaoikeuspäivien lukumäärä on y = 251 – 1612 h / 10 h = 89,8. Henkilöllä on siis oikeus pitää noin 90 päivää vuodessa vapaata. Koska työviikossa on viisi päivää, oikeutta pitää lomaa on noin 18 viikkoa (eli noin 4.5 kuukautta). Verrattuna “vuosilomaekvivalenttiin lomaan”, joka oli 30 päivää, lomaoikeuspäiviä on siis noin kolminkartainen määrä. Vaikka tämä esimerkki ei vastaa ketään tiettyä henkilöä, käsitykseni on, että ainakin professorikunnassa on suuri määrä henkilöitä, joiden keskimääräinen työpäivä (kokonaistyöaika jaettuna arkipäiville, lauantait poislukien) on selvästi lähempänä kymmentä tuntia kuin työajanhallintajärjestelmässä käytettyä arvoa 7.3 h.
Esimerkki 3 – “lomaoikeus” kun tekee vähemmän kuin vuoden töitä (liittyy Kysymykseen 2)
Joskus opetus- ja tutkimushenkilökunnalla on lyhyempiä kuin vuoden työsuhteita, erinäisistä syistä. Mikä on tuolloin “lomaoikeus”? Mielestäni on kohtuullista yksinkertaisesti suhteuttaa tuolloin lomaoikeuspäivien määrä työsuhteen pituuteen. Eli jos tekee vaikkapa 10 kk töitä 12 kk sijaan, lomaoikeuspäiviä on 10/12 * y. Vertailukohdan arvoa y = E = 30 päivää käyttäen voidaan laskea, että 10 kk työsuhteessa tavallinen “lomaoikeus” olisi 25 päivä.
Jotta laskenta olisi helppoa, voidaan ajatella sitenkin, että jokaista kuukautta kohti kertyy F määrä “lomaoikeuspäiviä”: F = 1/12 * E = 1/12 * 30 päivää = 2.5 päivää kuukaudessa (vertailukohdan arvioilla). Mikäli työpäivät ovat keskimäärin pitempiä, “lomaokeuspäiviä” on vastaavasti enemmän.
Loppuun ehdotus uudeksi terminologiaksi: “vuosilomaekvivalentti” ja “kompensaatiopäivä”?
Olen laskennalla esittänyt, miten (vuonna 2025) keskimääräistä 7.3 h (tai sitä pitempää) työpäivää tekevällä kokonaistyöaikalaisella on oikeus pitää vapaata 30 päivää (tai vastaavasti enemmän). Vuonna 2026 työpäiviä on 252 ja oikeus pitää vapaata 31 päivää (tai vastaavasti enemmän).
Työajanhallintajärjestelmään ei merkitä todellista työpäivän mittaa, eikä myöskään todellisia lomia. Näkisin, että työajanhallintajärjestelmään pitäisi syöttää laskennallinen vuosilomaekvivalentti lomaa, eli tuo mainittu 30 päivää.
Entä sitten muut lomapäivät? Kymmenen tunnin keskimääräisiä työpäiviä tekevällä henkilöllä lomaoikeutta oli kolme kertaa vuosilomaekvivalentti määrä päiviä. Miten niistä puhutaan, ja mihin ne merkitään?
Ensinnäkin, mielestäni lomaoikeuspäiville, jotka ylittävät “ vuosilomaekvivalentin”, pitäisi olla nimi. Nämä vastaavat “saldovapaata” tavallisen työaikalain puitteissa toimiville henkilöille. Ehdottaisin (ja itse olen jo jonkin aikaa käyttänyt) termiä “kompensaatiopäivä”, englanniksi “compensation day”.
Toiseksi, mihin kompensaatiopäivät merkitään? Työajanhallintajärjestelmän kannalta kyseessä ei ole vapaa vaan työpäivä (työhän on tehty jo aiemmin). Käytännön kannalta kuitenkin kyseessä on lomapäivä siinä missä vuosilomaekvivalenttikin on, ja lomasta on syytä asianmukaisesti kertoa kollegoille ja opiskelijoille, aivan kuten vuosilomaekvivalenteista lomapäivistäkin.
Löysitkö blogitekstistäni ajatusvirheitä? Arvostan jos kerrot niistä minulle. Helpointa on lähettää sähköpostiviestillä kuvaus osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@aalto.fi.
