Kokonaistyöajasta ja toteutumasta 2024

Olen toiminut professorina Aalto-yliopistossa helmikuusta 2017. Vuonna 2024 olen – ensimmäistä kertaa – tehnyt omaa kirjanpitoa työtunneistani läpi vuoden.

Työehtosopimuksen mukainen vuosittainen kokonaistyöaika on 1612 h. Oman kirjanpitoni mukaan toteutumani vuonna 2024 oli 1934 h. Ylityötunteja (kaikki korvauksettomia) tuli laskennallisesti yli 300 h. Laskennasta ja perusteista tarkempi kuvaus alla.

Olenko poikkeus, teenkö enemmän töitä kuin muut professorikollegat? Tietääkseni en (ei sinne päinkään!). Olen saanut professoriliitolta (julkisella kysymyksellä X:ssä) seuraavat tiedot. (1) Professoriliiton jäsenkyselyjen mukaan professoriliiton jäsenten keskimääräinen vuosityöaika on 2200 h. (2) Tilastokeskus on tehnyt selvityksen vuonna 2006 professorien työajasta, saaden keskimääräiseksi vuosityöajaksi 2250 h. Minulla ei ole tiedossa professoriliiton jäsenselvityksen perusteita ja ne voivat erota oman kirjanpitoni perusteista merkittävästikin. Kollegoiden kertoman perusteella käsitän ~2000 h vuosityöajan olevan hyvin tyypillistä.

Aalto-yliopistossa on viime aikoina herännyt keskustelua siitä, miten voisimme paremmin keskittyä olennaiseen. Professorien kohdalla keskeisen olennaista työtä on tutkimus ja opetus, missä tutkimukseen sisältyy myös hankerahoituksen hakeminen.

Tämä postaus on oma julkinen kontribuutioni sille keskustelulle, jossa etsitään tapoja keskittyä olennaiseen. Toivoisin, että läpi organisaation ymmärrettäisiin, että professorin yhteen asiaan käyttämä aika on välttämättä pois jostain muusta (työstä, vapaasta tai unesta). Että professorien työaikaa kunnioitettaisiin, eikä sitä nähtäisi “ilmaisena”, rajattomana resurssina.

Espoossa 13.2.2025, Riikka Puurunen

Kuvaus tuntikirjanpitoni perusteista 2024

  • Teen tuntikirjanpidon muistikirjaan käsin, merkiten työn alku- ja loppuajan (minuutin tarkkuudella). Muistikirjasta siirrän tiedot ajoittain taulukkolaskentaohjelmaan, jonne merkitsen työtunnit (minuutin tarkkuudella, en kuitenkaan enää alku- ja loppuaikoja).
  • Kirjaan työksi vain sellaisen, joka ulkopuolisestakin näyttää työltä.
    • Jos olen työpaikalla, olen töissä. Paitsi jos hoidan yksityisasioita, en tee töitä ja poistan tämän ajan työajasta. 
    • Jos olen pois työpaikalta, pelkkä työn ajattelu ei kirjaudu työksi. Kun alan kirjoittaa ylös ajatuksiani, kirjaan sen työksi. 
  • Kirjautuuko lounas työksi, riippuu sen luonteesta. Jos olen sopinut työtapaamisen lounaalle, se on työtä. Jos menen syömään yksin tai kollegoiden kanssa vapaasti, vähennän työpäivän pituudesta 0.5 h lounastaukona. 
  • Sairaspoissaolopäivät kirjautuvat sen mittaisiksi, kun työnantaja ohjeistaa (vuonna 2024 tämä oli 7.3 h). Mikäli sairaspäivinä teen töitä, ne kirjautuvat työksi tämä lisäksi.
  • Ulkomaille suuntautuvan työmatkan matka-aika ei ole työtä, paitsi jos selkeästi teen töitä, esim. luen artikkelikäsikirjoitusta, valmistaudun luentoon, jne. Kotimaassa yhden työpäivän sisältämä matkustus työpaikalta tapaamiseen esimerkiksi Helsingissä tai Porvoossa on työtä. 
  • Arvioin, että vuositasolla kirjanpitoni epävarmuus on luokkaa plusmiinus 10 h. 

Posted by Riikka Puurunen

About Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *