Kampusvisio tähtää vuosikymmenien päähän

Aalto-yliopiston yhteinen kampus

Ensimmäiset keskustelutilaisuudet Aalto-yliopiston vuoden vaihteessa valmistuneesta kampusvisiosta on nyt pidetty henkilöstölle ja opiskelijoille. Keskustelu kävi vilkkaana niin Töölössä, Otaniemessä kuin Arabiassakin. Monella tuntui olevan huoli kampusratkaisun välittömistä vaikutuksista alan opiskelulle ja yhteiskuntasuhteille. Haluaisin tässä yhteydessä korostaa, että vision toteuttamisaikataulu ulottuu vuosien ja jopa vuosikymmenten päähän. Vuoden, kahden sisällä tapahtuvat muutokset ovat rajallisia.

Joissain puheenvuoroissa kaikui myös epäilys kampusratkaisun valmistelusta yhteisöä kuulematta, ja siksi palaan vielä kampusvision valmistumisen taustoihin.  Ajatus yhteisestä kampuksesta esitettiin jo vuonna 2007 Aalto-yliopiston perustamista selvittäneen työryhmän loppuraportissa. Kampusratkaisun konkreettinen työstäminen aloitettiin kuitenkin vasta viime kesänä, kun ensin oli sovittu yliopiston päämäärästä ja tavoitteista.

Ajatuksia kampusasiasta pyydettiin ensin laajalla nettikyselyllä, johon vastauksia tuli todella runsaasti – noin 2500. Sen jälkeen järjestettiin neljä työpajaa henkilöstölle, opiskelijoille, yhteistyökumppaneille ja asiantuntijoille sekä selvitettiin monin eri tavoin, miten muut yliopistot maailmalla ovat tehneet kampusratkaisujaan.

Yhteinen kampus toteuttaa Aallon tavoitteita

Joulukuussa Aalto-yliopiston hallitus keskusteli asiasta ja pyysi minua kiteyttämään valmistelutyön perusteella konkreettisen ehdotuksen jatkokeskustelun pohjaksi. Tammikuussa hallitukselle esittelemässäni visiossa ehdotetaan yhteisen kampuksen rakentamista pääosin Espoon Otaniemeen, kuitenkin siten, että sopivia osia yliopiston toiminnasta säilytetään Helsingin keskustassa. Tämä visioehdotus on perustelluin vaihtoehto kaikkien toistaiseksi käytyjen keskustelujen, vertailuanalyysien ja selvitystöiden valossa. Se tarjoaa parhaat edellytykset toteuttaa Aallon päämäärää ja tavoitteita.

Aalto-yliopiston perustamiselle oli monia syitä, joista kaksi nousee yli muiden: kansallinen tarve uudistaa yliopistojen toimintatapoja ja tehostaa yliopistoissa saatujen tulosten levittämistä yhteiskunnan käyttöön. Aalto-yliopisto keskittyy ensisijaisesti kehittämään maailmaluokan osaamista omilla aloillaan eli kauppatietiessä, taiteissa ja muotoilussa sekä tekniikassa. Tämän lisäksi olemme päättäneet lähteä rakentavasti ja ennakkoluulottomasti ylittämään erilaisia raja-aitoja niin alojemme välillä, yliopiston ja yhteiskunnan välillä kuin opiskelijoiden ja professoreidenkin välillä, muutaman esimerkin mainitakseni.

Olemme saaneet näiden päämäärien toteuttamiseen huomattavan määrän valtion lisärahoitusta. Myös yksityisen puolen varainhankinta on edennyt erittäin hyvin, mikä kertoo Aalto-yliopistoon kohdistuvasta luottamuksesta. Meihin kohdistetaan luonnollisesti paljon odotuksia. Olemme saaneet suuren mahdollisuuden, mutta meillä on myös suuri vastuu lupaustemme lunastamisesta monialaisena, kansalliseen tarpeeseen vastaavana yliopistona. Yhteinen kampusratkaisu on tärkeä osa tulevaisuuden Aallon rakentamista.  Avoimet, muuntuvat oppimisympäristöt ja epätavalliset kohtaamiset synnyttävät uusia, luovia tapoja ajatella, katsoa maailmaa ja tehdä työtä.

Mahdollisuus inspiroivaan kampukseen

Keskustelu tulevasta Aalto-kampuksesta ei suinkaan lopu tähän. Aallon hallitus tekee päätöksen yhteisen kampuksen sijainnista kesäkuussa. Esityksessä katetaan kaikki realistiset vaihtoehdot edellytyksineen ja vaikutuksineen. Ennen päätöstä henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien (mm. viranomaiset, yhteistyökumppanit, asiantuntijat ja kaupungit) edustajien kanssa käydään systemaattisia jatkokeskusteluja. Tämä prosessi käynnistyy maaliskuun puolivälissä, kun olemme koonneet yhdessä korkeakoulujen kanssa asiaa edistävät työryhmät.

Aaltolaisilla on juuri nyt ainutlaatuinen mahdollisuus itse suunnitella ja rakentaa houkutteleva, inspiroiva, Aallon näköinen kampus. On tärkeää, että pystymme keskusteluissa irtautumaan tästä päivästä ja että ryhdymme ennakkoluulottomasti ja rohkeasti miettimään, miltä Aalto-yliopiston kampus voisi parhaimmillaan näyttää kahden, kolmen tai jopa viiden vuosikymmenen päästä!

Tuula Teeri

Posted by Verkkotoimitus

About Verkkotoimitus

Blogissa aaltoyliopistolaiset suuntaavat katseensa vuoteen 2020 ja pohtivat sinne vieviä askeleita.
This entry was posted in Kampusvisio and tagged , . Bookmark the permalink.

16 Responses to Kampusvisio tähtää vuosikymmenien päähän

  1. Jukka says:

    Eikö olisi jo aika kampusvisiotyöryhmän nostaa Töölönlahtisuunnitelma edes omaksi blogipostikseen. (Ja mainita esim. TOKYOn työ asian eteen http://tokyory.blogspot.com/2011/04/kampus-toolonlahdelle-katso-kuvat.html) Jos keskustelu hautautuu tänne Otaniemisuunnitelman kommentteihin, niin silloin näyttää siltä, että työryhmää käytetään vain puskutraktorina, joka ei kuuntele mitä yhteisössä tapahtuu.

    Töölönlahtivisio on Taikkilaisille todellinen, kaunis ja houkutteleva: ehkä parasta mitä muutos Aaltoon on tähän mennessä tarjonnut.

  2. Pipsa Asiala says:

    Olisi hienoa, jos näin kävisi: Kauppis ja TaiK Aallon osina Helsingin keskustassa. Edellä monta hyvää perustelua ja TaiKin Onni -intrassa lisää.

    Pyöräilen usein Töölönlahdella. Mittasuhteet (ihmisen kokoiset) näkee toisella tapaa. Itse asiassa esim uusi Musiikkitalo on suhteellisen pieni. Suurin osa siitä on maan alla.

    Mikä on tärkeintä: sijainti, ajankäyttö, raha, toiminnallisuus vai vuorovaikutus?
    Jos nämä kaikki ovat tärkeitä ja Aallon hallituksella on keskäkuussa pöydällä kaksi ehdotusta – valitkaa fiksuin vaihtoehto – pliide ( – ;

  3. Mika Tuomola says:

    Loistava tilaisuus Aalto-yliopiston taiteen ja designin koululle, suoraan taidemuseoiden, musiikin ja teatterin keskellä! Ne toimisivat paitsi kävelymatkan päässä luokkahuoneina ja arkistoina, myös mahdollisina taiteellisen tutkimuksen esitysalustoina (mm. Kiasman kanssa meillä jo on galleriayhteistyötä olemassa). Ja Otaniemi on metrolla käytännössä saman kävelymatkan päässä kuin kulttuurinen keskusta… Toivottavasti tämä vaihtoehto on toteutettavissa!

    Kuten aiemmin olen tässä keskustelussa kirjoittanut, uskon vahvasti että aktiivinen, näyttävä keskustakampus on koko Aallolle hyödyksi eikä estä yhteistyötä koulujen välillä: yhteistyö ei ala lukitsemisesta samaan paikkaan vaan yhteiseen substanssiin perustuvasta aktiivisesta vaihdosta, jonka seurauksena myös toiminnan paikat aktivoituvat toiminnan tarkoituksen mukaan. Tällöin on eduksi että Aallolla on monenkaltaisia paikkoja toimia (hiljaisista tutkimuksen/opetuksen tekopaikoista moniäänisiin kulttuurisen vaihdon paikkoihin).

  4. Tarja Toikka says:

    Seitsemän vuotta TaiKissa työskennelleenä ja nykyisenä jatko-opiskelijana tuen sydämestäni ajatusta Taikin uudisrakennuksen sijoittumisesta Töölönlahdelle.TaiK saisi vihdoin arvoisensa paikan. Jos luoviin aloihin uskotaan, se näytetään nyt.Taikkilaisten missiona on kohottaa elämisen laatua hyvällä suunnittelulla. Töölönlahti on hassu vesialue keskellä Helsinkiä ja houkuttelee lapsia, mummoja, koiranulkoiluttajia, ulkoilijoita, tavallisia ihmisiä, joille suunnittelemme tuotteita. TaiKin kuuluu olla elämän keskellä. Töölönlahdelle Aaltoon olisi helppoa tulla 24/7. Tietysti ympäröivät kulttuurirakennukset tarjoavat myös tärkeitä virikkeitä ja Taideteollinen puolestaan niille sekä kaikille kaupunkilaisille. Kaksinapainen kampus olisi rikkaus ja mahdollisuus, ei riesa. On terveelllistä matkustaa metrossa, siinäkin näkee elämän kirjoa. Siirtymäajat 12 min / suunta voidaan ottaa huomioon kurssiaikatauluja suunniteltaessa, Siirtymiset ja erilaisissa miljöissä opiskelu on varmaan myös luovuutta stimuloivaa. Otaniemellä on vahva identiteetti teekkarikylänä. Tuo imago tuskin rapisee tai muuttuu radikaalisti tulevina vuosikymmeninä. Olemme suunnittelijoina tietoisia historian ja perinteiden merkityksestä. Kävin eilen vanhassa Ateneum-rakennuksessa TOKYO:n järjestämällä kiertokäynnillä. Koulusta näyttää tulevan lähes osa suunnittelijan persoonaa, niin lämpimästi vanhat “atskilaiset” opinahjoaan muistelivat. Taideteollisen uusi rakennus Töölönlahdella olisi Aalto-yliopiston monialaisen design-osaamisen kehkeyttämispaikka, kaikille kouluillemme arvokas.

  5. Helsingin kaupunki tarjoaa Aalto-yliopistolle tilaa paraatipaikalta Töölönlahdelta, Musiikkitalon ja Kiasman kupeesta. Ehdotuksessa Aalto-yliopiston kampusratkaisu olisi kaksinapainen, kampuksen sijoittuessa Helsingin keskustaan ja Otaniemeen.

    Taideteollinen korkeakoulu siirtyisi arkkitehtitoimisto Sanaksenaho oy:n suunnittelemiin tiloihin Töölönlahdelle, kauppakorkeakoulun läheisyyteen, luoden Aalto-yliopistolle vahvan linkin yhteiskuntaan sen polttopisteessä.
    Töölönlahden kampusehdotus antaa Aallolle ja Taideteolliselle korkeakoululle ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä kaupungin sydämeen. Metromatka Otaniemeen tulevan länsimetron ansiosta kestäisi vain 12 minuuttia, joka mahdollistaisi eri kampusten luontevan vuorovaikutuksen. Aalto-yliopiston kampus olisi kaksinapainen tekniikan sijoittuessa Otaniemeen ja taideteollisen ja kauppatieteiden Helsingin keskustaan, yhteiskunnan keskipisteeseen. Liikkuvuusratkaisuilla, metrolla ja opiskelijoiden luontevalla kohtaamisella monitieteellisen opetuksen ansiosta Aallon visio kolmen tieteenalan yhdistämisestä saataisiin konkretisoitumaan.

    Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi ei halua kaupungin keskustasta pelkkää kuolleiden monumenttien hallitsemaa pyhättöä – Töölönlahden kampus on opiskelijakampukseksi suunniteltu elävä kohtaamispaikka.

    Taideteolliselle korkeakoululle sopivat huomattavasti paremmin tilat nykytaidemuseo Kiasman, kuin Otaniemen koeydinreaktorin kupeessa.

    Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teerin ehdotus muodostaa yhteiskampus Otaniemeen ei vastaa Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan toiveita (Unelmien TaiK-tutkimuksessa [2010] vain 9% Taikkilaisista piti Otaniemeä varteenotettava vaihtoehtona).

    Helsingin kaupungin tarjous nostaa keskusteluun vastaehdotuksen, jonka hyödyt ovat Aallolle ilmeiset. Helsingin kampusehdotus vastaa Otaniemeä paremmin Taikin opiskelijoiden ja henkilökunnan toiveita ja unelmia tulevasta kodista.

    Jos Aalto ei tartu tilaisuuteen, tarjotaan Töölönlahtea seuraavaksi tulevalle taideyliopistolle. Haluamme säilyttää Taikin maan johtavana taidekouluna – Töölönlahti on ohittamaton tilaisuus Taikille ja Aallolle.

  6. Juha Linnekoski says:

    Keskustelu kampuksesta on keskittynyt liiaksi fyysiseen tilaan ja rakennuksiin. Puhutaan ratkaisusta joka kantaa vuosikymmenien päähän, mutta keskitytään fyysiseen ratkaisuun kun pitäisi lähteä kehittämään säköistä/virtuaalista kampusta. Matkustuksen eliminointi, työskentely kotoa virtuaalisessa kampuksessa jakaen niin oppimisen kuin tutkimisen laajemmalti ei vain Aaltolaisen kanssa tulisi olla tavoitteena.

    Ymmärrän että taikkilaiset tarvitsevat terveellisen työskentely-ympäristön, mutta liiallinen keskittyminen uusiin rakennuksiin kiinnittää huomion väärin asioihin ja toistamme vain sitä mitä on tehty tähänkin asti. Oikeasti uutta, rohkeaa ja uraauurtavaa olisi virtuaalisen kampuksen rakentaminen. Mitkä ne Aallon arvot olivatkaan?

  7. Jouni Osmala says:

    Itse olen sitä mieltä että Aallon kampus tulisi siirtää kokonaisuudessaan Helsingin puolelle. Itse kaipaisin oikeasti sitä että Töölönlahteen rakennettaisiin ydinreaktori ja siihen viereen vielä räjäytystekniikalle harjoituspaikka ja kemiantekniikan myrkyt ja räjähteet myös sinne keskustan tuntumaan. Olen täysin varma että nykyisessä ilmapiirissä jokainen Helsingin kunnallispoliitikko haluaa saada nimeä ydinreaktorin rakennuttajana Helsingin keskustaan.

  8. Arkkiteekkari says:

    Itse olen sitä mieltä, että Aallon opetustilojen olisi syytä sijaita Otaniemessä. Kaikkien. Juuri poikkitieteellinen pöhinä on koko Aallon kantava idea, ilman sitä Aalto ei ole yhtään mitään, ja ilman yhteistä kampusta sitä ei synny.

    Kuitenkin on tärkeää, että Aallolla on vahva julkisivu myös Itäisessä Satamakaupungissa, jossa voitaisiin järjestää näyttelyitä sekä yleisöluentoja, joka todella säteilisi Aallon sykettä tavallisenkin kansalaisen arkeen. Tämän vuoksi sen tulisi olla todella keskeisellä paikalla: Arabia, Kalasatama tai edes Töölö eivät ole tässä suhteessa juuri lainkaan Otaniemeä parempia, kaikki ne ovat auttamatta syrjässä siitä 24/7 kaupunkielämästä, jota Aallolle kaivataan.

    Helsingin kaupunki on myymässä Lasipalatsia taloustilanteen vuoksi. Mielestäni Lasipalatsi olisi juuri sellainen tuhannen taalan näyteikkuna, joka tarjoaisi Otaniemessä sijaitsevalle Aallolle vahvan läsnäolon kaupungin sykkeessä, riittävän suuren auditorion yleisöluentoja/elokuvaensi-iltoja varten ja loistavalla paikalla olevaa galleria/näyttelytilaa Aallon tuotoksille. Lasipalatsi tarjoaisi myös tukikohdan todella monipuolisten kaupunkitapahtumien järjestämiseen keskellä kaupungin kiihkeintä sykettä.

  9. Martti Raevaara says:

    Aallon kampuskeskustelussa on mielenkiintoista nykyisten kaupunkirajojen ja vallitsevan kunnallispolitiikan synnyttämät voimakkaat mielikuvat paikoista ja etäisyyksistä. Näillä perustellaan tarmokkaasti tulevaisuuden kampusratkaisun uhkia ja mahdollisuuksia, erityisesti eristäytymistä Helsingin nykyisestä keskustasta (rautatieasema) tai paikoista, jossa alan kannalta keskeinen toiminta tapahtuu (keskustan galleriat). Esimerkiksi Kaapelitehdasta ei ole mainitu, koska se mitä ilmeisemmin sijaitsee lähes Espoossa.

    Olin 1990-luvun taiteessa mukana pääkaupunkiseudun korkeakoulujen työryhmässä, joka pohti erityisesti Helsingin yliopiston keskustakampuksen elävöittämistä, miten siitä saataisiin kaupunkikulttuurin 24/7 keskus. Paikka, joka sijaitsee aivan Helsingin ydinkeskustassa, oli ”kuollut”. Se ei houkutellut ihmisiä kohtaaman ja viettämään aikaa yhdessä muutoin kuin luennoilla, tenteissä ja ateriatuen avulla opiskelijaruokaloissa. En ota kantaa HY:n keskustakampuksen nykyiseen vetovoimaan, mutta kampuksen paikka sinänsä ei ole ensisijainen vaan sen toimintakulttuuriin perustuva vetovoima.

    Jos halutaan puhua kaupungista paikkana Aalto-yliopiston kansainvälisenä tai kansallisena kilpailuetuna, on tulevaisuuden ”kaupunki” pääkaupunkiseutu ja sen vetovoima, ei nykyiset kuntarakenteet ja liikenneyhteydet tai vain nykyiset 24/7 paikat. Yksittäisen kampuksen vetovoima mm. houkutella kiinnostavia ja erilaisia ihmisiä kohtaamaan ja osallistumaan lähtee yliopiston toimintakulttuurin innostavuudesta ja erilaiseen toimintaa sopivien ja mukautuvien tilojen olemassaolosta. Kiinnostava kaupunki ja yliopisto on jatkuvasti muuttuva ja elävä.

    Loppukevennys: Teemu pelkää meidän parhaiden opiskelijoiden karkaavan kansainvälisiin vetovoimaisiin kaupunkeihin kampusratkaisumme takia. Mainitut kaupungit ovat kaikki suuria, jotka niminä eivät sellaisenaan merkitse kiinnostavaa kampuksen paikkaa. Esimerkiksi Royal College of Art mainostaa sijaitsevansa aivan Lontoon sydämessä. Paikka on Kensingtonin hienostokaupunginosassa, aivan Royal Albert Hallin ja useiden museoiden vieressä, mutta minusta alueelta puuttuu varsinainen 24/7 syke. Toinen merkittävä lontoolainen taideteollinen korkeakoulu Central St. Martin’s College muuttaa syksyllä uusiin, upeisiin noin TaiKin kokoisiin tiloihin King’s Crossin alueelle (http://www.csm.arts.ac.uk/kings-cross-move.htm). Paikka on lähes täydellinen vastakohta, jos sitä vertaa RCA:n ympäristöön. Molemmat ovat kuitenkin Lontoossa, joka kiistämättä on houkutteleva kaupunki opiskella ja opettaa.

  10. Opiskelija says:

    Onko kukaan ehdottanut TAIK:n siirtämistä Koivusaareen? Sieltä on vain 5 minuutin metromatka Otaniemeen ja 6 minuutin Kamppiin. Tällöin kaikki koulut olisivat maksimissaan 11 minuutin metromatkan päästä toisistaan. Eli vaikka koulut sijaitsisivat kaikki fyysisesti eri paikoissa, matka-ajat olisivat niin lyhyitä, että se ei haittaisi kanssakäymistä ja yhteisöllidyyden syntymistä.

    Koivusaareen on suunniteltu toimistotiloja ja asuinaluetta n. 3000 ihmiselle. Vielä ei kuitenkaan ole rakennettu mitään, joten voisi selvittää olisiko TAIK mahdollista sijoittaa Koivusaareen. Etuina paikassa olisi hyvät yhteydet sekä Helsingin keskustaan, että Otaniemeen. Koululle olisi myös helpompi rakentaa sopivat tilat, koska ne voitaisiin suunnitella juuri tarpeiden mukaan, eikä tyytyä esimerkiksi valmiisiin tiloihin. Koivusaareen voitaisiin sijoittaa tarvittaessa koulun hallinnolliset tilat.

    Etuina järjestelyssä olisi saatavat kustannussäästöt, lyhyet etäisyydet koulujen välillä sekä koulujen sijaintien tuomat etuudet. TAIK ja HSE lähellä Helsingin keskustaa, jossa näiden alojen työpaikoista suurin osa on, ja TKK lähellä Keilaniemeä ja Tapiolaa.

  11. Tuula Teeri says:

    Miksi yhteinen kampus? Yhteisen kampuksen rakentamisen ja koko Aalto-yliopiston perustamisen taustalla on ajatus siitä, että kolmen alan yhteistyö ja opiskelijoiden valinnanvapauden lisääminen synnyttäisi uudenlaista osaamista, joka puolestaan auttaisi Suomea säilyttämään kilpailukykynsä yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.

    Koulujen omien toimintaedellytysten parantaminen ja onnistumiseen kannustaminen on ykkösasia Aallossakin. Uskon kuitenkin ettei oman alan huippuosaamisen kehittäminen ole paikasta kiinni, hyviä taidekouluja, kauppakorkeakouluja ja tekniikan yliopistoja on monenlaisissa ympäristöissä. Aallossa haluamme alakohtaisen osaamisen ohella antaa opiskelijoille mahdollisuuden entistä joustavammin räätälöidä oma koulutuksensa valitsemalla kursseja myös yliopistomme muilta aloilta. Näin voimme kouluttaa osaajia, jotka rakentavat tulevaisuuttamme valitsemalla kokonaisuuksia, jotka auttavat heitä toteuttamaan omaa unelmaansa. Jo heti yliopiston alkumetreillä avasimme lähes 50 ns. mobiliteettikurssia ja perustimme kaksi monialaista maisteriohjelmaa ja lisää on tulossa. Opiskelijat ovat olleet tästä mahdollisuudesta erittäin innostuneita, mutta saan niistä kuitenkin kahdenlaisia kommentteja: 1) tutkintoihin ei mahdu toisten alojen kursseja, ja 2) matkustaminen kampukselta toiselle vie niin paljon aikaa, ettei toisen alan kursseja käytännössä voi ottaa. Yhteinen kampus olisi ratkaisu jälkimmäiseen kysymykseen.

    Olisiko Otaniemeen todellakin mahdotonta rakentaa innostava ja luova ympäristö uudenlaiselle opiskelukulttuurille ja monenlaiselle vuorovaikutukselle? Tähän voin vain vastata, että se mitä Aalto-yliopisto on tähän mennessä rakentanut Otaniemeen, houkuttelee jo nyt osallistujia ja vierailijoita eri puolilta omaa yliopistoamme, muista Suomen yliopistoista ja maailmalta. WDC2012-tittelistä päättänyt raati kävi Otaniemessä ja ihastui Design Factoryn intohimoisesta kulttuurista ja käsin kosketeltavasta innostuksesta.

    Yhteisen kampuksen ilme ja olemus on omissa käsissämme, resursseja sen rakentamiseen saamme yhteiskunnalta eri tavoin. Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mukaan Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola-alueen kehittämiseen on suunniteltu seuraavien 10 vuoden aikana n. 5 miljardin euron verran uusia investointeja. Tapiolan unelman toteuttaminen kesti aikanaan runsaat 10 vuotta, ja se oli yksi aikakautensa kiinnostavimpia miljöitä. Moni vanha teollisuusalue on saanut kokonaan uuden ilmeen taiteilijoiden muokatessa ympäristön omia tarpeitaan varten. Tukholmassa taideteollinen korkeakoulu Konstfack muutti kauas keskustasta vain muutama vuosi sitten, ja on jo nyt omalla luomisvoimallaan ja hyvän kaupunkisuunnittelun tukemana muuttanut uuden ympäristönsä ilmeen.

    Yhteisen kampuksen rakentamista ei jätetä vain Taikin harteille, siihen osallistuvat myös muut Aalto-yliopiston korkeakoulut. Tekniikan alan osaajilla on paljon annettavaa vaikkapa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa kampuksen suunnittelussa, jo nyt on meneillään useita hankkeita esimerkiksi pyöräilyn ja sähköautoliikenteen kehittämiseksi kampuksella. Energiatehokas Luukku-talo on kerännyt palkintoja innovatiivisuudellaan – ja suunnittelullaan. Kauppatieteilijöillä on osaamista, jota tarvitaan uudenlaisen globaalisti vastuullisen yritystoiminnan kehittämiseksi, opiskelijoidemme käynnistämä Venture Garage on jo kansainvälisesti palkittu konsepti opiskelijalähtöisten start-up-yritysten käynnistäjänä.

    Aalto-yliopiston perustaminen on historiallinen tapahtuma. Olemme saaneet yhteiskunnalta huomattavat lisäresurssit oman toimintamme kehittämiseen. Olemme määrittäneet kunnianhimoiset tavoitteemme koko yhteisön voimin. Maailmanluokkaan nouseminen on kova tavoite. Uskon, että voimme saavuttaa tavoitteen, jos valjastamme energiamme rikastavan vuorovaikutuksen luomiseen ja uudenlaista tulevaisuutta luovien ratkaisujen suunnitteluun.

  12. Mika Tuomola says:

    Haluan myös ilmaistani tukeni opiskelijoittemme näkemykselle koulumme sijainnista TAIK:in opettajana, taiteilijana ja tutkimusryhmän vetäjänä mm. Kasperi Mäki-Reinikan ja Teemu Leinosen hyvin artikuloiduista syistä johtuen.

    Itse olen paitsi opiskellut Helsingin yliopiston keskustakampuksella, myös opettanut paljon muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa. Olen poikkeuksetta huomannut taide- ja design-opetuksen hyötyvän paljon kaupungin sykkeessä olevista keskustakampuksista. Uskon että sellaisen olemassaolosta hyötyvät myös muut yliopistomme alat mm. monitieteisten ja -taiteisten opetus- ja tutkimusprojektiemme, ja vaihtoehtoisten opetus-, tutkimus-, kokous-, esitys- ja näyttelytilojen etc. kautta.

  13. Haluan esittää tukeni opiskelijoittemme esittämälle näkemykselle Aalto TAIK:in sijainnista.

    TAIK:in opettajana, tutkijana ja designerina minua huolestuttaa Otaniemessä sijaitsevan Aalto TAIK:in vetovoima tulevien opiskelijoiden ja henkilökunnan parissa.

    Taideteolliset alat — joita kaiketi nykyisin voidaan kutsua luoviksi aloiksi — ovat sekä syntyneet että eläneet kaupunkikulttuurien piirissä.

    Epäilen, että Otaniemeen ei millään tiikerinhypyllä synnytetä 24/7 kaupunkikulttuuria seuraavien 50 vuoden aikana. Tästä johtuen pelkään, että parhaat opettajat ja opiskelijat hakeutuvat tulevaisuudessa Berliiniin, Barcelonaan, Lontooseen, Pariisiin, New Yorkiin jne.

    Toivon, että yliopistomme johto on tarkkaan harkinnut tämän riskin.

  14. Muutamia huomioita Otaniemi-ratkaisusta taikkilaisten kannalta:

    Otaniemen kampus on taideteollisten alojen kannalta kestämättömän eristyksissä yhteiskunnasta. Taideprojektit ja luominen vaativat monipuolisen ja ristiriitaisen ympäristön, jossa yleisö ja tekemisen tilat eivät ole homogeenisesti suunnatut vain opiskelijaryhmälle, vaan laajemmalti koko yhteiskunnalle. Vaikka Otaniemeä kehitettäisiin seuraavien 50 vuoden ajan, on kyseenalaista, voiko Aalto Otaniemestä käsin nousta maailman huipputasolle. Taideteollisen korkeakoulun on aika päästä Arabian vuokratiloista takaisin keskustaan. Helsingin keskusta on siirtynyt kaupungin koko nykyisen historian aikana vain Rautatientorilta Kamppiin. On varmaa, että Otaniemi tulee pysymään opiskelijalähiönä seuraavat 20 vuotta, eikä senkään jälkeen ole takuita sen kulttuurisesta uudelleensyntymästä. Olemmeko tekemässä karhunpalvelusta tuleville opiskelija- ja tutkijasukupolville siirtämällä heidät Helsingin moniäänisen ympäristön laidalle?

    Kampuspäätöksessä kaikille Aalto-yliopiston kouluille tulee taata mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset harjoittaa omaa alaansa. TaiK elää pääkaupungin tarjoamista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista mahdollisuuksista. Aallon korupuheista huolimatta sisältölähtöinen kehittäminen ei ole ollut kampuskeskustelun keskiössä, ainakaan taideteollisten alojen näkökulmasta.

    Otaniemen olematon galleriatarjonta, täydellinen näyttelytilojen puute ja etäisyys Helsingin vilkkaasta kulttuuritarjonnasta eivät puolla ajatusta Otaniemestä
    parhaana kasvualustana taideteollisille aloille. Vaikka koulu siirrettäisiin Otaniemeen, suurin osa opiskelijoiden taiteellisesta toiminnasta tapahtuisi kuitenkin Helsingissä. Myöskään pelkkä galleriatilojen rakentaminen Otaniemeen ei ole ratkaisu, sillä tärkeimmät galleriat ja yleisö ovat joka tapauksessa kantakaupungissa. Koulun siirtäminen Otaniemeen hankaloittaisi vain tarpeettomasti opiskelijoiden jokapäiväistä toimimista, opiskelua ja liikkumista.

    Taideteollisen korkeakoulun ulkopuoliset tahot on uutta kampusta mietittäessä syytä huomioida. Esimerkiksi elokuva- ja lavastustaiteen opiskelijoilla on huomattava määrä opintoja Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa ja taidekasvatuksen opiskelijat suorittavat suurimman osan pedagogisista opinnoistaan Helsingin yliopistossa. Näille aloille ja niiden kehittämiselle on oleellista säilyttää nämä yhteistyötahot niin lähellä, kuin mahdollista. Jos TaiK pakkosiirretään henkilökunnan ja opiskelijoiden toistuvista, perustelluista vastalauseista huolimatta Espooseen, on syytä selvittää, tulisiko näiden alojen siirtyä uuteen Taideyliopistoon.

    Yhteistä kampusta on markkinoitu välttämättömyytenä oikeanlaisen luovan ilmapiirin syntymiselle. Yksi kampus ei kuitenkaan ole huippuyliopistolle välttämättömyys, useat maailman huippuyliopistoista eivät ole keskittäneet kampuksiaan vain yhteen paikkaan. Yhden kampuksen malli näyttäytyy konservatiivisena ja yksisilmäisenä ratkaisuna monialayliopistolle.

    TaiK kärsii tilanpuutteesta ja uudenlaisia opetustiloja kaivataan kipeästi. Arabianrantaa ei olla pidetty parhaana mahdollisena vaihtoehtona TaiKille, mutta Otaniemi ei poistaisi nykyisiä sijaintiin liittyviä ongelmia. Aallon yksi yhteinen Metrokampus pääkaupunkiseudulla, yhdistäen alat niiden kehitykselle ja profiilille edullisimmassa ympäristössä on Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry:n ehdotus yhteiskampukseksi.

    Taideteollisen korkeakoulun siirtämistä Otaniemeen ei tulisi nähdä vain teknisten alojen näkökulmasta ”luovana piristysruiskeena”. TaiK ei hyötyisi Otaniemestä ympäristönä, vaikka Otaniemi hyötyisikin TaiKista. Koko Aalto-hanketta on leimannut Taideteollisen korkeakoulun imagon valjastaminen projektin vetonaulaksi – Otaniemeen siirtyminen olisi suurimmalle osalle aloja suoranainen kuolinisku ja vaurioittaisi myös Taikin profiilia. Suomen suurinta taidekoulua ei voi siirtää pois Suomen pääkaupungista. Otaniemessä TaiK on piilossa yhteiskunnalta ja yhteiskunta piilossa TaiKilta.

  15. Jorma Kyyrä says:

    Kiitos ajankohtaisesta kommentista. Kampusvisiossa ei vielä mennä aivan näin yksityiskohtaiselle tasolle, kuten pyöräily, vaan tarkastellaan tulevaisuuttaa laajempana kokonaisuutena.

    Pyöräilyn edistäminen on työn alla joka tapauksessa, ja tämä nykyinen kiinteistöjärjestely antaa siihen erinomaiset lähtökohdat. Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy omistaa lähes kaikki yliopiston käytössä olevat kiinteistöt tontteineen Otaniemessä ja myös osan katualueista. Siten yhtiöllä on eriomaiset lähtökohdat kehittää pyöräilyä kampuksella. Jotta pyöräreitit muodostavat ehyen kokonaisuuden, teemme myös yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa. Reittien lisäksi lisäämme pyörien säilytyspaikkoja. Olemme myös työstäneet erilaisia kampuspyörävaihtoehtoja kiinteistöyhtiön kanssa, mutta niistä ei vielä ole löytynyt toimivaa ratkaisua.

  16. Itse en valitettavasti kuullut näistä kampuskeskustelutilaisuuksista ajoissa. Olisi ollut muutama huonosti aseteltu sananen Otaniemen liikennejärjestelyihin liittyen polkupyöräilijän näkökulmasta. Keskustelutilaisuudessa oli mainittu kampuspyörät, ja visiodokumentti puhuu pyöräparkeista, mutta nämä olivat ilmeisesti ainoat maininnat fillareista.

    Otaniemen pyöräilyjärjestelyt eivät ole hyviä. Espoolla on suunnitelma Otaniemen liikennereformista, mutta sekin on susi ja pitäisi arvioida kokonaan uudelleen pyöräilyn näkökulmasta. Yleisesti pyöräily liikennemuotona on Espoossa järjestetty maalaiskirkonkylän tapaan, metsäpoluille ja yhdistetyille jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väylille. Otaniemessä autottomia liikkujia on niin paljon, että ahdasta väistämättä tulee.

    Ajatus tulevaisuuden kampuksesta, jossa pyörällä on mukava liikkua, vaatii itse kampusalueen toimivien fillarijärjestelyjen lisäksi myös hyvät pyöräily-yhteydet itse kampukselle. Niinpä kyselen tässä, voisiko Aalto käyttää vipuvoimaansa Espoon kaupungin suuntaan ja painostaa järjestämään modernit pyöräilyolot Otaniemen suunnalle?

    (Tämän saman kommentin jätin Aalto insideen)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>