• VirMa on vihreän infrastruktuurin ja kestävän kaupunkiympäristön suunnittelukäytäntöihin keskittyvä tutkijaryhmä.

    Research Group VirMa focuses on sustainable green infrastructure planning and design practices.

Selkeyttä käsitesekamelskaan

Vihreän infrastruktuuri ei ole Suomessa vielä kovin vakiintunut käsite. Saamme jatkuvasti avata sen merkitystä eri tahoille kertoessamme hankkeestamme. Siksi tutkimusryhmällemme on tärkeää määritellä asiat niin, että meillä on niistä ainakin keskenämme yhteisymmärrys. Haluamme myös määritellä keskeisen käsitteistön myös suomen kielellä, vaikka tutkimuksen kieli onkin englanti, sillä englanniksi monien käsitteiden käyttö on jo vakiintuneempaa. Ehkä voimme samalla edistää selkeämpää ympäristösuunnittelun käsitteistön käyttöä Suomesssa. Keskeisimpiä käsitteitä, jotka yhdistävät tutkimusaiheitamme ovat vihreä infrastruktuuri ja ekosysteemipalvelut. Lisäksi olennaista on se mitä tarkoitamme viherrakenteella.

Maisema- ja ympäristösuunnittelun käsitteistön johdonmukaisessa käytössä tuntuisi olevan parantamisen varaa. Ympäristökeskus ja ViherKARA-verkosto ovatkin tehneet jo asian eteen tärkeää työtä. 2013 julkaistu Kaupunkiseutujen Vihreän Infrastruktuurin käsitteet -julkaisu määrittelee keskeisimmät käsitteet ja tarjoaa esimerkkejä niiden käytöstä esimerkiksi kaavoituksessa.

käsitteistö_SYKE

(SYKE 2013, Kaupunkiseutujen vihreän infrastruktuurin käsitteet)

Sekalaisen sanaston käyttö saattaa aiheuttaa sen, että ei oikeastaan edes tiedetä, mistä puhutaan. Käsitteiden sekamelska ei myöskään auta edistämään ymmärrystä ja osaamista ympäristön suunnittelussa. Kaikille kaupunkisuunnittelijoille pitäisi olla selvää, mitä tarkoittaa maisemarakenne ja viherrakenne, mikä on viheralueen ja viherrakenteen ero ja mitä tarkoitusta viheryhteydet palvelevat. Toki samoja käsitteitä voidaan toisinaan käyttää hieman eri merkityksessä, tästä esimerkkinä “kaupunkiluonto” tai “viheryhteys”. Tällaisten käsitteiden osalta olisikin aina tärkeä määritellä asiayhteydessä mistä puhutaan.

Tietyt käsitteet ovat kuitenkin vakiintuneita, jolloin olisi ymmärrettävyyden vuoksi hyvä käyttää niitä, eikä kehittää omia muunnelmia. Ajankohtainen esimerkki löytyy Helsingin yleiskaavaluonnoksen teemakartoista, joissa on käytetty termejä kuten viherverkosto, viherlinja ja vihreä akseli, antamatta näille määritelmiä. SYKEn raportissa nimenomaan ei suositella viherverosto sanaa ja kahta muuta edellä mainittua ei raportista löydy ollenkaan. Teemakartasta ja merkintöjen selityksistä päätellen näille käsitteille löytyisi myös vakiintuneemmat termit viheralueverkosto ja viheryhteys. Myös kaupunkiluonto käsitettä on käytetty runsaasti yleiskaavaluonnoksessa ja jopa yksi teemakartta on nimetty kaupunkiluonto -teemakartaksi. Lisämääre luonto sanalle on epäilemättä haluttu antaa lähinnä imagosyistä, mutta sitä ei ole määritelty. Kaupunkiluonnoksi on luettu myös mm. saaret ja Vanhankaupunginlahden Natura-alue kokonaisuudessaan.

Toki käsitteistö myös kehittyy ja uudet lähestymistavat ympäristön suunnitteluun vaativat myös sanaston kehittämistä. Oheisessa kaaviossa on esitetty määritelmät, joita käytämme tutkimuksemme kannalta keskeisten käsitteiden osalta. Määritelmät perustuvat pääosin edellä mainittuun SYKEn raporttiin sekä Helsingin kestävä viherrakenne -raportissa esitettyihin määritelmiin pienin tarkennuksin. Työ on vielä osittain kesken. Etenkin vesielementin sisällyttäminen kehikkoon pitää vielä tarkentaa. Sinirakenne tuntuisi luontevalta käyttää viherrakenteen rinnalla, mutta vesialueet, ainakin pienvedet tuntuisivat sisältyvät jo jossain määrin viherrakenteeseen. Ja onhan veden kiertokulku tietenkin olennainen osa koko viherrakennetta. Ainakin vihreä infrastruktuuri sisältää olennaisesti myös vesielementin ja veden kiertokulun. Myöskään käsitteiden turha monimutkaistaminen, esimerkiksi siniviherrakenteesta puhuminen ei tunnu luontevalta. Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja käsitevääntöä rakentavassa mielessä!

käsitteistö_VirMa

 

Posted by Mari

Uncategorized - 2 Comments

Kestävä maisemasuunnittelu

Virmalaisilta pyydettiin artikkelia kestävästä maisemasuunnittelusta vuoden ensimmäiseen Viherympäristö -lehteen. Tähän postaukseen on kerätty Kestävä maisemasuunnittelu – Tiivistä, joustavaa ja monihyödyllistä? – artikkelin pääkohdat. Kokonaisuudessaan artikkeli löytyy täältä.

Nopeasti urbanisoituvassa maailmassa tarvitaan uusia keinoja ja näkökulmia kestävyyden rakentamiseen. Yhteiskunnan fyysisiä perusrakenteita eli infrastruktuuria on lähestyttävä uudella tavalla. kestävyyden ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteista kumpuaa tarve tiivistää kaupunkialueita. Optimaalisen tiivistämisen määrän ja tavan löytäminen vaatii kuitenkin monialaista ja kokonaisvaltaista tietotaitoa ja tapauskohtaista harkintaa. Niukkaan maa-alaan kohdistuu useita erilaisia ja usein keskenään ristiriitaisia intressejä. Samaan aikaan kun ilmastonmuutoksen hillintä kannustaa kaupunkien tiivistämiseen, asettaa sen muutoksiin sopeutuminen jo omia vaatimuksiaan kaupunkialueiden joustavuudelle ja ekologialle.

Ilmastonmuutoksen tuomien muutosten edessä tiivis kaupunkiympäristö onkin haavoittuva. Hillintä ja sopeutuminen tulisi siis nähdä rinnakkaisina tavoitteina, jotka molemmat huomioidaan kaupunkiympäristön kehittämisessä. Tiivis kaupunki ei automaattisesti ole hyvä, vaan on kehitettävä ratkaisuja, joiden kautta tiivistäminen voidaan toteuttaa kestävästi elinympäristön laadusta ja ympäristön arvoista tinkimättä. Kestävässä maisemasuunnittelussa ei ole kyse olemassa olevan tai rakentuvan ympäristön “vihertämisestä”, vaan sellaisesta toimintatapojen ja toteutuksen muutoksesta, jossa ympäristö on suunnittelun lähtökohtana. Me maisema-alan ammattilaiset voimme toimia aktiivisesti tämän muutoksen aikaansaamiseksi. Tässä muutamia työkaluja tai näkökulmia avuksi:

Kaupunkiympäristöstä suunniteltava joustava: Resilienssi eli kyky sopeutua ja uusiutua muutostilanteissa korostuu ja resilienttiä kaupunkia luodessa vihreän infrastruktuurin merkitys korostuu entisestään. Luonto on itsessään uudistuva ja joustava elementti, joka on vähemmän herkkä ulkoisille ärsykkeille kuin nykyinen, luonteeltaan melko stabiili rakennettu ympäristö.

Vihreä infrastruktuuri hyödyntää ja turvaa ekosysteemipalvelut: Ekosysteemipalveluiden muodostumiselle ja säilymiselle luonnon monimuotoisuus ja kasvullisten alueiden laajuus ja niiden väliset yhteydet ovat kriittisiä tekijöitä. Ekosysteemipalveluihin perustuva ajattelu avustaa ja kannustaa tarkastelemaan, Kokonaisvaltaisuutta tarvitaanjäsentämään ja vahvistamaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin kaikkien kasvullisten kohteiden muodostamaa kokonaisuutta eli viherrakennetta muun muassa kaavoituksen yhteydessä.

Ympäristörakentamisen kohteiden monitoiminnallisuus korostuu: Ne tarjoavat virkistyksen ja kasvillisuuden lisäksi esimerkiksi kulkureittejä ihmisille tai muille lajeille, mahdollisuuksia hulevesien käsittelyyn, meluntorjuntaan, energian talteenottoon ja tulvasuojeluun tai vaikkapa lähiruuan tuotantoon. Monitoiminnallisuus vaatii erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja taitavaa, ammattimaista suunnittelua, mutta ei välttämättä suuresti rahaa toteutukseen.

Kaupunkia ja ihmisen toimintaa siinä ei tule erottaa sitä ympäröivästä luonnosta: Ne voidaan nivoa yhteen kudelmaksi, joka ideaalitilanteessa rikastuttaa ympäristöään pikemminkin kuin köyhdyttää sitä. Kaupunki voisi muodostaa sitä ympäröivien laajempien maisemakokonaisuuksien väliin pienipiirteisemmän, mosaiikkimaisen tilkkutäkin, joka tarjoaa elinympäristöjä lukuisille muillekin lajeille ja ylläpitää osaltaan ekosysteemiämme.

Meiltä maisemasuunnittelun ammattilaisilta vaaditaan paljon: Ymmärrystä siitä, että kaupunkiympäristöä voidaan suunnitella ja toteuttaa toisin kuin tähän asti on tehty. Tietoa siitä, mitä tällaiset vaihtoehtoiset toimintamallit voisivat olla ja mitä etuja niillä saavutetaan. Ja ennen kaikkea rohkeutta tuoda nämä näkökulmat esiin, jotta ne siirtyvät valtavirtaan ja toteutuksen tasolle. Ei tule tyytyä vain ympäristön vihreyttämiseen vaan ujuttautua prosessien ja hankkeiden juurille, yhdyskunnan perusrakenteiden ääreen.

Posted by Elisa

Uncategorized - Leave a comment

Tutki ja Vaikuta!

IMG_7233Tutkimustiedon hyödyntäminen ja sen vaikuttavuus ovat varmasti tieteen ikuisuuskysymyksiä. VirMa osallistui Koneen säätiön ja Nesslingin säätiön järjestämään viestintäkoulutukseen, joka oli suunnattu nuorille ympäristötutkijoille uuden tieteen viestinnän kulttuurin luomiseksi. Tapahtuma oli erinomainen kick-off VirMan viestinnälle, jota nyt aloitamme mm. tämän blogin välityksellä. Saimme loistavia vinkkejä mm. Ville Niiistöltä, SYKEn tutkija Eeva Primmeriltä ja tiedetoimittaja Jani Kaarolta.

Yhdeksi keskustelunaiheeksi nousi se, kenen vastuulla lopulta on, että tietoa hyödynnetään? Puheenvuoroissa korostui, että tutkijat voivat itse olla aktiivisia ja rohkeita tuomaan tuloksiaan esiin, ottamaan kantaa julkiseen keskusteluun ja lähestymään vaikka suoraan päättäjiä. Niinistön mukaan suomalainen virkamieskoneisto on perinteisesti sulkeutunut ja poliitikot ovat laiskoja hankkimaan tietoa. Siksi olisi hyvä jos tutkijat osaisivat tarjota tuloksiaan, vieläpä päätöksenteon oikeassa vaiheessa. Tämä jäi hieman mietityttämään, sillä tutkijan rooli ei voi olla politiikan vahtikoira.

Ideaalimaailmassa tutkijoilla olisi omat viestintäasiantuntijat, jotka hoitaisivat sisällön yleistajuistamisen ja levittämisen. Lisäksi tiedetoimittajat tekisivät kattavia artikkeleita ajankohtaisista aiheista, mutta kuten Jani Kaarolta kuulimme, ei tälläinen toiminta ole nykyisellään kannattavaa freelancerille. Mitä vaihtoehtoja siis olisi tehokkaaseen viestimiseen laajalle yleisölle? Onko yliopistoilla viestintäammattilaisia, jotka aktiivisesti toisivat esiin kiinnostavaa tutkimustoimintaa ja tuloksia? Ympäristötutkijat eivät ainakaan olleet kuulleet näistä, eikä heitä oltu aiheesta lähestytty. Onkohan Aallossa?

Päivän anti oli inspiroiva ja aloittelevina tutkijoina oli hyvä kuulla muiden kokemuksia. Teimme johtopäätöksen, että olemme ainakin lähteneet oikealla tavalla liikkeelle; viestintä edellä. Vaikka meillä ei vielä ole esittää tutkimustuloksia, niin yhtä tärkeää on yhteistyöverkostojen rakentaminen ja olemassaolostamme kuuluttaminen, jotta asiantuntemustamme osataan hyödyntää oikeassa paikassa.

Koulutuksen päätteeksi opeteltiin kollektiivisesti twiittaamista. Tapahtumassa syntynyttä vilkasta keskustelua löytyy hashtägillä #tutkijavaikuta. VirMan jäseniä löytyy twitterissä: @maaluoma, @tahvonen ja @ElisaLahde

Posted by Mari

Uncategorized - Leave a comment

Blogi avattu ja avustajaa etsitään!

Uusi maisema-arkkitehtuurin tutkijaryhmämme VirMa etsii nyt tutkimusavustajaa vuoden kestävään hankkeeseen, joka keskittyy vihreän infran suunnitteluun eri tarkastelutasoilla. Tutkimusryhmä lähtee kehittämään uusia kokonaisvaltaisempia kestävän ja ekologisen suunnittelun menetelmiä perustuen tuoreen tutkimustiedon soveltamiseen ja käytännön tarpeisiin ja kokemuksiin.

Tehtävä sopii kestävästä ja ekologisesta kaupunki- ja maisemasuunnittelusta sekä tutkimuksesta kiinnostuneelle opiskelijalle. Hakijalta toivotaan myös hyviä graafisen suunnittelun taitoja. Tehtävä tarjoaa loistavan mahdollisuuden päästä mukaan seuraamaan maisema-arkkitehtuurin tutkimusryhmän toimintaa.

Lisätietoja hankkeesta ja sen tutkijoista tulossa pian, tervetuloa seuraamaan!

 

Posted by Mari

Uncategorized - Leave a comment