Hulevesien hallintaa kolmen pisaran taktiikalla

Virma on kahden vuoden ajan ollut mukana iWater-hankkeessa, jossa seitsemän kumppanikaupungin kanssa kehitetään kaupunkien hulevesiohjelmia ja otetaan käyttöön kestävän hulevesien hallinnan työkaluja. Hanke on nyt loppusuoralla ja se päättyy toukokuussa 2018. Hankkeen yhtenä tuloksena kokosimme parhaat käytännöt hulevesien hallintaan työkalupakin (iWater toolbox) muotoon.

Työkalut ja menetelmät on järjestetty eri suunnitteluvaiheiden mukaan. Ylimpänä vihreästä kentästä löytyvät strategisen tason lähestymistavat ja sen alta sinisestä kentästä varsinaiset suunnittelun apuvälineet. Violettiin kenttään on koottu konkreettisia ratkaisuja ja alimpana ruskeasta kentästä löytyvät ratkaisuiden arviointiin liittyvät työkalut.

Tämän jaottelun lisäksi työkalut on eritelty erilaisten tavoitteiden mukaisesti kolmen pisaran alle. Pisaran yksi alle kootut työkalut edistävät kaupunkiympäristön sopeutumista rankkasateisiin ja äärimmäisiin tulvatilanteisiin. Pisaran kaksi alla olevat työkalut edistävät etenkin järjestelmien toimivuutta kokonaisuutena normaaleissa tai usein toistuvissa tulvatilanteissa. Ja pisaran kolme kohdalla työkaluilla ja menetelmillä on mahdollista edistää hulevesien hyödyntämistä monien erilaisten hyötyjen tuottamiseen kaupunkilaisten jokapäiväisessä ympäristössä.

toolbox_taulukko

Kustakin taulukkoon tuodusta työkalusta on laadittu lyhyt esittelysivu. Periaatteena on, että jokaiseen pisaran sisältämään tarpeeseen tulisi vastata jokaisella suunnittelutasolla, jotta hulevesiä voidaan hallita kokonaisuudessaan ja tuottaa laadukasta kaupunkiympäristöä. Toisin sanoen tavoitteena on saavuttaa kokonaisvaltainen integroidun hulevesienhallinnan systeemi.

Työkalupakin lähestymistapaa on taustoitettu tarkemmin  hankkeen sivuilla “introduction” osiossa. Lisäksi kolmen pisaran lähestymistapaa ja työkalupakin tavoitteita on avattu laajemmin omissa osioissaan. Työkalupakin kaikki materiaali on avoimesti käytettävissä ja suunnattu kaikille kaupunki ja ympäristösuunnittelun  parissa työskenteleville ja aiheesta kiinnostuneille.

Seuraavassa vielä muutamia erityisiä nostoja työkalupakin sisällöstä.

Viherkertoimen optimointi  hulevesien hallintaan (Green Area Factor)

Keskeisenä hankkeessa kehitettävänä ja pilotoitavana työkaluna on ollut viherkerroin, jota kaikki kumppanikaupungit ovat hankkeen aikana kehittäneet omiin tarpeisiinsa. Viherkerroin on kiinnostava menetelmä viherrakenteen lisäämiseksi tonteilla ja sitä voidaan käyttää asemakaavoituksessa. Osa kaupungeista on kehittänyt hankkeessa oman viherkertoimen, osa on ottanut suoraan kokeiltavaksi Helsingissä kehitetyn mallin. Helsingin kaupunki on hankkeen aikana kehittänyt omasta viherkerrointyökalustaan hulevesipainotteisen version, joka otetaan käyttöön kaupungin asemakaavoituksessa.

Hulevesiratkaisujen määrittely (Description of sustainable stormwater management solutions)

Hankkeen aikana nousi esiin tarve koota yhteen erilaisten hulevesiratkaisujen kuvauksia. Kokosimme työkalupakkiin yleisimpien hulevesiratkaisujen kuvaukset. Tarve on erityisesti käsitteistön kehittämiselle kansallisilla kielillä ja ideana onkin, että hankekumppanit voivat halutessaan kääntää kuvaukset omalle kielelleen. Kuvauksia laatiessa olemme pyrkineet huomioimaan erityisesti vastaavat suomenkieliset määritelmät ja Suomessa vakiintuneet ratkaisut.

Todellisuudessa hulevesiratkaisut ovat monesti yhden tai useamman ratkaisun sovelluksia tai yhdistelmiä. Perusratkaisujen määrittely kuitenkin auttaa kommunikoimaan uudenlaisista ratkaisuista, kehittämään yhteistä kansallisesta terminologiaa ja valitsemaan oikeanlaiset ratkaisut eri tilanteisiin. Määritelmiä hyödynnettiin hankkeessa myös viherkertoimeen sisältyvien hulevesielementtien täsmentämiseen.

Arviointikriteeristö (Assessment criteria)

Arviointikriteeristö laadittiin hankkeessa hulevesien hallinnan pilottikohteiden arviointia varten. Se sisältää kuuteen kategoriaan jaetun kysymyspatteriston, joka auttaa  huomioimaan kattavasti eri näkökulmat erilaisten hulevesiratkaisujen suunnittelussa. Kategoriat ovat 1)ratkaisun soveltuvuus kohteeseen, 2) visuaalinen laatu, 3) tekniset ja taloudelliset tekijät, 4) käyttäjänäkökulma, 5)ekosysteemipalvelut ja 6)ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Kriteeristöä voi kuka tahansa hyödyntää hulevesiin liittyvien hankkeiden suunnitteluun tai arviointiin. Arviointikriteeristö voi olla myös hyödyllinen apuväline esimerkiksi kunnallista hulevesiohjelmaa  tai strategiaa laadittaessa.

Kustannus-hyöty tarkastelu (Costs and benefits of SuDS)

Kustannus-hyöty tarkastelulla olemme halunneet auttaa hahmottamaan erilaisten hulevesiratkaisujen tuottamia moninaisia hyötyjä suhteessa niiden vaatimiin investointeihin. Hyötyjä on kartoitettu ekosysteemipalveluiden viitekehyksen kautta. Valitettavasti monia hyötyjä on vaikea ellei mahdoton arvioida rahallisesti, vaikka tähänkin on olemassa keinoja. Väitämme kuitenkin, että monet hyödyt saattavat silti jäädä tällaisessa arvottamatta, jos hyötyjä mitataan ainoastaan taloudellisin perustein.

Työkalu sisältää mm. kuvauksen siitä, mitä kustannus-hyöty analyysillä tarkoitetaan ja millaisia menetelmiä on olemassa.  Lisäksi mukana on taulukko, jossa on yleispiirteisesti määritelty erilaisten ratkaisujen tuottamia ekosysteemipalveluja ja niiden rakentamisen ja ylläpidon vaatimia kustannuksia. Paketti tarjoaa siis tietoa, jota voi käyttää esimerkiksi uudentyyppisten ratkaisujen perusteluun suunnittelutehtävissä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yleisellä tasolla suhteessa investointikuluihin erilaiset luonnonmukaiset ratkaisut, kuten kosteikot ja sadepuutarhat, ovat erittäin kustannustehokkaita, kun otetaan huomioon ratkaisujen tuottamat monet hyödyt. Todellisuudessa kustannus-hyöty suhde riippuu paljon myös käytössä olevasta tilasta, maan hinnasta ja siitä millainen tarve on esimerkiksi virkistyskäytölle. Dokumentissa kuvatut tiedot kuitenkin auttavat hahmottamaan kokonaisuutta.

37063924254_b0782c9d42_k

iWater työkalupakki ja siihen kootut lähestymistavat havainnollistavat integroidun hulevesien hallinnan moninaisuutta. Kyse ei ole yhden suunnittelualan tai suunnittelutason kysymyksestä, vaan toimia tarvitaan kaikissa yhteyksissä, missä tehdään rakennettuun ympäristöön liittyviä ratkaisuja. Lisäksi kunkin kaupungin ja alueen haasteet ja tarpeet ovat erilaisia, mikä on tullut hyvin esiin myös hankkeen aikana seitsemän Itämeren alueen vaihtaessa kokemuksia ja oppeja. Meille työkalupakin kokoaminen  ja sen pohjalla olevan viitekehyksen luominen on ollut kiinnostava tapa hahmottaa ja jäsentää tätä kokonaisuutta ja tietysti toivomme, että siitä on hyötyä mahdollisimman monille.

Hankkeessa on tuotettu laajasti materiaalia ja pilotoitu ratkaisuja ja työkaluja. Näistä tulee lisää tietoa hankkeen sivuille kevään aikana.

Posted by Mari

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *