Sieniä ja toukkia vaatekaapissasi, nam!

VirMa on mukana edustamassa Aalto yliopistoa Ericsson Innovation Award Competition finaalissa, jossa tänä vuonna teemana on Future of Food. Tässä blogikirjoituksessa perehdytäänkin hieman siihen missä ja miten ruokamme tulevaisuudessa tuotetaan.

Urbaani ruuantuotanto on kansainvälisesti erittäin voimakkaassa kasvussa. Tämä onkin tärkeää, sillä perinteiseen maanviljelyyn liittyy monia haasteita. Maatalouden tarpeisiin menee 70% maailman vesivaroista ja kemikaalien ja torjunta-aineiden kulutus on valtavaa. Peltomaaksi raivataan yhä hankalammin hyödynnettäviä luonnontilaisia maa-alueita, joka uhkaa sekä paikallista että globaalia biodiversitettiä. Samaan aikaan ruuantuotantoa pitäisi kuitenkin pystyä kasvattamaan kasvavan ihmiskunnan ruokkimiseksi. Urbaaniin ruuantuotantoon on löydetty myös täysin uudenlaisia alustoja ja sovelluksia. Tässä kirjoituksessa esitellään kolme uutta kaupunkiympäristöön tai jopa kotioloihin sovellettavaa ruuantuotantomuotoa.

WP_20160914_109

“Perinteistä” kaupunkiviljelyä Zürichin keskustassa

1. Vesiviljely eli hydroponinen viljely onkin monille varmasti tuttu juttu. Hydroviljely tai hydroponiikka on kasvien kasvatustekniikka, jossa multaa käytetään kasvualustassa vain osittain (puolihydro) tai sitä ei käytetä lainkaan (täyshydro). Mullan sijasta käytetään erilaisia väliaineita, jotka antavat kasville tukea ja suojaavat juuria valolta sekä kuivumiselta sitomalla ravinneliuosta itseensä. Aeroponisessa tekniikassa väliainetta ei käytetä lainkaan, vaan juuria sumutetaan suljetussa tilassa hienojakoisella ravinneliuoksella.

Hydroponinen viljely on turvallista: kasvitaudit eivät leviä, lannos ja kasteluvesi eivät mene hukkaan tai valu maaperään, vaan ovat helppoja kierrättää. Kotitalouksille on saatavilla erilaisia pieniä vesiviljelysovelluksia, joiden avulla salaatin kasvattaminen omassa keittiössä ympäri vuoden on suhteellisen helppoa.

Vesiviljelystä löytyy myös erilaisia versioita: Aquaponisessa viljelyssä siihen voidaan yhdistää vesieläimiä, kuten kaloja tai rapuja, jotka tuottavat ravinnepitoista vettä. Tämä vesi johdetaan kasvatettaville kasveille, jotka hyödyntävät ravinteet. Tämän jälkeen puhdas vesi johdetaan takaisin kaloille ja näin muodostuu suljettu systeemi, joka tuottaa myös proteiinipitoisempaa ravintoa. Tällaisen järjestelmän voi luoda myös kotiin.

Aeroponisessa tuotantomenetelmässä kasvi kasvaa ilmassa, eikä tarvitse lainkaan turvetta tai muuta kasvualustaa. Tällä menetelmällä kasvatetaan perunoita Tyrnävällä, jossa tuotanto on saatu moninkertaistettua perinteiseen perunanviljelyyn verrattuna.

Vesiviljelyyn voidaan yhdistää myös tekninen viljely, joka hyödyntää valaistus- ja mittaustekniikkaa luodakseen kasveille optimaaliset olosuhteet kasvaa. Esimerkki teknisestä viljelyn soveltamisesta on Vantaalla toimiva Silmusalaatti.

2. Konttiviljelyssä ruuantuotanto tapahtuu konteissa, kuten arvata saattaa. Etuina on viljelysten helppo liikuteltavuus paikasta toiseen ja lähelle loppukäyttäjää, jolloin sadon kuljetusmatkat vähenevät. Konteissa voidaan soveltaa helposti erilaisia vesiviljelyn tai teknisen viljelyn periaatteita ja tuottaa satoa ympäri vuoden.

Konttiviljelyssä on pienempi riski kasvitautien leviämiselle ja rikkakasveja ei käytännössä esiinny, koska kasvualustat tuotetaan aina uudelleen puhtaassa ympäristössä. Konttiviljelyn kaupallistamisesta onkin jo paljon esimerkkejä maailmalla.

Konttiviljely kotioloissa tarkoittaa ruuantuottamista pienemmissä umpinaisissa säilöissä. Esimerkiksi Helsieni myy kasvatuspakettia, jonka avulla on mahdollista viljellä osterivinokkaita omatoimisesti. Kasvualustana käytetään kahvinporoja ja kasvatuslaatikkona kierrätettyjä elintarvikepakkauksia. Helsieni toteuttaa siis resurssiviisauden ideologiaa hyvin konkreettisella tavalla.

3. Kokonaan uuden tyyppinen ravinto. Keittiöntasoja ei ehkä enää käytetä pelkästään ruuan valmistukseen vaan myös ruuantuotantoon. VTT tiedotti hiljattain CellPod-bioreaktorista, jonka avulla on mahdollista tuottaa kotimaista marjaa kotioloissa. Käytännössä design-valaisinta muistuttavassa laiteessa kasvatetaan kasvisolukkoa, jota voidaan käyttää ravintona ja joka sisältää samoja antioksidantteja ja vitamiineja kuin aito marjakin. Myös ruuan 3D-printtaaminen on yhä lähempänä arkipäiväämme.

Yksi mahdollisuus on kasvattaa kotona erilaisia hyönteisiä. Sirkkanaarasta voi kasvattaa huoneenlämmössä ilmastoidussa muoviastiassa ja ruokkia kauralla. Yksi sirkkanaaras tuottaa noin 100 munaa neljän kuukauden mittaisen elin-ikänsä aikana. Noin puolet näistä munista kehittyy uusiksi sirkkanaaraiksi, joten muutaman kuukauden päästä kasvattajalla voi olla 5 000 uutta munivaa sirkkaan. Tällaisesta sirkkalaumasta riittää syötävää isommallekin perheelle.

Hyönteisiin perustuvan ruuantuotannon hyviä puolia on pieni tilantarve. Perinteisen nisäkkäiden kasvattamiseen tarvitaan paljon maa-alaa, mutta hyönteisiä voidaan helposti massakasvattaa erilaisissa vertikaalirakenteissa. Jos hyönteisten kotikasvatus ei innosta, voi hyönteispohjaista proteiinijauhetta tilata suoraan netistä ja kokeilla vaikka sirkkaleipää.

Mitä nämä uudentyyppiset ruuantuotantotavat sitten tarkoittavat isommassa kuvassa? Ainakin selvää on, että ruuan tuottajan ja kuluttajan roolit tulevat hämärtymään. Tulevaisuudessa kaikkea ravintoa ei enää haetaankaan lähimmästä ketjumyymälästä, vaan se ostetaan erilaisilta pientuottajilta. Tämä toivottavasti tarkoittaa myös vaatimuksia entistä läpinäkyvämmästä ruuantuotannosta ja sitä kautta parempaa laatua koko tuotantoprosessiin. Paikallinen tuotanto voi myös edesauttaa synnyttämään omavaraisia alueita, joissa energia ja ravinteet kiertävät.

Ja vaikka osa tuotannosta siirtyisikin kontteihin ja kaappeihin, säilyttää varmasti myös perinteinen auringonvaloon ja maanvaraiseen palstaan perustuva viljely sijansa. Tämä onkin tärkeää, sillä ulkona tapahtuva kaupunkiviljely tuottaa tärkeitä säätelypalveluita, kuten vedenkierron säätelyä, pölytystä ja monimuotoisia elinympäristöjä. Ja tietysti myös kulttuuripalveluita: mikäpä onkaan virkistävämpää ja elvyttävämpää kuin laittaa kädet multaan aurinkoisena kevätpäivänä!

 

Posted by Elisa

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *