Yhteistoimintamalli tutkimuksen työkaluna

Olemme blogissa tähän mennessä taustoittaneet vihreän infran ja viherrakenteen käsitteitä ja niihin liittyvää keskustelua, mutta emme ole vielä paljonkaan avanneet varsinaista tutkimuksesta, jota näihin liittyen teemme. Nyt kuitenkin katsaus kuluvan vuoden hankkeeseemme, jota rahoittaa Koneen säätiö. Hankkeen pitkähkö nimi on “Vihreä infrastruktuuri ja maisema: avaus ekologisen ympäristösuunnittelun käytännön menetelmien ja kipupisteiden tutkimiseen ja ratkaisuihin”.

Hankkeen ensimmäinen tärkeä tavoite oli käynnistää uuden maisema-arkkitehtuurin tutkimusryhmän toiminta. Tämän tavoitteen osalta olemme hyvässä vauhdissa. Tuntuu myös hienolta, että olemme jo löytäneet paljon uusia yhteistyötahoja. Hankkeen varsinaisena sisällöllisena tavoitteena, on kartoittaa niitä ongelmia, tai kipupisteitä, joita liittyy vihreän infrastruktuurin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tähän pyrimme vastaamaan niin kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten pohjalta, kuin toimimalla yhteistyössä kolmen suomalaisen kaupungin kanssa. Jatkossakin haluamme säilyttää tekemisessämme selkeän kytkeytymisen käytännön suunnittelutyöhön.

Kehitimme hankkeen tarpeisiin yhteistoimintamallin, jossa sovelletaan yhteistoiminnallisen oppimisen, toimintatutkimuksen ja ryhmähaastattelututkimuksen menetelmiä. Viime viikolla kävimme esittelemässä mallia ECLAS ”Landscapes in Flux” konfrensissa Tartossa. Mallin taustalla ovat jo tunnistamamme vihreän infrastruktuurin ja ekologisen suunnittelun haasteet. Näitä ovat ensinnäkin se, että ekologisen tiedon on useissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan heikosti päätöksentekoon, vaikka tietoa on runsaasti saatavilla. Toiseksi vihreän infrastruktuurin suunnitteluun liittyvät haasteet ovat tyypillisesti ns. ilkeitä ongelmia (wicked problem), joista eri tahoilla on eriäviä näkemyksiä.

yhteitoimintamalli

Yhteistoimintamallin vaiheet

Mallin ensimmäisen vaiheen olemme nimenneet esiselvitykseksi. Vaiheen tarkoituksena on määritellä tarkemmin mitä asiaa tai kysymyksiä mallin soveltamisella pyritään ratkaisemaan. Varsinaiseen yhteistoimintavaiheeseen sisältyy alku- ja loppukysely, työpajoja sekä “syötteitä” (input). Prosessi päättyy tilaisuuteen, jossa keskustellaan tuloksista ja voidaan esimerkiksi päättää jatkotoimista. Seuraavassa on kuvattu niin kutsumamme ratasmallin vaiheita tarkemmin, sekä kerrottu miten olemme mallia tähän mennessä soveltaneet.

Esiselvitys

Esiseselvitys tehtiin vuoden 2014 alussa haastattelemalla pientä joukkoa ammattilaisia maisemasuunnittelun ja -rakentamisen kentältä (sekä julkisella että yksityisen sektorilla). Tavoitteena oli tunnistaa tärkeimpiä tutkimustarpeita käytännön näkökulmasta. Haastateltavilta tiedusteltiin millaista tiedontarvetta he ovat havainneet omassa työssään ja toisaalta laajemman yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena. Lisäksi kysyttiin millaiseksi he kokevat mahdollisuutensa käyttää uutta tietoa ja mistä lähteistä sitä haetaan.

Kysely ei koskenut teemallisesti pelkästään vihreää infrastruktuuria, vaan ympäristösuunnittelun kenttää laajemmin. Kuitenkin vihreän infrastruktuurin konsepti nousi voimakkaasti esiin potentiaalisena lähestymistapana. Käytännön toimijat kokivat kuitenkin haasteelliseksi laaja-alaisen käsitteen konkretisoimisen omassa työssään. Tarve uudenlaiselle monitieteelliselle yhteistyölle ja keskustelulle nousi esiin pääasiallisena ratkaisutapana.

Työpajat

Mallin keskeisenä toimintamuotona on työpajatyöskentely. Kaaviossa työpajoja symboloivat rattaat kuvaavat taustalla olevaa ajatusta siitä, että kaupunkisuunnittelu voi olla tieteen ja käytännön yhteistoiminnan tulosta. Tavoitteena on osallisten tietopääoman ja positiivisen keskinäisvuorovaikutuksen rakentaminen. Tällä viitataan siihen, että vihreän infran suunnittelu ei ole yhden osaamisalueen tehtävä, vaan tarvitaan uudenlaista rajat ylittävää yhteistyötä, jossa yhteisen tavoitteen eteen pyritään löytämään parhaat ratkaisut. Tähän mennessä olemme järjestäneet mallin ensimmäisen vaiheen työpajan kolmelle eri kaupungille. Näistä tarkemmin erillisessä postauksessa.

palikkakasa_pieni

Työpajoissa vihreä infra ja ekosysteemipalveluiden käsite liitetään konkreettisesti ympäristön elementteihin, mitä tarkoitusta varten on kehitetty alustava vihreän infran typologioiden luokittelu. Typologiat on tuotu työpajatyöskentelyyn rakennuspalikoiden muodossa. Vihreän infrastruktuurin fyysisten elementtien luokittelu tuntuu menetelmänä lupaavalta ja tarkoituksemme on kehittää sitä edelleen.

 

Syötteet

Yhteistoimintamallin “syötteiden” tarkoituksena on tarjota osallistujille erilaisia näkökulmia aihepiiriin, herättää uteliaisuutta ja ylläpitää kiinnostusta aiheeseen. Parhaimmillaan ne auttavat lähestymään aihepiiriä uusista suunnista, jolloin tapahtuu myös oppimista. Syöte voi olla esimerkiksi tehtävä tai jonkinlaista vuorovaikutteista toimintaa tutkijoiden ja suunnittelijoiden välillä. Syötteet suunnitellaan siten, että ne tukevat prosessin vaihetta ja pohjustavat seuraavan työpajan työskentelyä. Tähän mennessä toteuttamamme syötteet on toteutettu eläytymistehtävänä, joka osallistujien tullut tehdä ennen työpajaa. Jatkossa aiomme kokeilla rohkeasti erilaisia ”syötteitä” hyödyntäen muun muassa taiteen ja visuaalisen viestinnän keinoja.

Alku- ja loppukysely

Hankkeen alussa osallistujille on lähetetty tietotasoa ja asenteita kartoittava alkukysely. Kysely toistetaan uudelleen hankkeen lopussa ja näin voidaan seurata prosessin aikana tapahtunutta tietopääoman muutosta. Pidemmän aikavälin seurannalla puolestaan voidaan kartoittaa syntyneen keskinäisvuorovaikutuksen laajuttaa ja jatkuvuuttta.

Käytännön toteutus

Nyt käynnissä olevan hankkeen aikana yhteistoimintamallia testataan kolmen suomalaisen kaupungin kanssa (Jyväskylä, Tampere ja Vantaa). Tavoitteena on prosessin avulla tunnistaa vihreän infran tarpeet, kipukohdat ja nykyiset käytännöt. Kyselyt toteutettiin verkkokyselynä ja työpajojen keskustelut on nauhoitettu ja dokumentoitu. Tuotettua aineistoa hyödynnetään jatkossa VirMan tutkijoiden väitöskirjatöissä. Jatkossa mallia on tarkoitus kehittää ja soveltaa edelleen tutkimusaineiston hankinnassa ja tiedon levittämisessä.

 

Muutamia lähteitä joita olemme hyödyntäneet mallin kehittämisessä:

Siltala, R., Suomala, J., Taatila, V. & Keskinen, S. 2007. “cooperational Learning in Finland and in California during the innovation process”. Intellectual Capital IC Congress Haarlem.

Albert, C., Aronson, J., Fürst, C. & Opdam, P. 2014, “Integrating ecosystem services in landscape planning: requirements, approaches, and impacts”, Landscape Ecology, vol. 29, no. 8, pp. 1277-1285.

Collier, M. 2013, “Transitioning to resilience and sustainability in urban communities”, Cities, Jul 2013, Vol.32(S1), pp.S21-S28, vol. 32, pp. S21-S28.

Forum for Environmental Information. 2015. Kaavoihin kangistunut – Tutkimustiedon hyödyntäminen kaavoitusprosessissa. Available at:  http://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/07/YTF-puheenvuoroja_1_2015.pdf [Accessed 15 April 2015].

Posted by Mari

This entry was posted in Uncategorized and tagged , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *