Vihreää infraa lontoolaisittain

Tutkimusryhmämme tapasi heinäkuun alussa helteisessä Lontoossa. Tarkoituksena oli suunnitella syksyn työpajoja ja muuta ohjelmaa yhdessä ryhmämme jäsenen Elinan kanssa, joka tällä hetkellä asuu Lontoossa. Säännöllisten skype-sessioiden lisäksi kasvotusten työskentely ja ideointi on kuitenkin aina omassa arvossaan. Tietenkin halusimme yhdistää matkaan myös tutustumista Lontoon ajankohtaisiin vihreän infran hankkeisiin ja mahdollisiin tuleviin yhteistyökumppaneihin Greenwichin yliopistolla, jonne Elina oli jo luonut kontakteja.

Elina oli järjestänyt meille myös tapaamisen Matt Thomasin kanssa, joka toimii asiantuntijana Suur-Lontoon alueen ympäristöyksikössä  (Greater London Authority).  Halusimme kuulla lisää All London Green Grid -suunnitelmasta, joka vaikuttaa erittäin kiinnostavalta ja kattavalta vihreän infran ohjelmalta. Matt kertoi meille Lontoon vihreän infran suunnittelusta, strategioista ja painopisteistä. Kaupunki omistaa hyvin vähän maata ja varsinainen investointibudjetti on pieni, joten suunnitteluun vaikuttaminen ja ratkaisujen toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä ja neuvottelua yksityisten tahojen kanssa. Kaupungin roolina Lontoossa on ennenkaikkea asettaa strategiset tavoitteet, joista esimerkkinä All London Green Grid -suunnitelma, ja rohkaista eri tahoja investoimaan vihreään infraan.

blogiin_6

Queen Elizabeth Olympic Park on Lontoon viime vuosien merkittävin vihreän infran kehittämishanke.

Matt mainitsi heti alkuun tärkeimmiksi vihreän infran suunnitteluun liittyviksi tavoitteiksi Lontoossa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen. Tähän liittyen tulviminen ja lämpösaareke nähdään keskeisinä uhkina. Tosin myöhemmmin keskustelussa Matt mainitsi, ettei tulviminen hänen näkemyksensä mukaan ole vielä iso ongelma Lontoossa ja että lämpösaareke itseasiassa nähdään toistaiseksi positiivisana ilmiönä Lontoossa, missä sää tunnetusti on melko epävakaa (+36 asteessa tätä oli kyllä vaikea kuvitella). Lämpösaarekeilmiön hyödyistä ja haitoista kokonaisuudessaan ei selvästi vielä ole riittävästi tietoa. Hulevesien hallinnan kestävät menetelmät (SUDs – Sustainable Urban Drainage) Matt näki ennen kaikkea keinona ehkäistä ongelmia tulevaisuudessa ja tästä jatkammekin vielä lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

Muina keskeisinä tavoitteina Matt toi esiin vihreän infran lisäämisen kantakaupungin alueella. Tämä on kiinnostava esimerkki siitä, miten erilaisessa tilanteessa suomalaiset kaupungit ovat suhteessa suurkaupunkiin. Lontoossa tavoitteena on vihreän infran lisääminen, mm. istuttamalla 10 000 uutta puuta kantakaupungin alueelle, kun taas Suomen kaupungeissa tiivistäminen ja sitä kautta vihreän alan kutistuminen kaupungeissa on vielä käynnissä (löytyisikö tutkimusta missä olisi tarkasteltu vihreän pinta-alan määrää kaupunkien elinkaaren aikana suhteessa muuhun maankäyttöön?). Tietenkin Lontoossakin rakennetaan jatkuvasti,  mutta koko Lontoon osalta tavoitteena on viherlueiden kokonaisalan pysyminen nykyisellä tasolla, mikä tarkoittaa sitä, että kun jossain rakennetaan, täytyy jossain toisaalla lisätä vihreää.

Viherkatot ja viherseinät ovat tiiviisti rakennetussa suurkaupungissa olennaisia vihreän infran rakennuspalikoita. Lontoossa maan hinta on niin korkea, että viherkaton rakentamisen kustannukset suhteessa kokonaisuuteen ei ole kovin merkittävä. Matt kertoi, että usein suurin houkutin viherkattojen ja seinien toteutukseen ovat  imagolliset ja kaupunkikuvalliset hyödyt. Pääsimme keskustelemaan viherkatoista myös Greenwichin yliopiston professorin Benz Kotzenin kanssa. Benz esiteli yliopistorakennuksen yhtätoista kattopuutarhaa, joilla he testaavat mm. erilaisten hyötykasvien menestymistä. Benz tuntui olevan vakuuttunut siitä, että nimenomaan tuottavat katot tulevat olemaan tulevaisuuden juttu. Yhdellä testikatoista oli myös yhdistetty viherkatto ja aurinkopaneelit. Tällekin ratkaisulle on oma nimityksensä “biosolar roof”.

DSC_2080

Hyötykasvien viljelyä Greenwichin yliopiston katolla.

Käytännössä tärkeimpiä keinoja kaupugin tavoitteiden läpiviemiseksi tuntuvat Lontoossa olevan vihreän infran tuomien etujen markkinointi ja eri osapuolten kanssa neuvottelu. Erityisesti erilaiset imago- ja kaupunkikuvalliset hyödyt purevat yksityisiin toimijoihin, jotka eivät välttämättä ole halukkaita investoimaan vain yhteikunnalista etua edistääkseen.  Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä palvelee myös niin kutsuttu Greening the BIDs (Business Improvement District) – hanke. Hankkeessa on toteutettu vihreän infran auditointeja jo 15 alueelle Lontoossa etsien systemaattisesti mahdollisuuksia ja ratkaisuja vihreän infran edistämiseksi  yhdessä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

blogiin_2

Monet yritykset tunnistavat jo vihreän ympäristön tuomat hyödyt. Potters Fields Park, London Bridge Business Improvement District.

Lontoon tapaamiset herättivät paljon ajatuksia. Vaikka suomalaiset kaupungit ja Lontoon kokoinen suurkaupunki ovat hyvin erilaisessa vaiheessa vihreän infran kehittämisen suhteen, suurkaupungeista voi olla paljon opittavaa. Lähes aina keskusteluissa muiden maiden kollegojen kanssa nousee ensimmäisenä esiin, että Helsingin kaltaista vihreää kaupunkia ihaillaan muualla. Haasteet kaupunkien vihreyttämisessä ja vihreän infran rakentamisessa ovat todella tiiviissä kaupunkirakenteessa aivan eri tasolla verrattuna suomalaisiin kaupunkeihin, monet toteutetut hankkeet ovat kalliita ja jäävät silti vihreän kuorrutuksen asteelle. Huomattavasti helpompaa onkin huomioida vihreä infra jo suunnittelun ja rakentamisen aikana.

blogiin_10

Asuinalueen ympäristön kunnostushankkeesta on kerrottu selkeästi isoilla tauluilla. Queen Caroline Housing Estate.

Vihreän infran hyötyjä ja saavutuksia kannattaa myös tuoda esiin rohkeammin. Vaikka tässä vihreässä maassamme urbaanin kaipuu onkin kova, niin suurkaupungeissa voi oppia vihreyden arvoista, jotka tuntuvat kivikaupunkihuumassa toisinaan unohtuvan. Aina ei taideta nähdä kaupunkia puilta.

Posted by Mari

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *