Ilmastonmuutos: hillinnästä eteenpäin, kohti sopeutumista

Suomessa ilmastonmuutosta vastaan on ryhdytty toimiin muun muassa pyrkimällä uudistamaan maankäytön suunnittelun menetelmiä. Tässä työssä on keskitytty ensisijaisesti asumisen ja rakentamisen vaatiman energiankulutuksen vähentämiseen sekä liikenteen aiheuttamien päästöjen pienentämiseen. Käytännön esimerkkejäkin löytyy jo, kuten Skaftkärr.

Niin tärkeää kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen onkin, muutos on kuitenkin väistämätön. Ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat, merivesi lämpenee, happamoituu ja sen pinta nousee, äärimmäiset sääilmiöt voimistuvat ja pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite sulaa aiemmin. Kaikki faktoja, eivät pelkkiä väittämiä.

Tämän takia on tarpeen löytää myös keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen ja sen mukanaan tuomiin ympäristömuutoksiin. Pitäisi pystyä ottamaan jo seuraava askel hillitsemistoimien ohi kohti sopeutumista. Resilienssi on kestävän kehityksen uusi avainkäsite. Mutta mitä se mahtaa tarkoittaa fyysisen ympäristön suunnittelun kannalta? Millainen kaupunkirakenne on paitsi vähähiilinen ja pienipäästöinen, myös joustava ja mukautumiskykyinen? Miten voimme ennakoida sään ääri-ilmiöt ja toistuvat tulvat korttelitasolla tai seutusuunnittelussa? Tiivis kaupunkirakenne on edullinen hillintätoimien kannalta, mutta ilmastonmuutoksen tuomien muutosten edessä kaupunkiympäristö onkin haavoittuva. Hillintä ja sopeutuminen tulisi siis nähdä rinnakkaisina tavoitteina jotka pitää molemmat huomioida kaupunkiympäristön kehittämisessä.

Maailmalla tähän onkin löydetty vastauksia. Yhdysvalloissa vihreän infrastruktuurin uskotaan olevan keskeisessä roolissa nimenomaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ranskassa liiketilojen katot vihertyvät. Erityistä näissä uusissa asetuksissa on se, että ne on tehty korkealta hallinnon tasolta ja ne ovat ennen kaikkea strategisia linjauksia, jotka vaikuttavat investointien suuntautumiseen, markkinoiden kehittymiseen ja uusien käytäntöjen syntymiseen.

Mutta kyllä meillä Suomessakin jo pöhistään asian ympärillä. Maa- ja metsätalousministeriö on julkaisut ensimmäisen kansallisen strategian ilmaston muutokseen sopeutumiseksi jo 2005 ja sitä on sittemmin päivitetty. Myös GTK työskentelee asian parissa ja ilmastokestävän kaupungin suunnitteluun löytyy monia työkaluja.

Myös me VirMassa pyrimme löytämään tutkimuksen avulla uusia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tutkimustamme varten etsimme parhaillaan case-kohteita. Mikäli haluat kanssamme yhteistyöhön tai tiedät sopivan hankkeen, ota meihin yhteyttä. Meidät tavoitat etunimi.sukunimi@aalto.fi.

Posted by Elisa

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *