Selkeyttä käsitesekamelskaan

Vihreän infrastruktuuri ei ole Suomessa vielä kovin vakiintunut käsite. Saamme jatkuvasti avata sen merkitystä eri tahoille kertoessamme hankkeestamme. Siksi tutkimusryhmällemme on tärkeää määritellä asiat niin, että meillä on niistä ainakin keskenämme yhteisymmärrys. Haluamme myös määritellä keskeisen käsitteistön myös suomen kielellä, vaikka tutkimuksen kieli onkin englanti, sillä englanniksi monien käsitteiden käyttö on jo vakiintuneempaa. Ehkä voimme samalla edistää selkeämpää ympäristösuunnittelun käsitteistön käyttöä Suomesssa. Keskeisimpiä käsitteitä, jotka yhdistävät tutkimusaiheitamme ovat vihreä infrastruktuuri ja ekosysteemipalvelut. Lisäksi olennaista on se mitä tarkoitamme viherrakenteella.

Maisema- ja ympäristösuunnittelun käsitteistön johdonmukaisessa käytössä tuntuisi olevan parantamisen varaa. Ympäristökeskus ja ViherKARA-verkosto ovatkin tehneet jo asian eteen tärkeää työtä. 2013 julkaistu Kaupunkiseutujen Vihreän Infrastruktuurin käsitteet -julkaisu määrittelee keskeisimmät käsitteet ja tarjoaa esimerkkejä niiden käytöstä esimerkiksi kaavoituksessa.

käsitteistö_SYKE

(SYKE 2013, Kaupunkiseutujen vihreän infrastruktuurin käsitteet)

Sekalaisen sanaston käyttö saattaa aiheuttaa sen, että ei oikeastaan edes tiedetä, mistä puhutaan. Käsitteiden sekamelska ei myöskään auta edistämään ymmärrystä ja osaamista ympäristön suunnittelussa. Kaikille kaupunkisuunnittelijoille pitäisi olla selvää, mitä tarkoittaa maisemarakenne ja viherrakenne, mikä on viheralueen ja viherrakenteen ero ja mitä tarkoitusta viheryhteydet palvelevat. Toki samoja käsitteitä voidaan toisinaan käyttää hieman eri merkityksessä, tästä esimerkkinä “kaupunkiluonto” tai “viheryhteys”. Tällaisten käsitteiden osalta olisikin aina tärkeä määritellä asiayhteydessä mistä puhutaan.

Tietyt käsitteet ovat kuitenkin vakiintuneita, jolloin olisi ymmärrettävyyden vuoksi hyvä käyttää niitä, eikä kehittää omia muunnelmia. Ajankohtainen esimerkki löytyy Helsingin yleiskaavaluonnoksen teemakartoista, joissa on käytetty termejä kuten viherverkosto, viherlinja ja vihreä akseli, antamatta näille määritelmiä. SYKEn raportissa nimenomaan ei suositella viherverosto sanaa ja kahta muuta edellä mainittua ei raportista löydy ollenkaan. Teemakartasta ja merkintöjen selityksistä päätellen näille käsitteille löytyisi myös vakiintuneemmat termit viheralueverkosto ja viheryhteys. Myös kaupunkiluonto käsitettä on käytetty runsaasti yleiskaavaluonnoksessa ja jopa yksi teemakartta on nimetty kaupunkiluonto -teemakartaksi. Lisämääre luonto sanalle on epäilemättä haluttu antaa lähinnä imagosyistä, mutta sitä ei ole määritelty. Kaupunkiluonnoksi on luettu myös mm. saaret ja Vanhankaupunginlahden Natura-alue kokonaisuudessaan.

Toki käsitteistö myös kehittyy ja uudet lähestymistavat ympäristön suunnitteluun vaativat myös sanaston kehittämistä. Oheisessa kaaviossa on esitetty määritelmät, joita käytämme tutkimuksemme kannalta keskeisten käsitteiden osalta. Määritelmät perustuvat pääosin edellä mainittuun SYKEn raporttiin sekä Helsingin kestävä viherrakenne -raportissa esitettyihin määritelmiin pienin tarkennuksin. Työ on vielä osittain kesken. Etenkin vesielementin sisällyttäminen kehikkoon pitää vielä tarkentaa. Sinirakenne tuntuisi luontevalta käyttää viherrakenteen rinnalla, mutta vesialueet, ainakin pienvedet tuntuisivat sisältyvät jo jossain määrin viherrakenteeseen. Ja onhan veden kiertokulku tietenkin olennainen osa koko viherrakennetta. Ainakin vihreä infrastruktuuri sisältää olennaisesti myös vesielementin ja veden kiertokulun. Myöskään käsitteiden turha monimutkaistaminen, esimerkiksi siniviherrakenteesta puhuminen ei tunnu luontevalta. Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja käsitevääntöä rakentavassa mielessä!

käsitteistö_VirMa

 

Posted by Mari

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

2 Responses to Selkeyttä käsitesekamelskaan

  1. Heidi says:

    Verrattuna alla olevaan viherKARA-verkoston määritelmään kaaviosta puuttuu vielä se tieto, että vihreä infrastruktuuri on strategisesti suunniteltu verkosto.

    “Vihreä infrastruktuuri tarkoittaa strategisesti suunniteltua verkostoa, johon kuuluu
    luonnontilassa olevia alueita, osittain luonnontilaisia alueita, rakennettuja viheralueita, pihojen kasvullisia osia, pienvesiä ja vesialueita sekä muita luonnon elementtejä. Vihreä infrastruktuuri on suunniteltu tuottamaan erilaisia ekosysteemipalveluja ja sitä hoidetaan tässä tarkoituksessa”(Naumann ym. 2011; ViherKARA-verkosto 2014).

  2. Mari says:

    Hyvä huomio. Tämä on tietoinen valinta, sillä tulkintamme mukaan vihreään infraan voi sisältyä myös viherrakenteen osia ja alueita, joiden suunnittelu ei välttämättä ole ollut kovin strategista, mutta jotka kuitenkin ovat olennainen osa verkostoa ja ekosysteemipalvelujen tuotantoa. Vihreää infran lähestymistapaa voidaan kuitenkin käyttää strategisen suunnittelun lähestymistapana (green infrastructure approach).

    Tässä vielä komission soveltama määritelmä, josta ViherKARAn muotoilu lienee sovellettu:
    “GI is the network of natural and semi-natural areas, features and green spaces in rural and urban, terrestrial, freshwater, coastal and marine areas, which together enhance ecosystem health and resilience, contribute to biodiversity conservation and benefit human populations through the maintenance and enhancement of ES.”
    (Naumann et al. 2011, p.14)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *