Blogipäivitys 18.2. – työpari löytynyt, kohde valittu ja selvittelytyö käynnistynyt
Blogin päivittäminen on nyt hieman jäänyt taka-alalle, kun elämääni saapui koiranpentu Naava! Nyt on pentutauon jälkeen aika taas päivitellä ahkerammin tätä blogiakin. Kokoan tähän nyt ajatuksia menneiltä viikoilta, joiden aikana kurssi on jo selvästi lähtenyt etenemään – työpari löytyi, harjoitustyön kohdealue valikoitui, työohjelmat on palautettu ja ensimmäinen välikritiikkikin harjoitustyön aihealueeseen liittyen jo meni.
Työparikseni löysin Hetan sen myötä, että meitä molempia kiinnostivat virtavedet. Kaupunkipuro tuntui hyvältä aiheelta, jonka parista löytyisi paljon pohdittavaa. Puron valitseminen osoittautui haastavaksi, sillä puro kohteita riittää. Rajasimme alueen pääkaupunkiseutuun. Helsingistä esimerkeiksi nousivat Longinoja sekä Mätäjoki, joista molemmista löytyy jo nyt kiinnostavia ratkaisuja (mahdollisia referenssikohteita).Vantaa tituleeraa itseään purojen kaupungiksi (Purojen ja jokien Vantaa / Vantaa – virtavesien kaupunki), jolloin sekin olisi voinut olla kohteena kiinnostava ja monia selvityksiä jokiin liittyen löytyi. Päädyimme kuitenkin Espooseen, joka on paikkana tutumpi ja Espoosta löytyy hyviä esimerkkejä taimenten onnistuneesta istutuksesta puroihin. Espoo myös ilahdutti hyvillä selvityksillään puroihin liittyen (esim. Kaupunkipurojen luonnontila ja muuntuneisuus, lajihavainnot sekä Espoon virtavesiselvitys). Valitsimme puroksemme Finnobäcken (tai Finnoonpuron), joka aloittaa virtaamisensa Kauniaisten puolelta, Kasavuorelta, josta se laskeutuu mm. Ymmersta, Espoon keskuspuiston, Finnoonniityn sekä Suomenojan lintukosteikon halki mereen Nuottaniemen paikkeilla. Purossa kiinnostivat sen vaihtelevat ympäristöt, jotka mahdollistavat puron tarkastelun erilaisista näkökulmista. Purolta löytyy myös monipuolista eliöstöä, joista purojen kohdalla esimerkiksi usein nouseva taimen on istutusten myötä osittain kotiutunut puroon, mutta ei niin hyvin kuin voisi olla. Parannettavaa ja ongelmakohtia siis löytyy. Valuma-alue on laaja, 24km2, ja sille sijoittuu uusia kaavoituskohteita, jolloin hulevesien käsittelyn merkityskin purolla nousee.
Ote Espoon kaupungin virtavesiselvityksestä 2020-2021 (https://www.espoo.fi/fi/espoon-virtavesikartoitus-2020-2021-kaupunkipurojen-luonnontila-ja-muuntuneisuus)
Kiinnostavia näkökulmia aiheeseen löytyy monia, ja ne tulevat tarkentumaan selvitystyön edetessä. Tällä hetkellä kiinnostaa erityisesti puroympäristön monimuotoisuus, sen lajisto, puron asettuminen kaupunkiympäristöön sekä puroalueiden virkistyskäyttö. Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla puron mutkittelun palauttaminen, sillä matkan varrelta löytyy monia suoristettuja kohtia. Tämän viikon ohjauksessa Jukka totesikin, ettei mutkittelutilaa edes niin paljoa tarvitse, ratkaisuja kyllä varmasti löytyy. Kalojen kutupaikkojen luominen olisi kiinnostavaa, samoin saukkojen huomioiminen esim. hajupostipaikkojen muodossa. Puroon voisi olla myös mahdollista luoda keinotekoisia koskia. Pitää kuitenkin tutustua, mitä se vaatisi: maanmuokkausta, sopivia korkeuseroja?
Tällä viikolla olen tutustunut puroon liittyviin selvityksiin, hyviksi ovat osoittautuneet esimerkiksi Espoon virtavesiselvitys (2008) sekä Espoon hulevedet (2020). Kartalla on tullut seikkailtua ja pohdittua, mitä kaikkea puron varrelta ja sen valuma-alueelta löytyykään.
Miroboardimme on muotoutumassa hyvää vauhtia. Se on osoittautunut hyväksi välineeksi ryhmätyöskentelyyn!