{"id":62,"date":"2026-01-11T13:26:48","date_gmt":"2026-01-11T13:26:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/?p=62"},"modified":"2026-01-11T13:26:49","modified_gmt":"2026-01-11T13:26:49","slug":"ampuma-aukoista-asuintiloiksi-tornissa-tehnyt-kaivaukset-toivat-paljon-uutta-tietoa-tuomiokirkosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/2026\/01\/11\/ampuma-aukoista-asuintiloiksi-tornissa-tehnyt-kaivaukset-toivat-paljon-uutta-tietoa-tuomiokirkosta\/","title":{"rendered":"Ampuma-aukoista asuintiloiksi \u2013 Tornissa tehnyt kaivaukset toivat paljon uutta tietoa tuomiokirkosta\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Tanja Ratilainen<\/p>\n\n\n\n

Maaliskuussa tornin pohjoismuurin aukosta l\u00f6ytyneiden el\u00e4inluiden ja keramiikan palan innoittamina<\/a> haimme pienimuotoisia kaivauksia varten Museovirastosta tutkimusluvan. Tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 aukolle valuneen kulttuurikerroksen arvoitusta. Liittyiv\u00e4tk\u00f6 l\u00f6yd\u00f6t muurin sis\u00e4\u00e4n tehtyyn rakennusk\u00e4tk\u00f6\u00f6n tai tornissa asumiseen? Ja mit\u00e4 varten ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kyseinen aukko oli torniin rakennettu?\u00a0 Tutkimukset k\u00e4ynnistyiv\u00e4t syyskuun lopussa ja ne jatkuivat tipoittain aina marraskuulle saakka. Allekirjoittanut toimi kentt\u00e4t\u00f6iden johtajana ja samalla my\u00f6s kaivajana. Jussi Kinnunen huolehti rakenteiden dokumentoinnista, turvallisen infran rakentamisesta ja muista tukitoimista. Harri Jokinen toimi aika ajoin turvahenkil\u00f6n\u00e4 ja \u00e4mp\u00e4rien roudaajana.\u00a0 Tulokset olivat hyvin yll\u00e4tyksellisi\u00e4; pienimuotoiset kaivaukset toivat paljon uutta tietoa tornin k\u00e4ytt\u00f6historiasta, mutta my\u00f6s t\u00e4ysin odottamattomia, uusia tutkimusaineistoja.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. Vasemmalla alhaalla aukko 1, jonka suulta l\u00f6ytyiv\u00e4t el\u00e4inluut ja keramiikan pala. Ylemp\u00e4n\u00e4 keskell\u00e4 aukot 2\u20134, jotka numeroitiin tutkimisj\u00e4rjestyksess\u00e4. Kuva: Jussi Kinnunen, muokannut Tanja Ratilainen.\u00a0\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2. Tutkimuskohteiden sijainti tuomiokirkon pohjakaavassa. Aukkojen 1\u20134 sijainti merkitty punaisella, aukot 5\u20136 sinisell\u00e4. Mittapiirros: Aarre Eklund \/ Turun tuomiokirkko keskiaikana liitteet.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

Rinteen laatimassa tuomiokirkon pienoismallissa tai 1920-luvun mittapiirustuksissa runkohuoneen ja tornin yhdist\u00e4v\u00e4n portaikon alla sijaitsevaa aukkoa (1) ei ole lainkaan huomioitu (kuva 3). Ylemp\u00e4n\u00e4 tornin pohjoissein\u00e4ss\u00e4 oli ilmeisesti jo ennen 1920-lukua ollut kolme muutakin muuriin avattua tai laajennettua aukkoa (2\u20134), sill\u00e4 ne on merkitty summittaisesti Erik Bryggmanin signeeraamaan mittapiirrokseen (kuva 4). 1920-luvun korjaust\u00f6iss\u00e4 aukot oli muurattu umpeen, mutta avattu uudestaan 1970-luvulla talotekniikalle sopivaa l\u00e4pivienti\u00e4 etsitt\u00e4ess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voitiin todeta mm. Marlin puolukkalik\u00f6\u00f6ripullon ja modernin asennusj\u00e4tteen perusteella. Rinne ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kirjasarjassaan Turun tuomiokirkko keskiaikana<\/em> mainitse aukkoa 1 ja toteaakin, ett\u00e4 tornin toisen kerroksen tutkimukset j\u00e4iv\u00e4t vaillinaisiksi ja tulkinnat oli \u201dkatsottava prelimin\u00e4\u00e4risiksi\u201d. H\u00e4n oli kuitenkin vakuuttunut, ett\u00e4 tornihallin holvin yl\u00e4puolinen kerros oli tehty puolustustarkoituksiin. N\u00e4in h\u00e4n p\u00e4\u00e4tteli kahden pohjoismuurista ja yhden etel\u00e4muurista havaitsemansa ulosp\u00e4in kapenevan \u201dampuma-aukon\u201d perusteella. Pohjoisen muurin sis\u00e4ss\u00e4 sijaitsevaa tulisijaakin olisi tarvittaessa voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ampuma-aukkona. Sittemmin Markus Hiekkanen on kritisoinut tulkintaa ja ehdottanut, ett\u00e4 toista kerrosta olisi voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ennemminkin asumiseen. Tornissa olisivat voineet asua kellonsoittaja tai palovahti tai siell\u00e4 olisi majoitettu pyhiinvaeltajia tai tuomiokirkon tai kapitulin vieraita.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 3. Juhani Rinteen pienoismalli Tuomiokirkkomuseossa. Kuva: Tanja Ratilainen.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 4.\u00a0 Pohjoisen kappelirivist\u00f6n yl\u00e4puolisella ullakolla tornin pohjoismuurissa sijaitsevat aukot. Mittauspiirustus: Erik Bryggman \/ Turun tuomiokirkko keskiaikana liitteet.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kaivaukset eteniv\u00e4t siten, ett\u00e4 ensin tutkittiin aukolle 1 romahtanut maakerros. Aluksi n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 aukolla olisi pesinyt lintu, mutta my\u00f6hemm\u00e4t tutkimukset osoittivat, ett\u00e4 ruohot, hein\u00e4t, sulat ja oksat, joita oli kerroksen pinnassa ja siihen sekoittuneena, olivatkin jyrsij\u00e4n, todenn\u00e4k\u00f6isesti rotan pes\u00e4n j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Kun p\u00e4\u00e4simme k\u00f6mpim\u00e4\u00e4n aukosta 2 noin 1,5 x 1 metrin kokoiseen tilaan, sen lattiassa n\u00e4ytti olevan suorakulmainen aukko. Kun siin\u00e4 ollutta t\u00e4ytt\u00f6\u00e4 poistettiin, esiin tuli 60 cm leve\u00e4 kiviluiska, joka hieman syvemm\u00e4ll\u00e4 vaihtui tiilist\u00e4 muuratuksi (kuva 5). Vaikka valoa ei saatu n\u00e4kym\u00e4\u00e4n alemmalta aukolta yl\u00f6s, luiska n\u00e4ytti olevan siihen yhteydess\u00e4. Tilan etel\u00e4sein\u00e4ss\u00e4 oli umpeen muurattu py\u00f6r\u00f6kaarinen oviaukko, joka oli johtanut tornin toiseen kerrokseen, holvin yl\u00e4puoliseen tilaan. L\u00e4nsisein\u00e4ss\u00e4 oli pieni muurikomero kynttil\u00e4lle. Pohjoisessa sein\u00e4ss\u00e4 oli alkujaan ollut aukko, mutta huomattavasti nykyist\u00e4 pienempi, kolmen tiilen korkuinen valoaukko. Sen viereisiss\u00e4 seiniss\u00e4 oli tasapohjaiset syvennykset, jotka osoittivat puusta tehdyn istuintason paikkaa (kuva 6). Tilan sein\u00e4t eiv\u00e4t kaventuneet Rinteen kuvaamalla tavalla ulosp\u00e4in. Tulipalon raivausj\u00e4tteell\u00e4 t\u00e4ytetyn luiskan kyljest\u00e4 l\u00f6ytyi koproliitteja eli kuivunutta ulostetta (kuva 7). T\u00e4yt\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 kuivuneita, orgaanisia kikkareita, pyyhint\u00e4tikku ja istuinpenkin kolosta tiivisteen\u00e4 tai pyyhint\u00e4v\u00e4lineen\u00e4 k\u00e4ytetyn villatekstiiliin riekale (kuva 8).\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 5. Kiviluiska noin 1,5m2<\/sup> kokoisen huoneen tiilist\u00e4 ja kivist\u00e4 muuratun lattian pohjoisosassa. Luiskaan yhteydess\u00e4 ollut pohjois\u2013etel\u00e4suuntainen onkalo oikealla. Mallinnos: Jussi Kinnunen.\u00a0\u00a0<\/em>\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 6. Aukosta 2 paljastuneen huonetilan yksityiskohtia. Vasemmalla ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 muurikomero, keskell\u00e4 valoaukko, oikealla oviaukko. Vasemmalla alhaalla istuinrakenteen sijaintia osoittavat syvennykset ja oikealla pohjois\u2013etel\u00e4suuntainen onkalo. Kuvakooste: Tanja Ratilainen.\u00a0\u00a0\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 7. Luiskan kyljess\u00e4 havaittiin orgaanista kuivunutta ainesta, joista osa oli selv\u00e4sti ulosteen muotoisia. Ainesta otettiin n\u00e4ytteiksi ja niist\u00e4 teetet\u00e4\u00e4n mm. muinais-DNA- ja proteiinianalyysej\u00e4. Kuva: Tanja Ratilainen.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 8. Puupainanteesta l\u00f6ytynyt tekstiilin kappale l\u00f6yt\u00f6paikallaan. Kuva: Tanja Ratilainen.\u00a0\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

Alustava ajatus muurinsis\u00e4isist\u00e4 portaista sai v\u00e4isty\u00e4. Oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei voinut olla mik\u00e4\u00e4n muu kuin latriini eli k\u00e4ym\u00e4l\u00e4, vaikka se hyvin poikkeukselliselta rakenteelta alkuun tuntuikin. Erikoisena lis\u00e4elementtin\u00e4 huoneen it\u00e4puolella oli viel\u00e4 noin 125 cm pitk\u00e4 ja 50 cm leve\u00e4 ja korkea onkalo, joka vietti loivasti kohti luiskaa eli poistokuilua (kuva 5, oikealla).\u00a0 Onkalossa oli ollut kannellinen, puusta tehty laatikko, mik\u00e4 oli havaittavissa tilan suorista laastipinnoista (kuva 6, alhaalla oikealla). Toistaiseksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 tornin toisen kerroksen huonetilasta oli ollut mahdollista poistaa nesteit\u00e4 (pisuaari?) tai muuta j\u00e4tett\u00e4 asioimatta itse k\u00e4ym\u00e4l\u00e4ss\u00e4.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ym\u00e4l\u00e4n poistokuilun t\u00e4yt\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s aaltomaisen kattotiilen paloja, kuparisekoitehippuja (palaneista kirkonkelloista? kuparikatosta?), takonauloja, rotan tuomia pes\u00e4aineksia, palanutta ja palamatonta el\u00e4inluuta sek\u00e4 ravun saksia (!). Vaikka t\u00e4ytt\u00f6 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti syntynyt keskiajan j\u00e4lkeisen tulipalon raivaust\u00f6iden tuloksena, oli siihen my\u00f6s sekoittunut keskiaikaisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4, kuten 1400-luvun harmaasavikeramiikkaa. Varsinkin rottien pesimispuuhat olivat sekoittaneet t\u00e4ytt\u00f6\u00e4 perusteellisesti, mutta niiden ansiosta kerroksesta l\u00f6ytyi my\u00f6s paperin palasia, joissa oli teksti\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4 eri kielell\u00e4, karvatuppoja, mahdollisesti my\u00f6s hiuksia sek\u00e4 kankaiden, mahdollisesti jopa silkin, kappaleita. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 rotat olivat ker\u00e4nneet pes\u00e4pehmikkeit\u00e4 haudoista ja ehk\u00e4 my\u00f6s joistain tuomiokirkon tai -kapitulin kirjastoista. T\u00e4ytt\u00f6\u00e4 j\u00e4tettiin poistokuiluun viel\u00e4 tulevaisuudenkin tutkijoille.     <\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi ry\u00f6mimme l\u00e4ntisimp\u00e4\u00e4n muurin aukkoon numero 3 (kuva 1), josta l\u00f6ytyikin Rinteen mainitsema tulisija hormeineen. Tulisijan arinaa oli rikottu ilmeisesti 1920-luvulla tehtyjen tukimuurausten ja l\u00e4pivientien vuoksi. Sekoittuneen t\u00e4yt\u00f6n pinnasta l\u00f6ytyi modernin asennusj\u00e4tteen lis\u00e4ksi kaksi naakkaa, 1920-luvun sanomalehte\u00e4 ja kaksi paanun kappaletta sek\u00e4 syvemm\u00e4lt\u00e4 mm. muumioitunut rotta, kolmas paanu, 1920-luvun ravikortti (?) (tai vastaava) ja tupakan tumppeja, mutta my\u00f6s muutama vanhempi l\u00f6yt\u00f6. T\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei kaivettu romahdusvaaran vuoksi kokonaan pois. Paanut olivat laastipintaisina ja modernin oloisina \u201dvalulautoina\u201d lent\u00e4\u00e4 roskiin, mutta onneksi ymm\u00e4rryksen pilkahdus syttyi er\u00e4\u00e4n aamuy\u00f6n tunteina ja n\u00e4m\u00e4, todenn\u00e4k\u00f6isesti ajalta ennen Turun paloa 1827 per\u00e4isin olevat paanut, taltioitiin tarkempia tutkimuksia varten.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 9. Aukosta 3 l\u00f6ytyneen tulisijan hormi, jonka korkeus arinatasosta mitattuna oli hiukan yli 5 metri\u00e4. Mittaukset: Jussi Kinnunen. Kuva: Tanja Ratilainen.\u00a0\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

Aukosta numero 4 l\u00f6ytyi eniten Rinteen tulkitseman ampuma-aukon tapainen pieni tila. Sis\u00e4puolelta voitiin havaita, ett\u00e4 pohjoisen puolella oli ollut py\u00f6r\u00f6kaarinen, pieni ikkuna- tai valoaukko, johon liittyi viistosein\u00e4inen komero. Sivusein\u00e4t olivat suorat (kuva 10). Tilan etel\u00e4sivulla todenn\u00e4k\u00f6isesti sijainnut oviaukko oli Rinteen aikaisen tukimuurauksen peitt\u00e4m\u00e4. Huoneessa oli tiilist\u00e4 ja kivist\u00e4 muurattu lattia ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain modernia purkuj\u00e4tett\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 10. Vasemmalla valoaukkoa kohti viistottu komero (valoaukko ei n\u00e4y kuvassa) ja ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 suoraa sein\u00e4\u00e4. Oikealla 1920-luvun umpeenmuuraus. Kuva: Tanja Ratilainen.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tornin etel\u00e4puolen muurista tutkittiin viel\u00e4 aukot 5 ja 6 (kuva 11), jotka olivat rakenteeltaan samantapaisia kuin aukko 4. My\u00f6s niiden lattiatasot oli rikottu ja t\u00e4yt\u00f6t sekoittuneet. Aukosta 5 l\u00f6ytyi kuitenkin vuosina 1700\u20131770 valmistettu, englantilainen, l\u00e4hes ehj\u00e4 ja koristelematon liitupiippu (m\u00e4\u00e4ritys Ilari Aalto). Tornin etel\u00e4sivulla olivat vuoden 1827 lieskat olleet hyvin voimakkaat, sill\u00e4 tiilipinnat olivat sulaneet tummanvihreiksi, katosta valuviksi pisaroiksi (kuva 12). H\u00e4mm\u00e4stykseksemme emme l\u00f6yt\u00e4neet viitteit\u00e4 Rinteen 1920-luvun julkisivurekonstruktioon merkitsem\u00e4st\u00e4 kolmannesta \u201dampuma-aukosta\u201d.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 11. Aukko 5 ja 6 tornin etel\u00e4muurissa. Kuva: Jussi Kinnunen, muokannut Tanja Ratilainen.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 12. Aukon 6 tiilipinnat olivat hyvin voimakkaasti sulaneet, jopa katosta tippuviksi pisaroiksi. Kuva: Jussi Kinnunen.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kaikkia tutkittuja rakenteita ei ole viel\u00e4 ehditty mallintaa, joten esimerkkisi etel\u00e4puolen tilojen suhdetta pohjoispuolelta l\u00f6ytyneisiin tai tornin toisen kerroksen lattiatasoon ei ole voitu kokonaisuutena tarkastella. Selv\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 l\u00f6ytyneet rakenteet eiv\u00e4t ole ampuma-aukkoja, eik\u00e4 niit\u00e4 ole tehty puolustustarkoituksiin, vaan ne liittyv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti asumiseen. Mutta keit\u00e4 varten tilat tulisijoineen ja k\u00e4ym\u00e4l\u00f6ineen olisi torniin rakennettu? Olisiko kellonsoittajalle tai palovahdille tehty noin komea latriinihuone? Voisiko tulisija olla kuitenkin \u00f6yl\u00e4tinpaistouuni? Se, mink\u00e4 tyyppist\u00e4 asumista ja keiden toimesta tornissa on ollut, tarkentuu toivottavasti tekeill\u00e4 olevien luu-, kasvi- ja muinais-DNA-analyysien avulla. L\u00f6ytyneet ravun sakset viev\u00e4t v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ajatukset runsaan juhlap\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen, joten ehk\u00e4p\u00e4 tornin toinen kerros toimi kirkon jonkinlaisena juhla- tai edustustilana?\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 13. Tornin toisen kerroksen holvien yl\u00e4puolinen tila ja sen pohjoinen sein\u00e4, jossa ei nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4y merkki\u00e4k\u00e4\u00e4n muurin sis\u00e4ss\u00e4 olleista rakenteista. Kuva: Tanja Ratilainen.\u00a0\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 14. Vasemmalla Rinteen tulkinta tornin aukotuksesta. Oikealla kaivausten tuloksena hahmoteltu aukotus, jossa k\u00e4ym\u00e4l\u00e4n purkuaukko ei n\u00e4y, koska se j\u00e4\u00e4 tornin ja runkohuoneen yhtym\u00e4kohtaan piiloon. Rekonstruktiopiirros: Juhani Rinne, muokannut Tanja Ratilainen.\u00a0\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on tuomiokirkon tutkimuspotentiaalista \u00e4llistynyt tutkija.  <\/p>\n\n\n\n

Uponnut katedraali -hankkeen tutkijaryhm\u00e4 esittelee tornin kaivausten tuloksia Dies Medievales -p\u00e4ivill\u00e4 11\u201313.3.2026 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Rinne, Juhani 1941. Turun tuomiokirkko keskiaikana I, Tuomiokirkon rakennushistoria. Turku: Turun tuomiokirkon is\u00e4nnist\u00f6n julkaisema. <\/p>\n\n\n\n

Hiekkanen, Markus 2001. Turku Cathedral as a fortification. A Re-Evaluation. Castella Maris Baltici. Archaeologia Medii Aevii Finlandiae V, sivut 63\u201369. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tanja Ratilainen Maaliskuussa tornin pohjoismuurin aukosta l\u00f6ytyneiden el\u00e4inluiden ja keramiikan palan innoittamina haimme pienimuotoisia kaivauksia varten Museovirastosta tutkimusluvan. Tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 aukolle valuneen kulttuurikerroksen arvoitusta. Liittyiv\u00e4tk\u00f6 l\u00f6yd\u00f6t muurin sis\u00e4\u00e4n tehtyyn rakennusk\u00e4tk\u00f6\u00f6n tai tornissa asumiseen? Ja mit\u00e4 varten ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kyseinen aukko … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4116,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4116"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":77,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}