{"id":55,"date":"2025-10-02T06:02:49","date_gmt":"2025-10-02T06:02:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/?p=55"},"modified":"2025-10-02T06:02:50","modified_gmt":"2025-10-02T06:02:50","slug":"tiilenpaita-tulkitsemassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/2025\/10\/02\/tiilenpaita-tulkitsemassa\/","title":{"rendered":"Tiilenp\u00e4it\u00e4 tulkitsemassa"},"content":{"rendered":"\n

Ilari Aalto<\/p>\n\n\n\n

Turun tuomiokirkon keskiajan rakentajista on olemassa vain yksitt\u00e4isi\u00e4 kirjallisia mainintoja, joissa mainitaan vain joitakin nimi\u00e4. Suurin osa tuomiokirkon rakentamiseen osallistuneista k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isist\u00e4 on kadonnut historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. Tiilentekij\u00f6it\u00e4 on kuitenkin mahdollista j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n puumerkkiens\u00e4 kautta, joita l\u00f6ytyy sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 tuomiokirkon eri rakennusosista. Vertailemalla niit\u00e4 muista kirkoista tunnettuihin merkkeihin voidaan saada t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lis\u00e4tietoa siit\u00e4, kuinka monta tiilimestaria yhteen rakennusvaiheeseen on osallistunut, ja miss\u00e4 muissa kirkoissa he ovat ty\u00f6skennelleet. Merkit ovat my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 apu eri rakennusosien ajoittamiseen.

Mik\u00e4 on tiilimerkki?<\/strong>

Tiilentekij\u00f6iden merkit ovat yksinkertaisia puumerkkej\u00e4, jotka tiilenly\u00f6j\u00e4 on piirt\u00e4nyt ter\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6kalulla kosteaan tiileen ennen polttoa. Merkit esitt\u00e4v\u00e4t esineit\u00e4, kuten avainta, kirvest\u00e4 tai varsijousta, abstrakteja symboleja ja riimumaisia puumerkkej\u00e4. Sama merkki toistuu yleens\u00e4 monta kertaa yhdess\u00e4 rakennusosassa.<\/p>\n\n\n\n

Merkkej\u00e4 k\u00e4ytettiin todenn\u00e4k\u00f6isesti palkanmaksun j\u00e4rjest\u00e4miseen niin, ett\u00e4 urakkapalkalla tiili\u00e4 tehneet tiilenly\u00f6j\u00e4t merkitsiv\u00e4t jokaisesta er\u00e4st\u00e4 viimeisen tiilen. Tiilimerkeill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin olleen muitakin merkityksi\u00e4. Merkit on usein aseteltu n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle muuraukseen, ja esimerkiksi kirkon p\u00e4\u00e4kuorissa merkkej\u00e4 on vain ulkopuolella sellaiseen korkeuteen asti, mihin paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kee. Ylemp\u00e4n\u00e4 muurauksessa tai rakennusosan vintill\u00e4 merkkej\u00e4 ei ole.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvan keskell\u00e4 oleva avaimenmallinen merkki kuuluu hyvin ahkeralle mestarille: h\u00e4nen merkkej\u00e4\u00e4n ja tuomiokirkon lis\u00e4ksi Liedon, Ruskon, Pohjan, Karjaan ja Mustasaaren kirkoissa. T\u00e4m\u00e4 merkki on tuomiokirkon vintill\u00e4. Kuva:\u00a0Ilari\u00a0Aalto.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Aiemmin tiiliss\u00e4 olevat merkit ovat saaneet osakseen v\u00e4h\u00e4nlaisesti huomiota. Vuonna 1919 arkkitehti Carolus Lindberg sivusi aihetta keskiajan tiilenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassaan, ja tuomiokirkon arkeologista tutkimusta johtanut Juhani Rinne mainitsi ohimennen tuomiokirkon tiilimerkkej\u00e4 teoksessaan Turun tuomiokirkko keskiaikana<\/em> I: Turun tuomiokirkon rakennushistoria<\/em> (1941). Rinne oletti merkkej\u00e4 esiintyv\u00e4n vain Kaikkien Pyhien kappelin (siis nykyisen p\u00e4\u00e4kuorin) ulkosein\u00e4ss\u00e4, mutta tosiasiassa niit\u00e4 on useissa kirkon rakennusosissa.<\/p>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n Uponnut katedraali -hankkeessa ty\u00f6skentelev\u00e4 Tanja Ratilainen tutki vuonna 1997 H\u00e4meen linnan tiiliss\u00e4 olevia kuvioita, ja loi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa luokituksen erilaisille j\u00e4ljille tiiliss\u00e4. Innostuin t\u00e4lt\u00e4 pohjalta itse merkkien selvitt\u00e4misest\u00e4 reilut kymmenen vuotta sitten, ja aloin tutkia asiaa jo ennen kuin se valikoitui v\u00e4it\u00f6stutkimusaiheekseni vuonna 2020. Tuomiokirkon tutkimushanke antaa erinomaiset mahdollisuudet tiilten kartoittamiseen, ja ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa merkitykset aiemmin sattumanvaraisilta tuntuneiden symbolien takana alkavat avautua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tiilimerkkien etsiminen vaatii hyv\u00e4\u00e4 valoa ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Kuvassa kirjoittaja etsii merkkej\u00e4 Kemi\u00f6n kirkossa. Kuva: Elina Helkala.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Arvoituksia pime\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tiilimerkkien etsiminen ei ole mit\u00e4\u00e4n rakettitiedett\u00e4, vaan siihen tarvitaan ainoastaan kamera, mittaskaala, hyv\u00e4t valot ja tarkat silm\u00e4t. Olen kartoittanut tiilimerkkej\u00e4 sek\u00e4 tuomiokirkon eri rakennusosista ett\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s viidest\u00e4kymmenest\u00e4 pit\u00e4j\u00e4nkirkosta. Merkkej\u00e4 voi olla mill\u00e4 tahansa tiilipinnalla, joten k\u00e4yn tarkasti l\u00e4pi oviaukot, pilarit, sein\u00e4t, p\u00e4\u00e4tykolmiot ja kirkon vintille johtavan portaan. Parhaat paikat merkkien l\u00f6yt\u00e4miseen ovat pilarit ja ullakonporras, joka on yleens\u00e4 v\u00e4lttynyt my\u00f6hemmilt\u00e4 muokkauksilta, ja jonka seini\u00e4 ei ole rapattu piiloon. Rappauksen alta merkkej\u00e4 on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4, ja toistaiseksi se on onnistunut vain Sauvon ja Pohjan kirkoissa.<\/p>\n\n\n\n

Erityisen j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on etsi\u00e4 merkkej\u00e4 pimeilt\u00e4 kirkonvinteilt\u00e4, miss\u00e4 t\u00e4ytyy puikkelehtia kattotuolien lomassa toisinaan huterillakin kulkusilloilla. Tuomiokirkossa on onneksi eritt\u00e4in hyv\u00e4t kulkusillat, mutta siell\u00e4kin merkkien l\u00f6yt\u00e4minen vaatii v\u00e4lill\u00e4 akrobatiaa. Erityisen vaikeaa on ollut tutkia kirkon keskilaivan merkkej\u00e4 holvien yl\u00e4puolisella vintill\u00e4. Holvikupolit ovat niin jyrkki\u00e4, ett\u00e4 niiden v\u00e4leihin t\u00e4ytyy laskeutua k\u00f6yteen tukeutuen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Merkit on tehty yleens\u00e4 muutamalla vedolla. T\u00e4m\u00e4 merkki on tuomiokirkon keskilaivan vintill\u00e4. Kuva:\u00a0Ilari\u00a0Aalto.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Merkkej\u00e4 joutuu ajoittain etsim\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in haastavissa olosuhteissa, jotka vaativat luovuutta. T\u00e4ss\u00e4 merkkej\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n Vehmaan kirkossa. Kuva:\u00a0Ilari\u00a0Aalto.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 merkit kertovat?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ker\u00e4tyn aineiston perusteella tiilimerkit olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 1430-luvulta vuoden 1500 tiet\u00e4mille, mutta ne keskittyv\u00e4t erityisesti vuosien 1460\u20131480 v\u00e4liin. Niit\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00f6ydy kaikkialta, vaan paria poikkeusta lukuun ottamatta merkit keskittyv\u00e4t Lounais-Suomeen, Varsinais-Suomen ja L\u00e4nsi-Uudenmaan alueelle. T\u00e4m\u00e4n ansiosta tiilentekij\u00f6iden merkit ovat erinomainen ty\u00f6kalu rakenteiden ajoittamiseen. Esimerkiksi Turun tuomiokirkossa merkkej\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 l\u00f6ytynyt nelj\u00e4st\u00e4 rakennusosasta: korotetusta tornista ja Pyh\u00e4n Ursulan kappelista (1450-luku), korotetusta keskilaivasta (1466) ja Kaikkien Pyhien kappelista (1471). Merkkien l\u00f6ytyminen vahvistaa muihin l\u00e4hteisiin perustuvia ajoituksia, sill\u00e4 merkkej\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s muista samaan aikaan rakennetuista kirkoista.<\/p>\n\n\n\n

Tuomiokirkossa esiintyvi\u00e4 tiilimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy useista Lounais-Suomen kirkoista. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 samoja merkkej\u00e4 on l\u00f6ytynyt Maarian, Pyh\u00e4n Katariinan, Liedon, Ruskon, Kemi\u00f6n, Karjaan ja Pohjan kirkoista ja viimeisimp\u00e4n\u00e4 Mustasaaren kirkonrauniosta Vaasasta asti. On siis perusteltua esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuomiokirkkoon tiili\u00e4 tehneet k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset matkustivat pitkin hiippakuntaa eri rakennusty\u00f6mailla. Heit\u00e4 ty\u00f6llisti my\u00f6s Turun kaupunki, johon nousi 1400-luvulla useita muurattuja taloja. Samojen mestareiden merkkej\u00e4 on l\u00f6ytynyt muun muassa Aboa Vetus Ars Nova -museon tutkimuskaivauksissa.<\/p>\n\n\n\n

Turun tuomiokirkko on kaikkein paras paikka n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4it\u00e4 merkkej\u00e4. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 olen l\u00f6yt\u00e4nyt kaikista l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4ni keskiajan kivikirkoista yhteens\u00e4 155 merkki\u00e4, joista per\u00e4ti puolet \u2013 76 merkki\u00e4 \u2013 on Turun tuomiokirkossa. Merkkej\u00e4 n\u00e4hd\u00e4kseen ei edes tarvitse l\u00e4hte\u00e4 seikkailulle kirkon sy\u00f6vereihin, sill\u00e4 kaikkein helpoiten niit\u00e4 n\u00e4kee tuomiokirkon nykyisen p\u00e4\u00e4kuorin ulkosein\u00e4ss\u00e4. Sielt\u00e4 merkkien bongaaminen onkin hyv\u00e4 aloittaa \u2013 l\u00f6yd\u00e4tk\u00f6 kaikki 36 symbolia?<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on keskiajan kirkkoarkeologiaan perehtynyt v\u00e4it\u00f6stutkija ja tietokirjailija, joka rakastaa p\u00f6lyisi\u00e4 kirkonvinttej\u00e4. Kirjoittajan v\u00e4it\u00f6stutkimus koskee tiilimerkkien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja merkityksi\u00e4 keskiajan Turun hiippakunnan kirkoissa vuosina 1430\u20131500.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 aiheesta
<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aalto, Ilari 2024. Tiilimerkit kirkkojen k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4. Arkeologia nyt 2024, 20\u201323.<\/p>\n\n\n\n

Aalto, Ilari 2018: A key, an axe and a gridiron: Medieval Finnish brickmakers\u2019 marks as symbols of identity. Buildings of Medieval Europe<\/em>: Studies in Social and Landscape Contexts of Medieval Buildings<\/em>, 11\u201328. Oxford: Oxbow.<\/p>\n\n\n\n

Aalto, Ilari 2015. Avain, kirves, risti ja t\u00e4hti \u2013 Tiilentekij\u00f6iden merkkej\u00e4 keskiajan Turusta. SKAS<\/em> 3\u20134\/2014, 2015, 3\u201310.<\/p>\n\n\n\n

Lindberg, Carolus 1919. Om teglets anv\u00e4nding i finska medeltida gr\u00e5stenskyrkor<\/em>. Helsingfors.<\/p>\n\n\n\n

Ratilainen, Tanja; Janne Harjula, Jussi Kinnunen & Jere Lepp\u00e4nen 2025. A brick with a runic inscription from the Episcopal Castle of Kuusisto, Southwest Finland. Shattered and Scattered Pasts. Festschrift for Professor Georg Haggr\u00e9n<\/em>. Archaeologia medii aevi Finlandiae XXXI, 135\u2013150. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura.<\/p>\n\n\n\n

Savolainen, Panu; Liisa Sepp\u00e4nen, Ilari Aalto & Laura Laine 2023. Viestej\u00e4 nimett\u00f6milt\u00e4 rakentajilta: Keskiaikaisten kivikirkkojen rakenteiden merkinn\u00e4t ja niiden tulkinta. Kirkko, papisto ja yhteiskunta 1600\u20131800<\/em>, 127\u2013162. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilari Aalto Turun tuomiokirkon keskiajan rakentajista on olemassa vain yksitt\u00e4isi\u00e4 kirjallisia mainintoja, joissa mainitaan vain joitakin nimi\u00e4. Suurin osa tuomiokirkon rakentamiseen osallistuneista k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isist\u00e4 on kadonnut historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. Tiilentekij\u00f6it\u00e4 on kuitenkin mahdollista j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n puumerkkiens\u00e4 kautta, joita l\u00f6ytyy sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 tuomiokirkon … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4116,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-55","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4116"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions\/60"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}