{"id":49,"date":"2025-05-15T06:09:36","date_gmt":"2025-05-15T06:09:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/?p=49"},"modified":"2025-05-15T06:09:36","modified_gmt":"2025-05-15T06:09:36","slug":"turun-tuomiokirkon-kokoelmaveistokset-herailevat-ruususen-unestaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/2025\/05\/15\/turun-tuomiokirkon-kokoelmaveistokset-herailevat-ruususen-unestaan\/","title":{"rendered":"Turun tuomiokirkon kokoelmaveistokset her\u00e4ilev\u00e4t ruususen unestaan"},"content":{"rendered":"\n

Katri Vuola<\/p>\n\n\n\n

Turun tuomiokirkkomuseon perustaminen ja avautuminen yleis\u00f6lle vuonna 1929 kirkon laajan korjaus- ja restaurointihankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 huomioitiin laajasti lehdist\u00f6ss\u00e4. Ensimm\u00e4isen museon\u00e4yttelyn j\u00e4rjest\u00e4minen oli annettu arkeologi Juhani Rinteen vastuulle. N\u00e4yttelyss\u00e4 saattoi tutustua muun muassa kirkon arkeologisilta kaivauksilta tehtyihin l\u00f6yt\u00f6ihin, vanhoihin kirkkotekstiileihin ja ehtoollisv\u00e4lineisiin sek\u00e4 keskiajalta s\u00e4ilyneisiin puuveistoksiin. Museoesineet oli nostettu niit\u00e4 varten teetetyille jalustoille ja asetettu sein\u00e4nvierustoille kirkon etel\u00e4isell\u00e4 lehterill\u00e4 sek\u00e4 Kijkin ja Pormestarin kappeleissa.<\/p>\n\n\n\n

Keskiaikaiset veistokset eiv\u00e4t siis olleet esill\u00e4 vitriineiss\u00e4, kuten nykyisin. Turun Sanomissa<\/em> (TS<\/em> 17.6.1929) julkaistussa artikkelissa toimittaja kertoo selv\u00e4sti vaikuttuneena vierailustaan Pormestarin kappelissa: \u201dT\u00e4m\u00e4 erinomaisten kirkollisten taideteosten kokoelma saa aikaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kappeli on niin rikas ja tunnelmallinen\u201d. Toiset veistoksista kirjoittaja kokee erityisen koskettaviksi: \u201dKappelin ikkunakomerossa on vaikuttava Pieta-ryhm\u00e4, jonka dramaattinen voima on hyvin ilmeinen. Siin\u00e4 on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n murhen\u00e4ytelm\u00e4n ydin osattu esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4risytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.\u201d Kyseinen Piet\u00e0-aiheinen veistos, jossa kuollut Kristus on laskettu surevan Marian syliin, onkin kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vahvan kuvallisen ilmaisunsa vuoksi voimakkaasti tunteisiin vetoava.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tuomiokirkon tunteisiin vetoavassa Piet\u00e0-veistoksessa Neitsyt Maria kannattelee syliss\u00e4\u00e4n kuollutta Kristusta. Kuva: Katri Vuola.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin jo Tuomiokirkkomuseon ensimm\u00e4isess\u00e4 opaslehtisess\u00e4 tuodaan esiin, ett\u00e4 veistokset, jotka olivat olleet vuodesta 1893 l\u00e4htien talletettuina Turun kaupungin historialliseen museoon ja sielt\u00e4 nyt kirkkoon palautettuja, \u201d… sekaantuivat [museossa] muista seurakunnista tulleisiin veistoksiin”. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 tieto saa tutkijan kysym\u00e4\u00e4n, miten n\u00e4in oli p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Kiinnostavia kysymyksi\u00e4 ovat my\u00f6s, miksi veistokset alun perin talletettiin, millaisia vaiheita niiden palauttamista edelsi ja mitk\u00e4 toimijat n\u00e4ihin prosesseihin osallistuivat. K\u00e4sitykset Tuomiokirkkomuseon veistoskokoelman laajuudesta n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t vakiintuneen vasta 1960-luvun taitteessa, kun 1929 aloittaneen museon toiminta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oli jo hiipunut.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1881 perustetun Turun kaupungin historiallisen museon [nyk. Turun kaupunginmuseo] ja Tuomiokirkkomuseon kokoelmahistoriat nivoutuvat toisiinsa siis jo hyvin varhain. Siksi Uponnut katedraali -hankkeessa onkin luontevaa tehd\u00e4 tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4 Turun kaupunginmuseon ja siell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4n, kokoelmiin erikoistuneen tutkija Ninna Pullin kanssa. H\u00e4n on jo aiemmin perehtynyt keskiaikaisten veistosten kohtaloihin ja my\u00f6s julkaissut aihepiiri\u00e4 k\u00e4sittelevi\u00e4 blogitekstej\u00e4 ja artikkeleita<\/a>. Tutkimuksen l\u00e4hdeaineisto koostuu arkistodokumenteista, valokuvista, sanomalehtiartikkeleista ja kirjallisuudesta. Ty\u00f6n tulokset tullaan julkaisemaan avoimesti saatavilla olevassa tieteellisess\u00e4 aikakauslehdess\u00e4 vuoden 2026 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja niist\u00e4 tullaan kertomaan my\u00f6s hankkeen blogisivuilla. \u00a0<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kokoelmahistoriallisella tutkimuksella, johon usein sis\u00e4ltyy esineiden alkuper\u00e4n ja vaiheiden selvittely\u00e4, on oma kysymyksenasettelunsa. Se luo kuitenkin my\u00f6s edellytyksi\u00e4 esineist\u00f6n tarkastelemiseen sen alkuper\u00e4isess\u00e4 ja my\u00f6hemmiss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6yhteyksiss\u00e4. Kuten hankkeessamme ty\u00f6skentelev\u00e4t arkeologit ovat blogiteksteiss\u00e4\u00e4n jo tuoneet esille, Tuomiokirkkoa on rakennettu monissa eri vaiheissa ja se on vaurioitunut useissa tulipaloissa. On oikeastaan ihme, ett\u00e4 vanhaa esineist\u00f6\u00e4 on en\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4. Fragmentaarisuudessaankin esineist\u00f6 on aarteiston tai \u201daarrekammion\u201d (eng. Treasury), jonka kulttuuriset ja historialliset s\u00e4ikeet ulottuvat laajalle Eurooppaan ja joka ilment\u00e4\u00e4 uskonharjoittamisen materiaalista ulottuvuutta eri aikoina, kuten arkeologi Visa Immonen ja kulttuurihistorioitsija Marika R\u00e4s\u00e4nen ovat toimittamassaan Material Religion<\/em><\/a> -lehden Turun tuomiokirkkoa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 erikoisnumerossa (2022) nostaneet esiin. <\/p>\n\n\n\n

Tuomiokirkkomuseon keskiaikaiset veistokset ovat \u201dkatedraalitasoa\u201d eli ne ovat p\u00e4\u00e4asiallisesti sek\u00e4 teknisesti ett\u00e4 taiteellisesti korkealaatuisia. N\u00e4m\u00e4 pyhimyksi\u00e4, Mariaa ja Kristusta esitt\u00e4v\u00e4t teokset ovat kuitenkin vuosisatojen kuluessa vaurioituneet monin tavoin. It\u00e4meren alueen kaupan ja k\u00e4sity\u00f6n keskuksissa, ja mahdollisesti my\u00f6s paikallisissa ty\u00f6huoneissa valmistetut teokset ovat aikoinaan olleet n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4, h\u00e4ik\u00e4isevi\u00e4kin: moniv\u00e4risi\u00e4, kullattuja, hopeoituja, ehk\u00e4 kallisarvoisiin vaatteisiin puettuja. Pintak\u00e4sittelyn hienoudet ovat saattaneet peitty\u00e4 my\u00f6hempien v\u00e4rikerrosten alle, irrota ep\u00e4edullisissa s\u00e4ilytysolosuhteissa tai muuntua rajun restauroinnin seurauksena. Lis\u00e4ksi figuureita mahdollisesti suojanneet kaapit veistettyine ja maalattuine kuva-aiheineen ovat usein h\u00e4vinneet.<\/p>\n\n\n\n

Uponnut katedraali -hankkeessa teht\u00e4v\u00e4 taidehistoriallinen tutkimus jatkuu 1500-luvun taitteeseen ajoittuvan Kristus haudassa<\/em> -veistoksen parissa. Veistoksesta on k\u00e4ytetty my\u00f6s nimityksi\u00e4 Kristus arkussa<\/em>, Misericordia<\/em> ja Tuskien mies<\/em>. Se on ollut esill\u00e4 Tuomiokirkkomuseossa vasta vuodesta 1982 l\u00e4htien, jolloin museo avattiin uudelleen Riitta Pylkk\u00e4sen n\u00e4yttelysuunnitelman pohjalta oltuaan suljettuna parinkymmenen vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kristus haudassa- aiheinen veistos lasivitriiniss\u00e4\u00e4n etel\u00e4isell\u00e4 lehterill\u00e4 sijaitsevassa Tuomiokirkkomuseossa. Kuva: Katri Vuola.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kokonsakin (korkeus n. 180 cm) puolesta vaikuttava, kuollutta Kristusta esitt\u00e4v\u00e4 ja vaaleasta lehtipuusta veistetty figuuri on esill\u00e4 kapean vitriinin sis\u00e4ll\u00e4. Arkkurakenne on h\u00e4vinnyt. L\u00e4hes alastonta, hoikkaa vartaloa verhoaa laskostuva lannevaate. Vaatteessa kimaltaa aito kulta. Iho on kalmanharmaa ja Kristuksen k\u00e4det, joiden k\u00e4mmenselkiin on isketty kolot naulanj\u00e4lki\u00e4 merkitsem\u00e4\u00e4n, on asetettu ristiin vatsan p\u00e4\u00e4lle. Oikeaan kylkeen on lovettu haava, josta punaisen s\u00e4vyin maalattu verivana laskeutuu lannevaatteen alitse. Kristuksen suupielet ovat v\u00e4\u00e4ntyneet alasp\u00e4in, hampaat ja kieli n\u00e4kyv\u00e4t huulten v\u00e4list\u00e4. Suuret silm\u00e4t ovat hieman raollaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kristus haudassa -aiheisen veistoksen vaikuttavat kasvot. Kuva: Katri Vuola.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Monitulkintaisuudessaan Kristus-veistos on hyvin kiehtova. Perinteisesti on ajateltu – ja kuten Juhani Rinne on jo 1948 esitt\u00e4nyt – ett\u00e4 veistos olisi Piet\u00e0-veistoksen tapaan sijainnut Maunu II Tavastin perustamassa Pyh\u00e4n Ruumiin kappelissa. Veistoksen puulajiksi on m\u00e4\u00e4ritelty koivu, mink\u00e4 on tulkittu viittaavan paikalliseen valmistukseen. K\u00e4sill\u00e4 olevassa tutkimushankkeessa tavoitteena on tarkastella kuva-aihetta uudelleen my\u00f6h\u00e4iskeskiajan hartaudellisen ja liturgisen kulttuurin kontekstissa pohtien veistoksen k\u00e4ytt\u00f6yhteytt\u00e4 eli suhdetta kirkkotilaan ja siin\u00e4 tapahtuvaan toimintaan. Lis\u00e4ksi tutkimuksen tavoitteena on analysoida veistoksen tyyli\u00e4, materiaaleja ja teknist\u00e4 toteutusta mahdollisimman laajan vertailuaineiston ja tuoreen tutkimuskirjallisuuden valossa.<\/p>\n\n\n\n

Kristus-veistoksen tarkempi havainnointi ja mahdolliset tekniset analyysit on ajoitettava hetkeen, jolloin vitriinilasi nostetaan jalustalta ennen veistoksen siirtoa v\u00e4livarastoon Kansallismuseon kokoelmakeskukseen Vantaalle. Vaikka veistos n\u00e4in hetkellisesti tuleekin her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ruususen unestaan, sen esille pano kirkon 2026 alkavan peruskorjauksen valmistuttua on edelleen ep\u00e4varmaa.  <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Immonen, Visa, ja Marika R\u00e4s\u00e4nen. \u201cSplendor and Scarcity of Religious Matter: Medieval Cathedral Treasuries of the North.\u201d Material Religion<\/em> 18, no. 5 (November 28, 2022): 501\u201311. https:\/\/doi.org\/10.1080\/17432200.2022.2132070<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Issakainen, Tytti ja Kaisti, Riikka. Turun Tuomiokirkko. Opas Seitsem\u00e4\u00e4n Vuosisataan<\/em>. Helsinki: Kirjapaja, 2017.<\/p>\n\n\n\n

Meinander, K. K. Medeltida altarsk\u00e5p och tr\u00e4sniderier i Finlands kyrkor<\/em>. Helsingfors: Suomen muinaismuistoyhdistys 1908.<\/p>\n\n\n\n

Nordman, Carl Axel. Medeltida Skulptur I Finland<\/em>. Helsingfors: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1964.<\/p>\n\n\n\n

Pirinen, Hanna. \u201cTurku Cathedral Museum: Two Exhibitions Displaying the Material Heritage of the Cathedral.\u201d Material Religion<\/em> 18, no. 5 (November 28, 2022): 564\u201383. https:\/\/doi.org\/10.1080\/17432200.2022.2132069<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Pulli, Ninna. \u201cLahjoitettuja, ostettuja, toimitettuja: Keskiaikaisten pyhimysveistosten hankinnat Turun kaupungin historialliseen museoon.\u201d Suomen Museo\u2013Finskt Museum<\/em>, 2023, 130\u2013152. https:\/\/journal.fi\/suomenmuseo\/article\/view\/128004<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rinne, Juhani. Turun tuomiokirkko keskiaikana. II: Alttarit ja kirkolliset toimitukset<\/em>. Turku: Uuden Auran osakeyhti\u00f6n kirjapaino, 1948.<\/p>\n\n\n\n

Rinne, Juhani, ja Iikka Kronqvist, Turun tuomiokirkko: opas kokoelmiin tutustuttaessa<\/em>. Turku, 1929.<\/p>\n\n\n\n

Tuomiokirkon Pormestarinkuori. Turun Sanomat, 17.06.1929, nro 163, s. 7 https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1592147\/articles\/81691686?page=7<\/a> Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Katri Vuola Turun tuomiokirkkomuseon perustaminen ja avautuminen yleis\u00f6lle vuonna 1929 kirkon laajan korjaus- ja restaurointihankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 huomioitiin laajasti lehdist\u00f6ss\u00e4. Ensimm\u00e4isen museon\u00e4yttelyn j\u00e4rjest\u00e4minen oli annettu arkeologi Juhani Rinteen vastuulle. N\u00e4yttelyss\u00e4 saattoi tutustua muun muassa kirkon arkeologisilta kaivauksilta tehtyihin l\u00f6yt\u00f6ihin, vanhoihin kirkkotekstiileihin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4116,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-49","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4116"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":53,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49\/revisions\/53"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}