{"id":40,"date":"2025-03-31T10:34:05","date_gmt":"2025-03-31T10:34:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/?p=40"},"modified":"2025-03-31T10:34:05","modified_gmt":"2025-03-31T10:34:05","slug":"yllatyksellisia-loytoja-tornin-katkoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/2025\/03\/31\/yllatyksellisia-loytoja-tornin-katkoista\/","title":{"rendered":"Yll\u00e4tyksellisi\u00e4 l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 tornin k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Tanja Ratilainen<\/p>\n\n\n\n

\u201c…Det som nu borde g\u00f6ras \u00e4r att dokumentera den medeltida kyrkan i sin helhet och uppr\u00e4tta en relativ kronologi f\u00f6r byggnadshistorien, baserad p\u00e5 uppm\u00e4tningar av alla tillg\u00e4ngliga murar. Den v\u00e4gen kommer man s\u00e4kert fram till nya synpunkter p\u00e5 dateringarna.\u201d <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in totesi dosentti Knut Drake SKAS-lehden (3\/2011) artikkelissa, ja juuri t\u00e4t\u00e4 perustavanlaatuista tutkimusty\u00f6t\u00e4 hankkeessa parhaillaan tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Maaliskuussa ullakolla on py\u00f6rinyt laserkeilain ja toimistolla sauhunnut pistepilvi\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 tietokone. Samaan aikaan allekirjoittanut on kolunnut kirkon eri osia tornista Kaikkien Pyhien kappeliin, kiipeillyt tikapuilla kurkkien muurissa oleviin aukkoihin ja p\u00f6tk\u00f6tellyt holvin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 edess\u00e4 aukeavan tiilisein\u00e4n saumoja tutkien \u2013 rakennusarkeologin ty\u00f6t\u00e4 parhaimmillaan!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. Laserkeilausta pohjoisen kappelirivist\u00f6n ullakolla. Kuva: Tanja Ratilainen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Koluamisen tarkoituksena on tutustua tuomiokirkon rakenteisiin ja alustavasti hahmotella rakennuskompleksin, hyvin monimutkaisen sellaisen, suhteellista kronologiaa eli miss\u00e4 toisiaan seuraavassa j\u00e4rjestyksess\u00e4 mik\u00e4kin rakennusosa, muurin p\u00e4tk\u00e4 tai tukikaari on rakennettu. Esimerkiksi purkamisen osoituksena muurauksessa saattaa erottua katkottuja tiili\u00e4. Nuorempi lis\u00e4ys tai korjaus erottuu erilaisen limitystekniikan, erilaisten tiilten tai laastin perusteella. Samaan aikaan tehdyt osiot ovat kesken\u00e4\u00e4n liitteess\u00e4, kun taas nuorempi rakenne on tehty vanhemman kylkeen. Kyseess\u00e4 on hyvin monimutkainen palapeli, jossa t\u00e4rkeimm\u00e4t ty\u00f6kalut t\u00e4ll\u00e4 haavaa ovat hyv\u00e4 taskulamppu ja hengityssuojain sek\u00e4 1920-luvun mittapiirustukset ja valokuvat. Mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon, ett\u00e4 20-luvulla mittapiirustuksia on ollut laatimassa mm. arkkitehti Erik Bryggman, jonka vastaperustettu toimisto oli mukana tuomiokirkon restaurointihankkeessa. Sitten kun 3D-malli alkaa olla kuosissaan, saadaan siit\u00e4 havaintojen tueksi lis\u00e4tietoa esimerkiksi erilaisiin kulkuaukkoihin, muurin paksuuksiin ja korkeuksiin liittyen. Haastetta palapeliin tuovat tietysti ne puuttuvat palat eli paikat, joita emme p\u00e4\u00e4se kunnolla tutkimaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2. Runkohuoneen pohjoisen\u00e4n muurausta, jossa kirkon holvien korottaminen erottuu kaksinkertaisena sidetiilirivin\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 muurisosuus on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 pohjoisen kappelirivist\u00f6n ullakolla, mutta alkujaan se on ollut vanhimman runkohuoneen ulkosein\u00e4. Kuva: Tanja Ratilainen<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Toisena koluamisen tarkoituksena on ollut my\u00f6s potentiaalisten ajoitusn\u00e4ytteiden kartoittaminen. Dendrokronologisia ajoitusn\u00e4ytteit\u00e4, joista parhaassa tapauksessa voitaisiin saada rakennuspuun kaatoaika puolen vuoden tarkkuudella, ei juurikaan ole saatavissa, sill\u00e4 kirkko on palanut moneen kertaan. Tulipalot nollaavat helposti my\u00f6s tiilen ja laastin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t \u201caikakellot\u201d \u2013 tiilimassaan ja laastiin sekoitettuun hiekkaan kertyneen taustas\u00e4teilyn m\u00e4\u00e4r\u00e4, mik\u00e4 on thermoluminesenssi-ajoitusmenetelm\u00e4n perusta, nollaantuu, kun materiaalit kuumentuvat yli 400 asteen. Ullakon tiilipinnat ovat n\u00e4kyv\u00e4sti l\u00e4hes kauttaaltaan tulipaloissa vaurioituneet, joten tiilenvalmistus- tai laastinsekoitushetken sijaan ajoittaisimme tulipaloja. Sama ongelma tulee vastaan laastin radiohiiliajoituksen kanssa. Toki tiili\u00e4, kuten my\u00f6s puuta on voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monesti uudelleen, mik\u00e4 my\u00f6s osaltaan lis\u00e4\u00e4 ajoittamisen vaikeusmomenttia. Pahimmat palon j\u00e4ljet, joissa tiilen pinta on sulanut jo lasimaiseksi, l\u00f6ytyv\u00e4t tornin muurinsis\u00e4isist\u00e4 portaista. Niinp\u00e4 ainoa keino saada ajoitusn\u00e4ytteit\u00e4, on yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sellaisia paikkoja, joihin lieskat eiv\u00e4t ole ylt\u00e4neet. Yksi t\u00e4llainen paikka on nykyisen p\u00e4\u00e4kuorin eli Kaikkien Pyhien kappelin muurinsis\u00e4inen portaikko, jonka suojissa on s\u00e4ilynyt vanhemman polygonaalikuorin rakenteita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 3. L\u00e4nsitornin porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4n 1827 palossa sulaneita tiili\u00e4. Kuva: Tanja Ratilainen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 4. Polygonaalikuorin sein\u00e4\u00e4 Kaikkien Pyhien kappelin portaikon sis\u00e4ll\u00e4. Kuva: Tanja Ratilainen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Toistaiseksi yll\u00e4tyksellisin l\u00f6yt\u00f6 on tornin pohjoissein\u00e4ss\u00e4 sijaitsevasta aukosta, joka on jo keskiajalta l\u00e4htien ollut kappelirivist\u00f6n ullakon suojissa. Kiipesin tarkistamaan, mit\u00e4 rakenteita aukosta oikein n\u00e4kyy ja ensimm\u00e4isen\u00e4 reunalla ollut \u201croju\u201d paljastuikin kookkaaksi nokeentuneen saviastian palaseksi. Kun aukon reunalla ollutta roskaa ja tiilimurenaa tutki hieman tarkemmin, siit\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s kymmenkunta palamatonta el\u00e4imen luuta. Syv\u00e4ll\u00e4 muurin sis\u00e4ss\u00e4, holvikaarelta vaikuttavan rakenteen yl\u00e4puolella n\u00e4ytti olevan tummaa, hyvin kuivaa kulttuurikerrosta, jota oli ilmeisesti varissut muuriaukon suulle. Kerrassaan mielenkiintoinen l\u00f6yt\u00f6!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 5. Tornin pohjoissein\u00e4n muuriaukko ja reunalla ollutta rojua. Kuva: Tanja Ratilainen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Konsultoimme saviastian palasesta keramiikkatutkija Aki Pihlmania, joka m\u00e4\u00e4ritti astian p\u00e4\u00e4asiassa 1400-luvun toisella puoliskolla k\u00e4ytetyksi harmaasavikeramiikaksi. Osteologi Anne-Mari Liira tarkisti pikaisesti l\u00f6ytyneet luut ja totesi niiden olevan el\u00e4inten luita eri nis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4, mm. siasta. Roskan seassa havaitut sulat her\u00e4ttiv\u00e4t ep\u00e4ilyn aukossa majailleesta linnusta, mutta tuskinpa naakka tai varis olisi sent\u00e4\u00e4n kookasta saviastian palasta aukkoon raahannut. Luita ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut jyrsitty, joten rottakaan ei ollut asialla. L\u00f6yt\u00f6j\u00e4 tarkasteli viel\u00e4 rituaaliarkeologian dosentti Sonja Hukantaival, josko kyse olisi rakennusk\u00e4tk\u00f6st\u00e4, mutta siihen ei viel\u00e4 saatu selvyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 6. Kaukaa muoviputken p\u00e4tk\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4nyt kappale paljastuikin keskiaikaisen harmaasavikeramiikan palaseksi. Kuva: Tanja Ratilainen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi onkin selvitett\u00e4v\u00e4, mink\u00e4 toiminnan seurauksena l\u00f6yd\u00f6t ja mahdollinen kulttuurikerros ovat p\u00e4\u00e4tyneet muurin sis\u00e4\u00e4n ja mihin rakenteeseen ne liittyv\u00e4t. Onko saviastia ja luut asetettu muurin sis\u00e4\u00e4n rakennusk\u00e4tk\u00f6ksi vai onko tornissa jossain vaiheessa asuttu, mink\u00e4 seurauksena rakenteisiin olisi p\u00e4\u00e4tynyt mahdollisesti keitti\u00f6- ja ruokaj\u00e4tett\u00e4? J\u00e4lkimm\u00e4iseen selitykseen viittaisi tornissa ollut tulisija. Se vaihtoehto, ett\u00e4 j\u00e4tett\u00e4 olisi tuotu jostain muualta kaupungista yl\u00f6s torniin, ei vaikuta kovin todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4. T\u00e4h\u00e4n mysteeriin saamme toivottavasti vastauksen, kun tutkimme muurin sis\u00e4ll\u00e4 olleen aineksen kokonaan ja p\u00e4\u00e4semme kurkkaamaan kahteen muuhun pohjoisein\u00e4ss\u00e4 olevaan aukkoon. Ehk\u00e4 l\u00f6ytyneiden luiden ajoittaminen radiohiilimenetelm\u00e4ll\u00e4 avaa my\u00f6s uusia n\u00e4kymi\u00e4 tornin rakentamisaikaan. Kiit\u00e4mme Sonja Hukantaivalta, Anne-Mari Liiraa ja Aki Pihlmania asiantuntija-avusta.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on keskiaikaiseen tiilirakentamiseen erikoistunut arkeologi, joka on hankkeessa post-doc -tutkijana ja parhaillaan unelmiensa duunissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tanja Ratilainen \u201c…Det som nu borde g\u00f6ras \u00e4r att dokumentera den medeltida kyrkan i sin helhet och uppr\u00e4tta en relativ kronologi f\u00f6r byggnadshistorien, baserad p\u00e5 uppm\u00e4tningar av alla tillg\u00e4ngliga murar. Den v\u00e4gen kommer man s\u00e4kert fram till nya synpunkter p\u00e5 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4116,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-40","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4116"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":47,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions\/47"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}