{"id":23,"date":"2025-01-16T14:53:25","date_gmt":"2025-01-16T14:53:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/?p=23"},"modified":"2025-01-17T07:30:22","modified_gmt":"2025-01-17T07:30:22","slug":"tervetuloa-seuraamaan-turun-tuomiokirkkoa-koskevaa-tutkimushanketta-2024-2028-lahietaisyydelta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/2025\/01\/16\/tervetuloa-seuraamaan-turun-tuomiokirkkoa-koskevaa-tutkimushanketta-2024-2028-lahietaisyydelta\/","title":{"rendered":"Tervetuloa seuraamaan Turun tuomiokirkkoa koskevaa tutkimushanketta (2024\u20132028) l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4!"},"content":{"rendered":"\n

Panu Savolainen<\/a><\/p>\n\n\n\n

Turun tuomiokirkon holvien yll\u00e4 on viime p\u00e4ivin\u00e4 k\u00e4ynyt kovempi kuhina kuin vuosikymmeniin. Vuoden 2025 alusta on alkanut syksyn 2024 aikana valmisteluvaiheessa ollut tutkimushanke Uponnut katedraali<\/em>. Turun tuomiokirkon keskiaikainen arkkitehtuuri, rakennushistoria ja taideteokset uusien tutkimusmenetelmien ristiinvalotuksessa<\/em><\/a>. Hankkeen rahoittaa Suomen akatemia<\/a> ja se kest\u00e4\u00e4 vuoteen 2028. Hankkeessa ty\u00f6skentelev\u00e4t seitsem\u00e4n tutkijaa etsiv\u00e4t vastauksia Turun tuomiokirkon historiaa koskeviin kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet tiedeyhteis\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4 laajempaakin joukkoa jopa vuosisatojen ajan. Hankkeen tavoitteista voit lukea esim. t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogissa seurataan Uponnut katedraali<\/em> -hankkeen vaiheita l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4 ja kerrotaan tutkimuksen arjesta tekstein ja kuvin, vuorotellen eri tutkijoiden ty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Blogi ilmestyy 1\u20132 kertaa kuukaudessa. Blogin aloittaa allekirjoittanut, hankkeen vet\u00e4j\u00e4, jonka intohimoinen kiinnostus Turun tuomiokirkon keskiaikaisiin rakennusvaiheisiin her\u00e4si jo yl\u00e4asteen aikaisen kipuilun ja yksin\u00e4isyyden sy\u00f6vereiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Turun tuomiokirkko tammikuussa 2025.<\/em> Kuva: Ilari Aalto.<\/p>\n\n\n\n

Hankejohtajana on aiheellista aloittaa t\u00e4m\u00e4 blogi kertomalla, miten haastavaa ja kilpailtua on rahoituksen saaminen tutkimushankkeille. Jotta on p\u00e4\u00e4sty siihen tilanteeseen, ett\u00e4 nyt tammikuussa 2025 tuomiokirkon ullakoilla ja tornissa kiipeilee ja havainnoi joukko tutkijoita, on t\u00e4ytynyt ottaa aktiivisia askeleita jo vuosia aiemmin.<\/p>\n\n\n\n

Suomen akatemia rahoittaa noin 15% anotuista akatemiahankkeista<\/a>, ja usein ensimm\u00e4isell\u00e4 kierroksella ei t\u00e4rpp\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4kin hakemus k\u00e4vi arvioinnissa pariin kertaan. Hakemuksen valmistelu alkoi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022, ja ensimm\u00e4isell\u00e4, syyskuussa 2022 p\u00e4\u00e4ttyneell\u00e4 ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 ratkenneella kierroksella hanke j\u00e4i rannalle. Uudella kierroksella, alkuvuodesta 2024, tuli positiivinen yll\u00e4tys, kun hakemus rahoitettiin arviointipaneelin parhaana.<\/p>\n\n\n\n

En t\u00e4ysin itse uskonut, ett\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 Suomessa sijaitsevaa rakennusta koskevalla tutkimuksella voisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saada positiivista rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, sill\u00e4 arviointipaneelit koostuvat muualla maailmassa toimivista tutkijoista. Uudet metodologiset avaukset ja poikkitieteellisyys kuitenkin vakuuttivat arvioijat hankkeen yksitt\u00e4ist\u00e4 rakennusta paljon laajemmasta merkityksest\u00e4 t\u00e4lle tutkimusalalle.<\/p>\n\n\n\n

Konepellin alla siis tapahtuu aika paljon jo ennen, kuin ensimm\u00e4inenk\u00e4\u00e4n tutkimushanke ikin\u00e4 k\u00e4ynnistyy. Itse ty\u00f6l\u00e4\u00e4n hakemuksen lis\u00e4ksi on oltava vuosien mittaan karttunutta lukeneisuutta, tietoa ja hiljaista tietoa sek\u00e4 ennen kaikkea asiansa osaavat tutkijat ja uskottava ryhm\u00e4 toteuttamaan ehdotettu tutkimushanke.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tuomiokirkon torniin ja ullakolle johtaa keskiajalla rakennettuja kierreportaita.<\/em> Kuva: Sofia Paasikivi.<\/p>\n\n\n\n

Kun taustalla on t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6, sit\u00e4 palkitsevammalta tuntuu nousta ahtaita keskiaikaisia kierreportaita kantamusten kanssa pime\u00e4lle vintille, jossa on yht\u00e4 kylm\u00e4 kuin ulkona ja taustameluna arkisen Turun liikenteen vaimea h\u00e4ly. Ihanaa ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 koko tutkimusryhm\u00e4 on innoissaan. Mit\u00e4\u00e4n tutkimusta ei synny v\u00e4kipakolla: on oltava tiedonjanoa ja intohimoa aiheeseen. Sit\u00e4 ruokkii my\u00f6s ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on oikeasti mahdollisuus ratkaista Turun tuomiokirkon keskiaikaiseen historiaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, jotka on ensi kerran esitetty 1700-luvulla ja joista on ahkerammin kiistelty vajaa vuosisata.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirkon vanhaa pohjoista ulkosein\u00e4\u00e4 ja oikealla kuusikulmaisen porrastornin yl\u00e4osa. N\u00e4m\u00e4 alkuaan kirkon julkisivussa olleet rakennusosat j\u00e4iv\u00e4t 1400-luvulla laajennusvaiheiden taakse.<\/em> Kuva: Panu Savolainen<\/p>\n\n\n\n

Nyt k\u00e4ynniss\u00e4 olevaan aloitusvaiheeseen liittyy tausta-aineistojen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4, vanhemman ja aiemman tutkimuksen lukemista sek\u00e4 kirkon dokumentoinnin suunnittelua. Monet kirkon kiintoisimmista osista ovat piilossa katseilta kirkon ullakoilla. Ne ovat kirkon vanhoja ulkoseini\u00e4 ja rakenteita, jotka ovat peittyneet laajennusten alle jo 1400-luvulla. Kirkossa on satoja suurempia ja pienempi\u00e4 eri-ik\u00e4isi\u00e4 rakennusvaiheita ja siihen on k\u00e4ytetty vuosisatojen saatossa toista miljoonaa tiilt\u00e4. Koko t\u00e4m\u00e4 maailma on kuin monimutkainen kolmiulotteinen palapeli. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ullakolle luodaan kiintopisteit\u00e4, joihin pohjautuen t\u00e4m\u00e4 geometria saadaan l\u00e4hiaikoina talteen ja analysoitavaksi kolmiulotteisella kuvantamisella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Katon alla n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 entist\u00e4 tornin ulkosein\u00e4\u00e4, joka on ollut laajennusosan vesikaton alla jo pitk\u00e4lti yli 500 vuotta.<\/em> Kuva: Sofia Paasikivi.<\/p>\n\n\n\n

Hanke on kansallisella tasolla merkityksellinen, koska se tuottaa uutta tietoa yhdest\u00e4 Suomen t\u00e4rkeimmist\u00e4, ellei t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 rakennuksesta. Jotta t\u00e4llaisiin tuloksiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin niit\u00e4 Suomeen liittym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 asioita, jotka ovat suurimpana syyn\u00e4 siihen hanke on rahaa saanut. Kehit\u00e4mme hyvin monimutkaisen rakennuskokonaisuuden ja sen esineiden historian selvitt\u00e4mist\u00e4 yhdistelem\u00e4ll\u00e4 erilaisia kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4 ja luonnontieteellisi\u00e4 menetelmi\u00e4 ja vertaamme kirkkoa muualle It\u00e4meren piiriin. Esimerkiksi Tallinnasta s\u00e4ilyneet yksityiskohtaiset rakennustilikirjat tarjoavat erinomaisen ja aiemmin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n mahdollisuuden ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 samanaikaisen, ja siten my\u00f6s Turun tuomiokirkon rakennusty\u00f6maan toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen keski\u00f6ss\u00e4 ovat rakennuksen ohella sen veistokset, jotka avaavat n\u00e4kymi\u00e4 Turun tuomiokirkon my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaiseen sisustukseen. Tutkimuksen kohteena on erityisesti suurikokoinen puinen Kristuksen ruumis -veistos noin vuodelta 1500, joka syk\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 yksityiskohdillaan. Vuoden 2026 aikana hankkeessa tutkitaan my\u00f6s tuomiokirkon lattianalaista maailmaa ja vuosisatoja siell\u00e4 olleita hauta-arkkuja, jotka ovat ullakoilla olevan maailman tapaan tuomiokirkon yleis\u00f6lt\u00e4 piilossa olevaa kulttuuriperint\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen tutkijat esitt\u00e4ytyv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 blogissa alkuvuoden 2025 aikana. My\u00f6s hankkeen arvoituksellista, Claude Debussyn preludiin viittaavaa nime\u00e4 ’Uponnut katedraali’, tullaan avaamaan t\u00e4ss\u00e4 blogissa kev\u00e4\u00e4n kuluessa hankkeen vet\u00e4j\u00e4n pianoesitys sis\u00e4ltyen.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Uponnut katedraali<\/em> -hankkeen vet\u00e4j\u00e4 ja arkkitehtuurin historian professori (tenure track) Aalto-yliopistossa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Panu Savolainen Turun tuomiokirkon holvien yll\u00e4 on viime p\u00e4ivin\u00e4 k\u00e4ynyt kovempi kuhina kuin vuosikymmeniin. Vuoden 2025 alusta on alkanut syksyn 2024 aikana valmisteluvaiheessa ollut tutkimushanke Uponnut katedraali. Turun tuomiokirkon keskiaikainen arkkitehtuuri, rakennushistoria ja taideteokset uusien tutkimusmenetelmien ristiinvalotuksessa. Hankkeen rahoittaa Suomen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4116,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-23","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4116"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions\/31"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}