Yhteenveto: Suomalainen unelmakoti

Aalto-yliopiston arkkitehtuuriin laitoksen ”Suomalainen unelmakoti” tutkimuksessa on etsitty vastauksia kysymykseen: Millä ehdoin townhouse-asuminen voi vastata erilaisten kotitalouksien asumistarpeisiin? Kysymyksen taustalta löytyy pääkaupunkiseudulle kohdentuva kehitys. Ennusteiden mukaan Helsingin seudulle kohdentuu merkittävästi kasvua, niin asunnoissa kuin asukkaissa.

Samanaikaisesti asumistoiveet ja –tarpeet erilaistuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että toiveita, tarpeita, mahdollisuuksia ja rajoitteita on ymmärrettävä entistä paremmin. Tätä asukasnäkökulmaa avattiin tutkimuksessamme, joka koostui kolmesta aineistonkeruumenetelmästä: asiantuntijahaastatteluista, kyselystä sekä työpajoista. Tämä kokonaisuus raportoidaan ”Uusi suomalainen unelmakoti? Asukasnäkökulma townhouse-asumiseen” raportissa, joka julkaistaan alkusyksystä 2015.

Townhouse-asumista on pidetty pääkaupunkilaisena vaihtoehdolle pientaloasumiselle. Townhouse yksinomaan perheasuntona on kuitenkin Unelmakoti-kyselyn tulosten mukaan turhan rajallinen näkemys. Asumispreferenssikysely, jonka vastaajat edustivat pääasiallisesti pääkaupunkiseutua, paljasti townhouse-kiinnostuksen olevan yhtä suurta niin lapsiperheillä, pariskunnilla kuin yksinasuvillakin. Townhouse-myönteiset tunnistavat monikerroksisessa asumisessa enemmän mahdollisuuksia kuin haittoja. Vaikka vastaajat edustivat kaupunkimaista asumista, toive yksityisyydestä korostui – tämä on tärkeä huomio kehitettäessä kaupunkiasumisen konseptia. Jossa talotyypin ominaispiirteisiin kuuluu asunnon rajautumien katutilaan. Siksi yksi townhouse-asumisen suunnittelun kriittinen tekijä on riittävän yksityisyyden takaaminen, niin asunnossa kuin sen moninaisissa ulkotiloissa.

Hankkeen asumispreferenssikyselyssä tunnistettiin neljä asukasprofiilia. Nämä ryhmittyvät toisaalta rakennetun ympäristön urbaanisuusasteen mukaan, eli arvostettiinko ensisijaisesti tiivistä ja kuhisevaa kaupunkiympäristöä (”vilkas”) vai väljemmän luonteen vehreää kaupunkiympäristöä (”väljä”); toisaalta ryhmiä määritti asukkaiden asenne paikallisyhteisöllisyyteen, eli koettiinko itselle luontevammaksi aktiivinen osallistuminen ja naapurustokontaktien muodostaminen (”sosiaaliset”), vai asetettiinko etusijalle oma yksityisyys ja oma tila (”privaatit”). Nämä profiilit auttavat suunnittelijaa hahmottamaan erityyppisten asumisratkaisujen oleelliset erot ja sopivuudet eri tavoin painottuneille kohderyhmille.

Asukkaiden toimintaa ja asumistoiveita tutkittiin kyselyä seuranneessa työpajojen sarjassa. Asukkaat kokemuksineen havainnollistivat selkeästi perinteisen kotitaloustyypittelyn haasteen: esimerkiksi tilastollisesti luokiteltu yksinasuva ei välttämättä asu yksin, vaan seinän takana saattaa asua oma lapsi ja lapsenlapset, ja vastaavasti pariskuntana asuvat saattavat asua pitkiäkin aikoja yksin, esimerkiksi työkomennusten vuoksi. Työpajat tuottivat monessakin mielessä rikkaan materiaalin, jota hyödynnettiin edelleen townhouse-konseptien kehittämiseen. Raportti tulee esittelemään kolme erilaista konseptia: Mini, Flexi ja Kaks+. Konseptit tulevat osaltaan osoittamaan, että townhouse on talotyyppi, joka taipuu moneksi. Tutkimuksen lopputuloksena voidaankin todeta, että townhouse muistuttaa laajemmin uusien kaupunkiasumisen muodoista, niiden lukuisista mahdollisuuksista – sekä siitä, että loppukäyttäjät, asukkaat, on otettava tähän kehitystyöhön mukaan.

Posted by Eija

This entry was posted in Finnish Dream Home. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *