Townhouse loppuraportti ilmestynyt!

Townhouse puhuttaa. Kaksi tutkimushanketta, “Habitat Components – Townhouse” ja Aalto AEF -ohjelmaan kuuluva “Energiatehokas townhouse” ovat saamassa loppuraporttien sarjan, joka kokoaa yhteen keskeiset havainnot ja tulokset. Ensimmäinen osa on julkaistu nyt loppuvuodesta 2016, pääset raporttiin tästä.

Millainen on suomalainen townhouse? Yhtä vastausta kysmykseen ei ole. Townhouse taipuu moneksi. Townhouse-asuminen herättää kiinnostusta monissa asukasryhmissä. Yksi yhteinen tekijä on palvelutoiveet. Townhouse-asukas toivoo peruspalvelut – ja hivenen enemmänkin – kävelyetäisyydeltä. Palvelutoiveista kerrotaan edellä mainitussa loppuraportissa, Kotina suomalainen townhouse. Raportti kertoo myös sen, että townhouse soveltuu hyvin täydennysrakentamiseen mutta myös omaksi korttelikokonaisuudeksi. Townhouse-tutkimuksissa tunnistetut asukasprofiilit auttavat valikoimaan suunnitteluratkaisuja, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia. Tässä tavoitteessa yksityisyyden ja yhteisöllisyyden muodot ovat avainasemassa.

Avainasemassa on myös elämäntapa, joka saa yhä enemmän painotusta asumisen valinnoissa. Elämäntapa on käsitteenä laaja. Toisille se on työn tekemistä kotona, toisille mahdollisuutta harrastaa ja huoltaa harrastevälineitä, kolmannelle elämäntapaan kuuluu ulkomaanmatkailu ja mahdollisuus siitä nauttimiseen ilman huolta kaupunkikodin tyhjillään olosta. Neljäs toivoo autotonta asuinaluetta ja siihen räätälöityjä palveluita, viides energiatehokasta asumista.

Townhouse-asuminen voi vastata näihin kaikkiin. Energiatehokas townhouse -vuosiraportit kertovat eko- ja energiatehokkuuden townhouse-ratkaisuista: townhouse-myönteiset korostavat näitä tekijöitä asunnon valintatekijöinä. Paljon matkustavalle tärkeää taasen huolettomuus: kun naapurit ovat lähellä, ei asunto jää yksiin, vaikka asukas onkin poissa. Eteistilat, johon on suunniteltu nettitilausten jättöpaikka ja kylmätila ruokatoimituksille, sopii niin seniorille kuin autotta asuvalle. Myös työn ja kodin yhdistäminen tapahtuu luontevasti, ratkaisuihin voit tutustua esimerkiksi Uusi suomalainen unelmakoti? raportin s. 91-105.

Townhouse-talon kohdalla usein toistuva kysymys on, minne se sopii? Tutkimuksemme mukaan kaupunkiin, niin kaupunkikeskustaan kuin sen laitamille, suurempiin ja pienempiin kaupunkeihin. Alueelle, jossa tiiveys on perusteltua ja katutila yhdistyy luontevasti asumisen ja vaikkapa työn tilojen kanssa. Kyselymme mukaan pikkukaupunkimaisuus vetoaa. Tämä tarkoittaa hivenen palveluiltaan vilkkaampia keskustoja rajatumpaa tarjontaa mutta vehreämpää miljöötä. Tällainen pikkukaupunkimaisuus vetoaa pääkaupunkiseudunkin vastaajiin.

Asuinalueen  toivetta perustelee vastaajan talotyyppitoive, kuten  Envi-kysely paljastaa.  Mitä korkeammassa talossa haluat asua, sitä vilkkaampaa ja rakennetumpaa kaupunkikeskustaa toivot asuinalueeksesi. Tosin tämä ei ole suoraan suhteessa alueen sosiaaliseen vilkkauteen, kuten asukasprofiilimme osoittivat. Kerrosmäärän vähetessä toiveet painottuvat pikkukaupunkimaisuuteen – tai toisin ilmaistuna “vehreään kylämäisyyteen”. Tämä mahdollistaa hivenen rauhallisempaa arkea, joka on monen vastaajan toiveena, mutta silti sosiaalisesti aktiivista asuinympäristöä. Townhouse-ratkaisut ovatkin erityisen lupaavia tiiviin, matalan ja sosiaalisesti aktiivisen asuinympäristön mahdollistamiseksi.

Haluatko tietää lisää townhouse-toteutusten mahdollisuuksista? Ota yhteyttä!

Posted by Eija

Uncategorized - Leave a comment

Townhouse kiinnostaa!

Uusi suomalainen unelmakoti? -tutkimusraporttimme on vihdoin julkaistu. Löydät raportin tästä! Townhouse-tutkimus on ollut meille tutkijoille ainutlaatuinen kokemus. Mutta sitäkin ainutlaatuisemmaksi uskomme tulevaisuuden townhouse-asumisen mahdollisuudet.

Townhouse kiinnostaa enemmistöä. Pääkaupunkilaisista verkkopanelisteista 56 % ja Helsingin kaupungilta tonttia hakeneista vastaajista peräti 72 % koki townhouse-talotyypin itseään kiinnostavaksi. Kiinnostus jakautui tasaisesti eri kotitaloustyypeissä ja myös jokaisessa ikäryhmässä oli kiinnostusta townhouse-asumiseen.

Ne, jotka kokevat townhouse-talotyypin kiinnostavaksi, suhtautuvat ennakkoluulottomasti mutta myös vaativasti asumiseen. Townhouse-kiinnostuneet asettavat vaatimuksia arjen sujuvuudelle. Keittiön sijainti, ruokailutilan ja ulkoterassin liittyminen toisiinsa, arjessa toimiva eteistila sekä harrastevälineille suunnitellut ratkaisut ovat esimerkkejä asioista, jotka korostuivat niin kyselyssä kuin sitä seuranneissa työpajoissa.

Samalla korostui, että asumisen tutkimusta hyödyttää monen eri menetelmän käyttäminen samassa hankkeessa. Kyselyssämme esimerkiksi pienelle etupihalle ei juurikaan kiinnostusta löytynyt, mutta pelimenetelmää hyödyntäneissä työpajoissa etupihan merkitys huomattiin hyvinkin suureksi.

Pelillisten työpajojen anti oli kauttaaltaan merkittävä: työpajoissa syvennettiin kyselyn esiin nostamia, yllättäviäkin teemoja. Esimerkiksi yhteistilat on asia, joka harvoin liitetään pientaloasumiseen. Kuitenkin townhouse-asumiseen yhteistilat, kuten asukastalo ja korttelipiha, voivat tuoda asumiseen uuden ulottuvuuden. Oleelliseksi huomattiin se, että privaatimpaa asumista suosivat käyttäisivät tiloja eri perustein kuin yhteisöllisemmin suuntautuneet, mutta esimerkiksi yhteinen hyötypuutarha omenapuineen ja marjapensaineen kiinnostaisi molempia asukastyyppejä.

Erityisen kiinnostaviksi hanke osoitti townhouse-talon ulkotilat. Missä muussa kaupunkiasumisen mallissa mahdollistuvat erilaiset ulkotilat, vaikka talon joka kerrokseen? Asukkaiden persoonallisuutta ilmentävä etupiha, yksityinen takapiha, välikerrosten parvekkeet sekä kattoterassi joogatemppeleineen ovat mahdolliset townhouse-asumisessa.

Kaiken kaikkiaan townhouse osoittautui tutkimushankkeen varrella talotyypiksi, joka herättää asukkaat pohtimaan niin arjen tarpeita kuin elinkaariasumista, asunnon muokkautumista muuttuviin elämäntilanteisiin. Townhouse todisti olevansa mahdollisuuksia täynnä!

 

Posted by Eija

Ajankohtaista , Finnish Dream Home - Leave a comment

Yhteenveto: Suomalainen unelmakoti

Aalto-yliopiston arkkitehtuuriin laitoksen ”Suomalainen unelmakoti” tutkimuksessa on etsitty vastauksia kysymykseen: Millä ehdoin townhouse-asuminen voi vastata erilaisten kotitalouksien asumistarpeisiin? Kysymyksen taustalta löytyy pääkaupunkiseudulle kohdentuva kehitys. Ennusteiden mukaan Helsingin seudulle kohdentuu merkittävästi kasvua, niin asunnoissa kuin asukkaissa.

Samanaikaisesti asumistoiveet ja –tarpeet erilaistuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että toiveita, tarpeita, mahdollisuuksia ja rajoitteita on ymmärrettävä entistä paremmin. Tätä asukasnäkökulmaa avattiin tutkimuksessamme, joka koostui kolmesta aineistonkeruumenetelmästä: asiantuntijahaastatteluista, kyselystä sekä työpajoista. Tämä kokonaisuus raportoidaan ”Uusi suomalainen unelmakoti? Asukasnäkökulma townhouse-asumiseen” raportissa, joka julkaistaan alkusyksystä 2015.

Townhouse-asumista on pidetty pääkaupunkilaisena vaihtoehdolle pientaloasumiselle. Townhouse yksinomaan perheasuntona on kuitenkin Unelmakoti-kyselyn tulosten mukaan turhan rajallinen näkemys. Asumispreferenssikysely, jonka vastaajat edustivat pääasiallisesti pääkaupunkiseutua, paljasti townhouse-kiinnostuksen olevan yhtä suurta niin lapsiperheillä, pariskunnilla kuin yksinasuvillakin. Townhouse-myönteiset tunnistavat monikerroksisessa asumisessa enemmän mahdollisuuksia kuin haittoja. Vaikka vastaajat edustivat kaupunkimaista asumista, toive yksityisyydestä korostui – tämä on tärkeä huomio kehitettäessä kaupunkiasumisen konseptia. Jossa talotyypin ominaispiirteisiin kuuluu asunnon rajautumien katutilaan. Siksi yksi townhouse-asumisen suunnittelun kriittinen tekijä on riittävän yksityisyyden takaaminen, niin asunnossa kuin sen moninaisissa ulkotiloissa.

Hankkeen asumispreferenssikyselyssä tunnistettiin neljä asukasprofiilia. Nämä ryhmittyvät toisaalta rakennetun ympäristön urbaanisuusasteen mukaan, eli arvostettiinko ensisijaisesti tiivistä ja kuhisevaa kaupunkiympäristöä (”vilkas”) vai väljemmän luonteen vehreää kaupunkiympäristöä (”väljä”); toisaalta ryhmiä määritti asukkaiden asenne paikallisyhteisöllisyyteen, eli koettiinko itselle luontevammaksi aktiivinen osallistuminen ja naapurustokontaktien muodostaminen (”sosiaaliset”), vai asetettiinko etusijalle oma yksityisyys ja oma tila (”privaatit”). Nämä profiilit auttavat suunnittelijaa hahmottamaan erityyppisten asumisratkaisujen oleelliset erot ja sopivuudet eri tavoin painottuneille kohderyhmille.

Asukkaiden toimintaa ja asumistoiveita tutkittiin kyselyä seuranneessa työpajojen sarjassa. Asukkaat kokemuksineen havainnollistivat selkeästi perinteisen kotitaloustyypittelyn haasteen: esimerkiksi tilastollisesti luokiteltu yksinasuva ei välttämättä asu yksin, vaan seinän takana saattaa asua oma lapsi ja lapsenlapset, ja vastaavasti pariskuntana asuvat saattavat asua pitkiäkin aikoja yksin, esimerkiksi työkomennusten vuoksi. Työpajat tuottivat monessakin mielessä rikkaan materiaalin, jota hyödynnettiin edelleen townhouse-konseptien kehittämiseen. Raportti tulee esittelemään kolme erilaista konseptia: Mini, Flexi ja Kaks+. Konseptit tulevat osaltaan osoittamaan, että townhouse on talotyyppi, joka taipuu moneksi. Tutkimuksen lopputuloksena voidaankin todeta, että townhouse muistuttaa laajemmin uusien kaupunkiasumisen muodoista, niiden lukuisista mahdollisuuksista – sekä siitä, että loppukäyttäjät, asukkaat, on otettava tähän kehitystyöhön mukaan.

Posted by Eija

Finnish Dream Home - Leave a comment

Kaupunkisuunnittelumessut kiinnostivat

Townhouse-teema kiinnosti ihmisiä kaupunkisuunnittelumessuilla viime perjantaina Helsingin Laiturilla. Seminaaritila oli lähes täysi koko pitkän session ajan ja luennoitsijat saivat mukavasti kysymyksiä. 

Laiturilla

Posted by Anne

Uncategorized - Leave a comment

Townhouse-tutkimukset Kaupunkisuunnittelumessuilla!

Tervetuloa tutustumaan townhouse-tutkimuksiin Kaupunkisuunnittelumessuille 13.-18.2015!

Paikkana Helsingin kaupungin info- ja näyttelytila Laituri Kampissa, os. Narinkka 2.

Lisäinfoa sivun vasemmassa laidassa!

Posted by Anne

Uncategorized - Leave a comment

Finnish Dream Home-kyselyn tuloksia

Finnish Dream Home-kyselyn alustava tuloskooste on luettavissa täällä.

Posted by Eija

Ajankohtaista , Finnish Dream Home - Leave a comment

Townhouse työpajat innostivat!

Finnish Dream Home-tutkimukseen kuuluva Townhouse-kysely toteutettiin alkuvuodesta 2014, jolloin kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin samalla halukkuutta osallistua myöhemmin järjestettäviin työpajoihin.

Työpajat järjestettiin Helsingin Narinkkatorilla, kaupunkisuunnitteuviraston näyttelytila Laiturissa yhteensä seitsemänä päivänä. Työpajoissa työskenneltiiin 2-3 asukkaan pienryhmissä, yhteensä yhdessä työpajassa oli 6-16 osallistujaa.

Työpajoissa ei ollut tavoitteena tehdä valmiita suunnitelmia, täytyyhän arkkitehdeillekin jättää jotakin. Tosin – monen työpajan päätteeksi me suunnittelijat saimme todeta olevamme melko tarpeettomia, niin innostavia ja kekseliäitä työpajasuunnitelmista kehkeytyi 2,5 tunnin työpajasession aikana.

Työpajat oli jaettu teemoihin. Välillä keskityttiin katutason asumiseen ja mietittiin sisäänkäyntien ja pihajärjestelyjen toimivuutta. Toisena kertana liitettiin mukaan yhetsipihan mahdollisuudet, kolmantena pohdittiin townhouse-asunnon toimivuutta asumisen arjessa. Jokaista työpajaa ohjeisti tietty teema ja siihen mitoitetut tehtävät. Työryhmiä fasilitoivat kolme tutkija-suunnittelijaa, Anne, Eija ja Tina, sekä  työpajamentelmiin tutustuneet arkkitehtiopiskelijat Emma, Reko ja Ulpu.

Työpajat toivat lisää ideoita ja ymmärrystä townhouse mahdollisuuksiin sekä myös niin sanottuihin kipupisteisiin. Erityisesti piha-alueet houkuttelevat ja innostavat. Vaikka townhouse on melko lähellä rivitaloa, voi townhouse tarjota etenkin pihojen käyttöön enemmän mahdollisuuksia. Townhouse-pihat saattavat olla suurempia, yksityisempiä ja toiminnoiltaan rivitalopihoja monipuolisempia. Ja yhteispihoihin yhdistettynä mahdollisuudet vaikuttavat olevan melkeinpä rajattomia!

Työpajojen anti tullaan avaamaan kattavasti loppukesästä 2015 ilmestyvään raporttiin.

Posted by Eija

Ajankohtaista , Finnish Dream Home - 1 Comment