SlideShare embed

Go to SlideShare, click ‘Embed’ above the presentation and then ‘Copy’.

Go to your blog and create a new post. Go to “HTML” -view and paste the embed code. The embedded presentation should look like this:

Posted by Aalto University Blogs Administrator

Aalto University Blogs Administrator
Uncategorized - Comments Off on SlideShare embed

Pedagogin pohtimaa: Käytäntökeskeistä ohjausta Kurssiklinikalla

Kurssiklinikka (5 op) on Aalto-yliopiston pedagogisiin opintoihin kuuluva kurssi, jota olen kehittänyt yhdessä kollegani Laura Hirston (Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta) kanssa vuonna 2011 ja jatkokehittänyt sitä sen nykyiseen muotoonsa 2012.  Kurssiklinikan järjestyksessään toinen toteutus oli keväällä 2012. Osallistujia oli tällä kertaa 10, mikä onkin melko lailla maksimimäärä yhden ohjaajan toteutuksessa kurssin ohjaajalle raskaan toteutustavan vuoksi.

Kurssiklinikka on työpajatyyppinen kurssi, jossa keskeistä on kurssien opetuksen käytännön suunnittelutyö teoreettista perustaa unohtamatta. Kurssiklinikan tekee omasta mielestäni erityiseksi se, että sille osallistuneet opettajat ovat olleet poikkeuksellisen motivoituneita ja sitoutuneita. Kurssipalautteesta on ollut luettavissa, että juuri Kurssiklinikan konkreettisuus, käytännön läheisyys ja suora sovellettavuus omaan opetustyöhön ovat olleet osallistujien mielestä erityisen tärkeitä ominaisuuksia ja näin tukenut myös heidän omaa motivaatiotaan kurssilla.

Kurssiklinikan ideana ei ole opetella erilaisia opetusmenetelmiä tai perehtyä pelkästään opetuksen suunnittelun teoriaan, vaan pikemminkin pyritään hahmottamaan, mitkä ovat ne käytännön tekijät, joita tulee huomioida opetuksen suunnittelussa ja menetelmiä valittaessa sekä konkreettisesti tehdään tätä suunnittelutyötä. Tärkeää on myös oppia perustelemaan tekemänsä ratkaisut. Yksi keskeisimmistä oivalluksista kurssilaisilla on ollut opetuksen linjakkuuden hahmottuminen konkreettisesti oman opetuksen suunnittelussa. Tämä käy hyvin ilmi palautteesta, jota osallistujilta on kerätty. Linjakkaan opetuksen käsitteen sisäistämisestä kertovat palautteessa olleet kommentit, joissa todetaan muun muassa, että ”opetusta täytyy todellakin suunnitella eikä vain toteuttaa” ja että ”osaamistavoitteet ovat opetuksen keskeisin tekijä ja opetusmenetelmien sekä arvioinnin pitäisi tähdätä kurssin osaamistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen, eikä niitä pidä erottaa toisistaan”. Kurssiklinikalla tavoitellaan myös sitä, että opitut asiat eivät jäisi pelkästään yhden Kurssiklinikan aikana kehitettävän kurssin tasolle, vaan kurssin käynyt henkilö osaa soveltaa oppimaansa muillekin kursseille sekä osaa myös tuoda tätä osaamistaan näkyviin omassa yksikössään.  Kurssiklinikalla tärkeä periaate on myös kurssiklinikan oman suunnittelupohjan ja rakenteiden läpinäkyvyys. Kurssiklinikalla hyödynnetään kurssin omia rakenteita kurssin työvälineinä ja niitä voidaan yhdessä analysoida ja arvioida.

Löysin hiljattain uudelleen arkistoistani vuosi sitten julkaistun oivallisen artikkelin, joka tukee omia ajatuksiani kurssiklinikan suunnittelun ja toteutuksen taustalla. Kyseessä on Maria Clavertin ja Anne Nevgin (2011) Peda-forum lehteen kirjoittama artikkeli, jossa tarkastellaan yliopistopedagogisen koulutuksen merkitystä yliopisto-opettajana kehittymisen kontekstissa. Artikkelissa tuodaan esiin yliopistopedagogisen koulutuksen vaikuttavuuden tutkimuksen eri näkökulmia sekä luodaan katsaus heidän tutkimukseensa yliopistopedagogisen koulutuksen merkityksestä yliopisto-opettajana kehittymisessä pedagogisen tietoisuuden kehittymisen näkökulmasta transformatiivisen oppimisen viitekehyksessä (Mezirow 1991). Tutkimuksessa on haastateltu ja analysoitu narratiivisella otteella kymmentä Aalto-yliopiston teknillisten alojen opettajaa, jotka olivat suorittaneet Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen järjestämän pedagogisten opintojen YOOP- kokonaisuuden vuoteen 2009 mennessä. 

Clavert ja Nevgi (2011) nostavat artikkelissaan tutkimuksensa tuloksena näkökulman, jonka mukaan yliopistopedagogisen koulutuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, että osallistujien toimintaympäristö sekä toimintakulttuuri ja -tavat määrittävät heidän käyttämiään opetuksellisia lähestymistapojaan ja koulutukseen liittämiään merkityksiä. Näin ollen osallistujien kontekstuaalisiin kokemuksiin voidaan vaikuttaa ja heidän opettajana kehittymistään tukea esimerkiksi suosimalla osallistuja- ja ongelmalähtöistä koulutusta, joka perustuu käytäntökeskeiseen mentorointiin ja ohjaukseen sisältökeskeisen koulutuksen sijaan. Lisäksi yliopistopedagogisen koulutuksen tulisi tarjota osallistujille mahdollisuus keskustella oppimisen eri vaiheissa olevien kanssa ja luoda sellaisia sosiaalisia suhteita, joihin heillä on mahdollisuus turvautua, kun he kyseenalaistavat jaettuja merkityksiä. Tällaisen toiminnan katsotaan tukevan yliopisto-opettajana kehittymistä.  

Kurssiklinikalla pyritään toimimaan nimenomaan osallistujien omista lähtökohdista, yhdessä työstäen ja omaa asiantuntijuutta jakaen. Läpinäkyvyys ja osallistujien osaamisen hyödyntäminen opetuksessa on ollut alusta asti keskeisin peruste kurssiklinikan konseptin kehittämiselle.  Opettajan rooli on tällä kurssilla ohjaaja tai mentori, joka tukee omaa kurssiaan kehittävää opettajaa juuri hänen omista lähtökohdistaan. Osallistujina voi olla hyvin erilaisista pedagogisista lähtökohdista tulevia osallistujia. Kevään 2012 toteutuksessa oli mukana pedagogisilta taustaopinnoiltaan melko heterogeeninen joukko. Mukana oli niin pedagogisten opintojensa alkuvaiheessa olevia kuin jo hieman pidemmälle ehtineitä. Tämä oli hieno mahdollisuus jakaa osallistujien asiantuntemusta ja mahdollistaa monitasoisia keskusteluja teemojen ympärillä. Ohjaajana huomasin, että opintojensa alkuvaiheessa olevat uskalsivat alkaa kyseenalaistamaan helpommin omia opetus- ja oppimiskäsityksiään sekä opetuksellisten toimintatapojensa mielekkyyttä, kuin silloin kun kyseessä on esimerkiksi aivan vasta-alkajien osallistujien joukko, sillä jo pidemmälle pedagogisissa opinnoissaan ehtineet kollegat osasivat kertoa omista opetuskokeiluistaan ja -kokemuksistaan sekä selittää pedagogista terminologiaa heidän ”omalla kielellään”.  Pidemmälle ehtineet puolestaan hyötyivät pedagogisten opintojen alussa olevien kysymyksistä, joihin vastatakseen he joutuivat jälleen jäsentämään jo oppimaansa ja selkiyttämään asioita itselleen entistä paremmin.  

Kurssiklinikan on tähän mennessä suorittanut yhteensä 26 henkilöä ja kaikki ovat antamassaan palautteessa todenneet, että voisivat suositella tai ovat jo suositelleet Kurssiklinikkaa omassa yksikössään ja kollegoilleen. Kurssin kehittäjänä ja ohjaajana voin siis olla varsin iloinen siitä, että olen omalta osaltani saanut olla mukana tukemassa Aallon innostuneita opettajia ja vaikuttamaan näin myös Aalto-yliopiston opetuksen kehittämisen edistämiseen. ”Pienistä pedagogisista pisaroista kasvaa suuri pedagoginen tsunami!”

Virve Pekkarinen
Kehitysasiantuntija ja pedagogi

Lähde: Clavert, M. & Nevgi, A.  2011. Yliopistopedagogisen koulutuksen merkitys yliopisto-opettajana kehittymisen kokemuksessa. Peda-forum  – yliopistopedagoginen aikakausjulkaisu 2/2011. http://www.peda-forum.fi/file.php?108

Posted by Virve

Kehtysasiantuntija Aalto-yliopiston Tutkimuksen ja opetuksen strategisessa tuessa.
Uncategorized - Comments Off on Pedagogin pohtimaa: Käytäntökeskeistä ohjausta Kurssiklinikalla

Let’s use video to reinvent education

Salman Khan talks about how and why he created the remarkable Khan Academy, a carefully structured series of educational videos offering complete curricula in math and, now, other subjects. He shows the power of interactive exercises, and calls for teachers to consider flipping the traditional classroom script — give students video lectures to watch at home, and do “homework” in the classroom with the teacher available to help.

http://www.youtube.com/watch?v=nTFEUsudhfs

Posted by Marko Riimala

Uncategorized - Comments Off on Let’s use video to reinvent education

Tuoreita mielipiteitä hyvästä opetuksesta – opiskelijoilta

Kun tilaisuuden nimenä on “Opiskelijoiden näkökulma opetuksen kehittämiseen”, sinnehän on päästävä. Aihe oli houkutellut lisäkseni Aalto Design Factoryn opefoorumiin lähes parikymmentä opettajaa ja opetuksen kehittäjää aamupäiväksi 15.2.

Leppoisan, postikorttitehtävällä elävöitetyn esittelykierroksen aikana kävi ilmi, ettei paikalla ollutkaan opiskelijoita. Sen sijaan käynnistettiin video, jossa opiskelija yksi toisensa jälkeen kertoi kokemuksiaan eri opetusmenetelmistä. Videolla näkyvät tilat paljastivat, millä kampuksella oltiin liikkeellä. Video pysäytettiin ja opettajat pääsivät keskustelemaan syntyneistä ajatuksistaan. Videon katselua ja keskustelua jatkettiin vielä pariin otteeseen, aiheina opiskelijoiden ehdotuksia opetuksen kehittämiseen ja terveisiä opettajille.

Opiskelijat kuvasivat hienoina kokemuksina opinnot poikkitieteellisillä Aalto-kursseilla, missä eri alojen näkökulmien yhteen tuominen sai aikaan kuhinaa ja edesauttoi uuden luomista. Projektimaiset työskentelytavat koettiin motivoivina tapoina opiskella. Sen sijaan useat mainitsivat luentojen passivoivan. Suurissa opintoryhmissä, ilman aktivoivia menetelmiä, syntyy kynnys luoda oppimisen kannalta hyvää kontaktia opettajaan. Jotkut pitivät vastaavasti kotona lukemista tehokkaampana ajan käyttönä verrattuna luonneilla käymiseen. Yhtäkkinen opiskelijaa aktivoiva kurssi voi toisaalta olla lähes shokki luento+tentti –kursseihin tottuneelle. Kuulimme myös maininnan hyvästä luennoitsijasta, joka pystyy pitämään mielenkiinnon hereillä neljä tuntia kerrallaan. Miten tämä tapahtui, jäi meille arvoitukseksi. Pienemmissä ryhmissä opettajan ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus nähtin hedelmällisenä, koska kynnys osallistumiseen ylitetään ja opetus yltää henkilökohtaiselle tasolle. Myös opettajan oma asiantuntemus tulee näin eläväksi. Toiveena esitettiin vuorovaikutuksen ja työelämätaitojen lisäämisestä opetukseen.

Videolta nähtyjen ideoiden siivittäminä etenimme seuraavaan ohjelmanumeroon: teimme pienryhmissä suunnitelmat 15 minuutin opetustuokioon mistä tahansa aiheesta. Käytettävissä oli hieman rekvisiittaakin, mm. kuvauksia eri opetusmenetelmistä, Legopalikoita, kyniä jne. Syntyi neljä eri suunnitelmaa, joista esittelyn jälkeen valittiin yksi toteutettavaksi. Niinpä rakensimme roolipelinä grilliä ilman yhteistä kieltä suomalaisten ja venäläisten yhteistyönä ja ehdimme vielä arvioidakin menetelmän toimivuutta.

Näin oli joukko saanut rautaisannoksen toisenlaisia ja virkistäviä kokemuksia sekä mietittävää opetuksen arkeen. Tilaisuuden toteutustavasta saatiin mukaan useita ideoita.  Autenttisia tunnelmia välittävän videon tekemiseen ei tarvita ihmeellisiä vehkeitä – kännykällä videokuvaa ja editointia tietokoneella. Moni opetustilanne pääsisi lähelle oikeaa ilmiötä videolla – tai voisivatko opiskelijat tutkia jotain ilmiötä videon avulla? Aktivoivaa työskentelyä ja pienryhmäkokemuksia voidaan toteuttaa isollekin porukalle, vaikka luentosalissa, kun aikataulut ja menetelmät on suunniteltu huolella.

Muutaman tunnin varaaminen tässä ajassa elävän, uudenlaisen opetuksen valmistelulle kannattaa.

Posted by Minna Vänskä

Verkkojen virittäjä ja verkkokalastaja Vipu-tiimistä
Uncategorized - Comments Off on Tuoreita mielipiteitä hyvästä opetuksesta – opiskelijoilta

Why work doesn’t happen at work

Jason Fried thinks deeply about collaboration, productivity and the nature of work. He’s the co-founder of 37signals, makers of Basecamp and other web-based collaboration tools, and co-author of “Rework.”

Jason has a radical theory of working: that the office isn’t a good place to do it.

Here are few quotes from his speech:

If you try to sleep and you get interrupted, you don’t sleep good.
If you try to work and you get interrupted your creative process is ground to a halt.

Managers tend to think that real interruptions at work are Facebook, Twitter, Youtube when in fact they are more like modern day smoke breaks.

Real problems are M&M’s, or managers and meetings. Managers work is to interrupt other people’s work. Meetings are poisonous things at work and it’s very disruptive to anyone attending the meeting. One meeting tends to lead to another meeting. There is usually at least one person at any given meeting who shouldn’t even be there.

Jason’s ideas on how to fix offices:
1. No talk thursdays, make the office silent and allow people to concentrate on work.
2. Replace meetings with e-mail and instant messaging. You can close your e-mail or IM application to find peaceful time to work.
3. Cancel any meeting you can, do not move it, cancel it. You will find things will be fine.

http://www.youtube.com/watch?v=5XD2kNopsUs

Posted by Marko Riimala

Uncategorized - 1 Comment

Build a tower, build a team

Tom Wujec studies how we share and absorb information. He’s an innovative practitioner of business visualization — using design and technology to help groups solve problems and understand ideas. He is a Fellow at Autodesk.

Tom Wujec presents some surprisingly deep research into the “marshmallow problem” — a simple team-building exercise that involves dry spaghetti, one yard of tape and a marshmallow. Who can build the tallest tower with these ingredients? And why does a surprising group always beat the average?

The question is, does your team function like business school graduates or kindergarteners?

Posted by Marko Riimala

Uncategorized - Comments Off on Build a tower, build a team

Changing Education Paradigms

Sir Ken Robinson, world-renowned education and creativity expert and recipient of the RSA’s Benjamin Franklin award.

Sir Robinson tells about the history of education and how it creates a rift between academic and non-academic people. How schools wreak havoc on creativity and collaboration.

http://www.youtube.com/watch?v=zDZFcDGpL4U

Posted by Marko Riimala

Uncategorized - 1 Comment

Havaintoja migraatiosta

Migraatio on tehnyt muutoksia Aalto-yliopiston tietokoneiden ohjelmistoille. Aalto-tunnuksilla voit kirjautua mille tahansa Aalto-koneelle ja verkossa säilötyn profiilin avulla tiedostosi ovat aina saatavilla, VPN-yhteyden avulla mistä  päin maailmaa tahansa.

Ensimmäisenä migraation jälkeen huomaa varmasti Windows 7 mukanaan tuomat muutokset, jotka ovat varsinkin Windows XP:stä siirtyneille suuria. Samaten niille joille Office 2003 on ollut aiemmin käytössä, tulee Office 2010 näyttämään hyvin erilaiselta.

Mielestäni Office 2010-paketin merkittävin uudistus on tapahtunut Outlookille. Yhteinäistetty graafinen ulkoasu, sekä uudet helpottavat ominaisuudet ovat tehneet sähköpostien käsittelystä omalta osaltani miellyttävämpää ja tehokkaampaa.

Aallon perusohjelmistopaketin lisäksi on erikseen pyydettäessä saatavilla myös Skype, joka on omassa tiimissäni ahkerassa käytössä. Skypen kanssa on helppo pitää kevytpalaveri aiheesta kuin aiheesta ja ratkaisuun päästään yleensä minuuteissa. Samaten kynnys pyytää ja saada apua on alentunut Skypen ansiosta.

Mihin ongelmiin migraatiossa on törmätty

Verkon yskiessä tiedostojen tallennus ei onnistu, ohjelmat hidastuvat tai lakkaavat kokonaan toimimasta. Itse olen välttynyt tältä, mutta olen nähnyt kuinka käyttökelvottomaksi tietokone menee jos verkko ei toimi virheettömästi. Lisäksi on monilla tahoilla ollut erinäisiä tulostusongelmia.

Koneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen katoaa mm. Windowsin widgetit ja Officen quick-barin muutokset.

Aallon perusohjelmistopaketin ulkopuolisten ohjelmien asennuttaminen on hidas prosessi. Monet ovat tottuneet työskentelemään Aallon ohjelmistopaketin ulkopuolisilla ohjelmilla. Itse kaipasin mm. Notepad++:aa ja Google Chromea. Yksi ratkaisu haluamiensa ohjelmien asennukseen on hankkia asennustunnukset.

Mitä haluaisin vielä muuttaa?

Synkronointi Mac ja Windows-koneiden välillä älykkäämmäksi. Tällä hetkellä Mac-koneestani löytyy erinäisiä windows-piilotiedostoja sieltä täältä eri hakemistoista. Synkronoinnissa tulisi olla filtteri joka estäisi käyttöjärjestelmäkohtaiset tiedostot tai ohjelmat näkymästä koneissa joihin ne ei kuulu.

Group policy-muutos jolla Windows pyytää asennustunnuksia niiltä, joilla ne on. Lisähyötynä tunnuskyselyn päällekytkentä helpottaisi IT-tukihenkilöitä, kun asiakkaan ei tarvitse uloskirjautua asennuksen ajaksi. Koneelle ei myöskään luotaisi tarpeetonta profiilia asentajan tilille.

Jos kiinnittää esim. Skypen kuvakkeen Windows 7 taskbariin, ja kirjaudut koneelle jossa Skypeä ei ole. Kun kirjaudut jälleen omalle koneellesi pikakuvake ei enää toimi. Kuvake tulee tällöin poistaa ja luoda uudelleen.

Lopuksi

Epäkohdista huolimatta migraatio on ollut tervetullut. Eteen tulleet ongelmat ovat pääsääntöisesti selvinneet ahkerien migraatiohenkilöiden avustuksella. Omalta osaltani ongelmat korjaantuivat asennustunnukset hankkimalla ja ottamalla itselle vastuuta koneen toiminnasta.

Kouluarvosanaksi migraatiolle antaisin 8 / 10.

Posted by Marko Riimala

Uncategorized - 1 Comment

Mitä, kuka ja missä

Aalto-yliopistoa ja sen palveluita on rakennettu jo jonkin aikaa. Konkreettisesti palvelujen pystyttäminen käynnistyi viime keväänä, kun Aalto otti ensiaskeleitaan ja palveluyksiköiden johtajat aloittivat tehtävissään. Palvelutoimintojen joukossa on myös tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki. ”Siis mikä?” saattaa moni kysyä. Haluatko tietää? No, kerronpa kuitenkin.

Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki (jota kutsutaan myös lyhenteellä TOST) on kolmiytiminen toiminto. Yhtenä sen tehtävänä on tukea Aalto-yliopiston rehtoreita ja muuta johtoa tutkimukseen ja opetukseen liittyvien strategisten linjausten valmistelussa ja strategian toteuttamisessa. Toinen tärkeä tehtävä on tukea ja auttaa yliopiston opettajia kehittämään opetustaan ja kannustaa heitä käyttämään monimuotoisia opetusmenetelmiä, fokuksessa luonnollisestikin ICT opetuksen ja oppimisen välineenä. Kolmantena tehtäväkenttänä on tutkimuksen ja opetuksen arviointi, joista tällä hetkellä ajankohtainen on tuo jälkimmäinen. Opetuksen arviointi toteutetaan Aallossa keväällä 2011.

Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki –palvelut koostuu neljästä tiimistä: tutkimuksen strateginen tuki, opetuksen kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa sekä tutkimuksen ja opetuksen arviointi.

Tutkimuksen strateginen tuki –tiimi valmistelee rehtoraatille Aallon tutkimukseen liittyviä linjauksia sekä rahoituksen allokointia ja kehittää tutkimuksen edistämiseen ja tukemiseen liittyviä toimintatapoja ja instrumentteja, kuten  tenure track, tohtorinkoulutus, huippuyksiköt ja muut korkeatasoiset ryhmät, uudet avaukset ja yhteistyösuhteet, SHOKit, FiDiProt ja tutkimusinfrastruktuurit.

Opetuksen kehittämistiimi (PAJA) tukee Aallon, koulutusohjelmien ja opettajien opetuksen kehittämistä, suunnittelee ja järjestää pedagogista koulutusta sekä vastaa opiskelijoiden ohjauksesta (opintopsykologitoiminta).  PAJAn tavoitteena on omalla toiminnallaan ja tuellaan parantaa opetuksen laatua ja edistää edellä käyvää ja monialaista opetusta. Koulutustoiminnallaan ja kehittämistyön tuella PAJA-tiimi edistää koulutuksen johtamista ja sen roolin vahvistamista.

Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -tiimin (VIPU) tehtävänä on tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytön edistäminen, kehittäminen ja arviointi opetuksessa, opiskelussa ja tutkimuksessa. Tehtävään sisältyvät: tarkoituksenmukaisten välineiden ja palveluiden tarjoaminen ja kehittäminen opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen; opetushenkilökunnan innostaminen, ohjaus ja kouluttaminen TVT:n opetus- ja tutkimuskäytössä; yliopiston sisäisen verkostoitumisen aktivointi omalla toiminta-alueella sekä yliopiston sisäisten opetuksen kehittämishankkeiden tukeminen.

Opetuksen arviointiprojektitiimi (ARVI) suunnittelee ja toteuttaa Aallon opetuksen ja koulutuksen arvioinnin (TEE). Arvioinnin suunnittelussa otetaan huomioon koulujen ja koulutusohjelmien näkemyksiä ja opetusalojen erityispiirteet. ARVI-tiimi on vuoden päästä mukana käynnistämässä arvioinnissa esitettyjen suositusten toimeenpanoa.

TOSTin toiminnan yhtenä punaisena lankana on tutkijoiden ja opettajien työn mahdollistaminen  sekä heidän työnsä tukemiseen tarvittavia palvelujen tuottaminen. Toinen punainen lanka on ennen kaikkea opetuksen ja tutkimuksen entistä vahvempi vuorovaikutus.

Mistä TOSTin tiimit ja tiimiläiset löytyvät?  Kampuksilta hyvinkin. Sekä PAJAlaiset että VIPUlaiset ovat Arabiassa, Töölössä ja Otaniemessä lähellä opettajia ja opiskelijoita. TOST haluaa toisaalta tarjota koulutusalakohtaista asiantuntemustaan ja osaamistaan kullekin korkeakoululle ja toisaalta huolehtia siitä, että sen asiantuntemus on laajasti käytössä koulusta riippumatta. Tiimeistä vain tutkimuksen strateginen tuki ja ARVI ovat Lämpömiehenkujalla.

TOSTin sivut Insidessa

Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki ei tee työtänsä yksin vaan yhdessä tutkijoiden ja opettajien sekä muiden aaltolaisten kanssa. Olemme yksissä tuumin viemässä Aaltoa maailman luokkaan; kehittäminen tapahtuu kouluissa, laitoksilla ja koulutusohjelmissa. Me olemme mielellämme tukenanne ja apunanne.  Kuulemme mielenkiinnolla ajatuksianne ja otamme innolla vastaan ehdotuksianne. Kuinka voimme auttaa?

Terveisin,
Ritva Dammert

Posted by Marko Riimala

Uncategorized - Comments Off on Mitä, kuka ja missä

Protected: Tiberius

This content is password protected. To view it please enter your password below:

Posted by Marko Riimala

Uncategorized - Comments Off on Protected: Tiberius