Oppimistulokset ja tieto- ja viestintäteknologian mielekäs opetuskäyttö

Kollegani Tarmo Toikkanen kirjoitti hiljattain Opetushallituksen esittämästä huolesta liittyen matematiikan oppimistuloksien heikentymiseen sekä tieto- ja viestintäteknologian (TVT) vähäiseen käyttöön suomalaisissa kouluissa verrattaessa sitä muihin EU-maihin.

Molemmat tutkimustulokset lienevät kiistattomia. Matematiikassa ei nykyisin päästä koulussa samalle tasolle kuin aikaisemmin ja kouluissamme ei käytetä tieto- ja viestintäteknologiaa yhtä laajasti kuin muissa EU-maissa.

Kummastakaan tuloksesta en osaa olla erityisen huolissani. Siitä taas olen erittäin hämmentynyt, jopa huolissani, että Opetushallitus, pääjohtajansa suulla, on esittänyt näiden kahden asian välillä olevan syy-seuraussuhde. Ei hemmetti. Ainoa yhteys näiden kahden asian välillä on tietenkin tutkimuksien julkaisuajankohdan läheisyys.


When somebody mixes up causality and correlation sivustolla Research in Progress

Korrelaatio ja kausaliteetti ovat oikeasti vaikeita asioita. Usein asioiden välillä on korrelaatio ja tulkitsemme sen sitten kevyin perustein kausaliteetiksi. Sellaista sattuu. Tässä esimerkissä puolestaan Opetushallitus on ensiksi keksinyt korrelaation kahden asian välille ja sitten vielä niiden välille kausaliteetinkin. Ei hemmetti.

Miksi sitten en ole huolissani TVT:n opetuskäytön vähäisyydestä suomalaissa kouluissa? Eikös tämä ole taas yksi häpeäpilkku muutenkin jo ruttuiseen kuvaan suomesta tietoyhteiskunnan ihmemaana?

Omassa tutkimusryhmässäni, kuten muutenkin suomalaisessa alan tutkimuksessa yleensä, on lähtökohtaisesti aina korostettu TVT:n pedagogisesti mielekästä käyttöä. Lyhyesti: jos vempaimesta tai ohjelmistosta ei synny lisäarvoa opetukselle se on turha.

Vaikka ryhmässäni olemmekin vahvasti vempaimista ja ohjelmistosta kiinnostuneita olemme aina hakeneet niitä kehitellessämme sellaisia muotoja jotka tukevat jotakin mielekästä pedagogista käytäntöä. Niitä ovat olleet esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen työkalut, tiedonrakentamisen työkalut, reflektiivisen oppimisen ja ajattelun kehittämisen työkalut sekä työkalut TVT ja medialukutaidon ja -kirjoitustaidon kehittämiseen (esim. ohjelmointi, sosiaalinen media, mediatuotanto jne.). Näiden kaikkien työkalujen taustalla on siis joku idea siitä miten niiden avulla voisi oppimia hitusen paremmin.

Kiinnostavaa olisikin tutkia ja vertailla miten ja millaista TVT:tä eri OECD ja EU maissa käytetään – ei se käytetäänkö jotakin. Oma tuntumani onkin, että jos Eurooppalaisia kouluja tutkittaisiin TVT:n pedagogisesti innovatiivisen käytön näkökulmasta saattaisi Suomi ollakin taas aika korkealla. Uskon, että päättäjästä tällainen tutkimus olisi hankalaa koska tässä tapauksessa jonkun tulisi määritellä “pedagogisesti innovatiivinen käyttö”. Paljon helpompaa on tutkia käytetäänkö (1) vai ei (0) ja vastaavasti opettajien asenteita tyyliin: suhtautuuko opettaja TVT:n opetuskäyttöön myönteisesti (1) vai kielteisesti (0). Tuloksena on nollatutkimusta jota ei tulisi käyttää poliittisen päätöksenteon tukena.

Minusta on hienoa, että suomalaisilla opettajilla on tervettä muutosvastarintaa hölmöjen TVT –laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönottoa kohtaan. Samalla olen kyllä huolissani jos opettajat tällä perusteella sulkevat silmänsä ja korvansa kokonaan koko asialta. Hyviäkin laitteita ja ohjelmistoja löytyy ja niiden käyttöön mielekkäitä pedagogisia malleja. Kokonaan asiaa ei tulisi sivuutta.

Marraskuussa 2011 kirjoitin englanninkieliseen blogiini hieman samasta aiheesta ja annoin kirjoituksessani kouluille investointiohjeita. Asia ei puolessatoista vuodessa ole muuttunut merkittävästi. Tässä samat ohjeet suomeksi, pienillä päivityksillä.

Jos koulullasi ei ole rahaa — odota. Pedagogisesti mielekkäitä ja edullisia TVT-välineitä on tulossa markkinoille lähiaikoina (2-3 v.). Investoinneilla ei siis ole kiirettä. Edelleen laadukasta opetusta voi toteuttaa hyvin paperilla, kynillä, kirjoilla ja muutamalla tietokoneella joka luokassa (tärkeää olisi sijoittaa tietokoneet koululuokkiin, ei tietokoneluokkiin). TVT:n sijaan kannattaa sijoittaa opettajiin, piirustuspaperiin, värikyniin, käsityö- ja askartelutarvikkeisiin, koulukirjastoon jne.

Jos koululla on jonkin verran rahaa TVT –investointeihin ja edellä esitetyt asiat kuten piirustuspaperit ja värikynät on jo hankittu niin ensimmäiseksi kannattaa hankkia edullisia netbook -kannettavia tietokoneita joihin on asennettu koulukäyttöön suunniteltu, helppokäyttöinen Linux, kuten Edubuntu tai Sugar. Ylläpito koneisiin kannattaa hankkia kotimaiselta palvelutarjoajalta. Suomessa palvelua saa ainakin Opinsys:istä. Tämän perusvarustelun lisäksi kannattaa hankkia muutamia iMac -työasemia vaativampaan mediatuotantoon, kuten kuvankäsittelyyn, ääni- ja videoeditointiin jne. iMacit ovat hyvin huoltovapaita.

Jos koululla on paljon rahaa TVT -investointien tekemiseen — eli paperista ja kynistä ole puutetta — niin sitten kannattaa kouluun hankkia kaikenlaista TVT -laitteistoa. Yhteiskäytössä olevat netbookit Linuxilla kannattaa edelleen pitää koulun pääasiallisena laitteena. Näiden lisäksi kannattaa hankkia iMac -työasemia median kanssa työskentelyyn sekä iPad ja Androin tabletteja lukemiseen ja pelaamiseen. Applen iPod Touch laitteet ovat myös melko edullisia ja ennen kaikkea helppokäyttöisiä niin pelien pelaamisessa kuin mediatuotannossakin (valokuvaus, videokuvaus jne.).

Posted by Teemu

This entry was posted in tutkimus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Bookmark the permalink.

One Response to Oppimistulokset ja tieto- ja viestintäteknologian mielekäs opetuskäyttö

  1. Jari Laru says:

    “Älytaulujen” osalta avoimen lähdekoodin Open-Sankore alkaa tarjota jo kunnon vastusta kaupallisille sovelluksille.

    Hyödyntämällä avoimen lähdekoodin sovellusta “älytaulun” saai hankittua edullisimmillaan kosketusmonitorin tai lisävarusteena hankittavan kynän hinnalla (Duo Pen kynä maksaa n. 160eur).

    Aina ei tarvitse hankkia sitä kalleinta. Näin ollen kouluihin voi hankkia tvt-vehkeitä vaikka budjetti ei taivaita hipoisikaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>