Interaktiivista oppimateriaalia kaikille — mobiilisti

LeMill on tutkimusryhmämme kehittämä alusta avointen oppimateriaalien löytämiseen, tekemiseen ja jakamiseen. Voisiko sen mobiiliversio auttaa oppimateriaalien saatavuutta myös kehitysmaissa?

Vuonna 1994 vietin kesän harjoittelijana Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisella osastolla. Olin silloin neljännen vuoden kasvatustieteen tieteenalaohjelman opiskelija ja gradu-aihetta vaille. Ministeriölle tein tutkielman koulutuskysymyksistä ja -politiikasta neljässä Afrikan maassa ja lopulta päädyin tekemään gradunikin aihepiiriin liittyen.

Yksi huomio jonka tein tässä työssä liittyi oppimateriaalien jakelun vaikeuksiin kehitysmaissa. Vaikka koulukirjoja painettiin ne päätyivät harvoin koululuokkaan, koululaisten ja opettajien käsiin. Tarinoiden mukaan pääkaupungin kirjapainosta lähteneet kirjalaatikot tippuivat aina joskus veneestä jokeen matkalla kaukaisempiin kouluihin. Aina välillä kirjoja löytyi torien myyntitiskeiltä aina naapurimaita myöten.

Noin kymmenen vuotta myöhemmin teimme mobiilioppimisen tutkimusta Etelä-Afrikassa, MobilED -projektissa. Tässä design-tutkimuksessa suunnittelimme ja kehitimme prototyypin mobiili-wikistä, halvoilla matkapuhelimilla käytettävästä wiki-palvelusta johon sisältöä saattoi tuottaa sanelemalla palveluun tietoa. Palvelusta tietoa saattoi hakea SMS-viesteillä kirjoittamalla hakutermin sekä painelemalla puhelimen numeronäppäimiä kuin pankkipalveluissa konsanaan. Idea oli lajissaan uniikki ja monet eri tahot hyödynsivät tutkimustuloksiamme myöhemmin omassa työssään.

Pari viikkoa sitten Wikimedia -säätiö ja mobiilioperaattori Orange julkaisivat sopimuksen jonka mukaisesti Orange tarjoaa 70 miljoonalle asiakkaalleen Afrikassa ja Lähi-Idässä ilmaisen yhteyden Wikipediaan. Orangen liittymällä ja web-selaimella varustetulla puhelimella voi jatkossa hakea tietoa Wikipediasta ilman laskutusta tästä data-liikenteestä.

Tämän uutisen innoittamana aloimme taas miettimään miten LeMill voisi toimia kenties tässäkin hieman samalla tavalla kuin Wikipedia. Ideoissahan on muutenkin paljon samaa. Siinä missä Wikipedian “on vapaa ja ilmainen tietosanakirja, jota kuka tahansa, kuten sinä, voi muokata“, LeMill on on kokoelma interaktiivisia oppimateriaaleja, jotia kuka tahansa, kuten sinä, voit muokata.

Palveluista toki löytyy paljon erojakin. Esimerkiksi LeMill:issä korostuu huomattavasti enemmän yhteisö ja käyttäjien profiilit, mm. siksi, että on kiva tietää hieman tarkemmin kuka minkäkin oppimateriaalin on tehnyt. Lisäksi LeMill käyttää meta-tietona koulumaailman jaottelua joka helpottaa sisällön löytymistä. Monella tapaa LeMill on myös helppokäyttöisempi. Opettajat osaavat arvostaa tätä.

Tänään sovimme, että teemme LeMill:iin mobiililiittymän. Tämä ei ole mitenkään ihmeellinen uudistus – suurelta osinhan kaikki verkkosivusto tarjoavat nykyisin mobiililaitteille optimoidun liittymän. Tämän päätöksen myötä mieleni kuitenkin alkoi taas harhailla kehitysmaiden koulujen oppimateriaaleissa. Ehkä mobiililaitteilla voisimme toimittaa perusoppimateriaalit suoraan koululaisten ja opettajien taskuihin?

Toki tätäkin on jo kokeilut. Aaltoakin lähellä oleva Ympyrä on tehnyt mobiili-oppimateriaalia matematiikan sekä lukemisen ja kirjoittamisen opiskeluun. Myös Nokia on toteuttanut matematiikan mobiilioppimisen projektia Etelä-Afrikassa jo useamman vuoden.

Kokeiluista huolimatta uskon, että että mobiili LeMill:istä, varsinkin jos se suunnattaisiin erityisesti perusopetukseen voisi olla todellista apua kehitysmaissa. LeMill:in etu edellä mainittuihin hankkeisiin (ja mitenkään niiden kanssa ei tietenkään tarvitse kilpailla) on wiki-tyylinen yhteisöllinen tiedontuottamisen malli. LeMill on avoin kaikille.

LeMill:iin tuotettavissa perusopetuksen oppimateriaaleissa painopiste kannattaisi olla eri äidinkielillä toimitetuissa oppimateriaaleissa, joilla voisi opiskella neljää eri asiaa:

(1) lukemista ja kirjoittamista;
(2) laskemista;
(3) kuvien / videoin lukemista ja tekemistä, sekä
(4) ohjelmointia.

Miksi näitä aiheita? Siksi, että niiden laaja-alaisella osaamisella kaikkialla maailmassa, maailma olisi taas hitusen parempi paikka. Tästä asiasta jatkossa jossakin muualla enemmän.

Posted by Teemu

This entry was posted in tutkimus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *