Shanghain Design Factory

Kävin maaliskuussa Shanghaissa. Ohessa kirjoitukseni Oivallus-projektin matkaraporttiin.

Kerro minulle ja unohdan. Näytä minulle ja muistan. Tee kanssani ja ymmärrän.” – Kiinalainen sanalasku

Luentotehtaat ja yliopisto-opetus

Yliopistojen opetustiloista kaikkialla maailmassa lienee valtaosa luentosaleja. Jokaiseen saliin mahtuu aina muutama kymmenen tai sata opiskelijaa tiiviisti riveihin istutettuna sekä yksi opettaja salin eteen. Euroopassa, ennen kirjapainotaitoa, luostareiden arvokkaita kirjoituksia kopioitiin niin, että apotit lukivat niitä ääneen ja noviisit kopioivat. Luento ja luentosali syntyivät.

Yliopistojen nykyiset luentosalit ovat luonnollisesti suunniteltu laajentuneen yliopisto-opetuksen tarpeisiin. Ennen digitaalista informaatiota tehokkain tapa jakaa viimeisintä tieteellistä tietoa oli siirtää sitä keskitetysti luennoitsijan päästä ja muistiinpanoista suoraan opiskelijoiden päähän ja muistiinpanoihin. Yliopistojen kirjastot tarjosivat vaihtoehtoisen reitin tiedon ääreen.

Parhaat yliopisto-opettajat kuitenkin ymmärsivät tässäkin tilanteessa kiinalaisen sananlaskun viisauden. Didaktiikassa, eli opetusopissa, näyttämistä alettiin kutsua havainnollistamiseksi. Yhdessä tekemistä parhaat opettajat taas pyrkivät tukemaan – vähenevien opiskelijaopettaja aikaresurssien paineessa – seminaaritöiden teettämisellä, suullisilla tenteillä ja vastaanottoajoilla.

Opitaan yhdessä

Aalto-Tongji Design Factory pyrkii jo lähtökohtaisesti toteuttamaan toisenlaista ajatusta oppimisesta. Ottaen mallia Aalto-yliopiston Design Factorystä, Tongjin yliopiston sisar-Factory pyrkii olemaan tila jossa innostutaan ja inspiroidutaan oppimaan ja opiskelemaan yhdessä muiden kanssa.

Aalto-Tongji Design Factory toteuttaa samoja tilallisia ratkaisuja kuin Otaniemen Design Factory. Entiseen tehtaaseen rakennetusta tilasta löytyy stage, studio, puuhamaa, pajoja sekä erilaisia ryhmätyötiloja. Design Factoryt toimivat myös monenlaisen Aalto-Tongji yhteistyön mahdollistajana. Tätä edistetään mm. jatkuvasti auki olevalla videokonferenssiyhteydellä Otaniemen ja Shanghain välillä.

Aalto-Tongji Design Factory sijaitsee Tongjin yliopiston pääkampuksen lähettyvillä. Tilaan näyttäisi olevan yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla vapaa pääsy. Tilat ovat myös avoimet yrityksille, jotka haluavat tehdä yhteistyöstä Design Factoryn, Tongjin tai Aalto-yliopiston kanssa. Vaikka tilaan on vapaa pääsy kuulimme, että Tongjin professorit eivät ole vastaavasti kuin Otaniemessä ryhtyneet käyttämään tilaa omassa opetuksessaan. Professorien työtaakka ja heikko palkkaus kuulemma ajavat heitä helpompiin ratkaisuihin.

Kulttuurista toiseen. . . ja kolmanteen

Aalto-Tongji Design Factory avattiin viime kesän kynnyksellä. Kevään aikana päättyy ensimmäinen kokonainen lukukausi Factory-toimintaa. Tilan rakentaminen tapahtui kiinalaisella tahdilla muutamassa kuukaudessa. Jatkuva muutos näyttäisi olevan monella tapaa osa kiinalaista nykykulttuuria.

Design Factorien idea perustuu väitteeseen, jonka mukaan länsimainen yliopisto-opetus on viime vuosina jämähtänyt muotoihin, jotka kehitettiin teollisen yhteiskunnan tarpeisiin. Tämä kehitys on johtanut urbaaniin kulutuskulttuuriin. Kiinassa teolliseen yhteiskuntaan sekä urbaaniin kulutuskulttuuriin on siirrytty hämmästyttävän nopeasti, muutamassa kymmenessä vuodessa. Tämä muutos näkyy myös yliopistoissa.

Aalto Design Factoryt toimivat siis uudenlaisen opetusajattelun sanansaattajina. Ajan hengen mukaisesti Design Factoryt luovat myös linkkejä yliopistoja ympäröivään yhteiskuntaan. Alle vuoden kokemuksen perusteella on vaikea ennustaa, onnistuuko Aalto-Tongji Design Factory muuttamaan yliopistojen opetuskulttuuria sellaista tahtia, miten olemme nähneet monen muun asian muuttuneen Kiinassa. Ainakin tahtoa riittää.

Aalto-Design Factoryn toivotaan edistävän myös uusien kasvuyrityksien syntymistä. Otaniemessä Design Factoryn vieressä sijaitseekin Venture Garage joka tarjoaa opiskelijoille paikan kehitellä ideoistaan yrityksiä.

Tapasimme Aalto-Tongi Design Factoryssä myös muutamia yrittämisestä kiinnostuneita kiinalaisia opiskelijoita. Yrittäjyys Kiinassa näyttäytyi länsimaisen yrittäjyysajattelun ja toimintaympäristön näkökulmasta melko omaperäisenä. Yksinkertaistaen voidaan väittää, että opiskelijat eivät näyttäneet hallitsevan liiketoimintasuunnitelman tekemistä vaan olivat selkeästi kiinnostuneita ”tekemään rahaa”, ilman sen kummempia suunnitelmia. Toisaalta voidaan olettaa kiinalaisten osaavan toimia omalla kotikentällään.

Tutkimus opetus- ja oppimistyön perustana

Platonin Akatemiaa pidetään yleisesti ensimmäisenä länsimaisena yliopistona. Alkuperäisestä Akatemiasta tiedetään sen olleen oliivipuulehtopuutarha istutuksineen ja patsaineen. Opetusta Akatemiassa ei varsinaisesti ollut, vaan osallistujat kävelivät ja keskustelivat tieteestä, taiteesta ja politiikasta. Platonin Akatemian voidaan nähdä toteuttaneen myös em. kiinalaista sananlaskua: ”tee kanssani ja ymmärrän”. Akatemian itselleen ottama vapaus tuotti pitkällä aikajänteellä hienoja tuloksia aina demokratiasta geometriaan – näin aakkosten alkupäässä pysyen.

Nykyisissä länsimaisissa yliopistoissa, joiden viitoittamaa tietä kiinalaisetkin yliopistot pitkälti kulkevat, on edelleen yhteys Platonin Akatemiaan. Tätä yhteyttä kannattaa länsimaissa vaalia. Kiinalaisilla yliopistoilla lienee myös yhteys perinteiseen kiinalaiseen tutkimus- ja opetustraditioon. Yhteistyössä Kiinalaisten yliopistojen kanssa voimme kenties oppia jotakin tästä pitkästä historiasta ja sen viime vuosina saamista uusista muodoista.

Design Factoryt ja niissä kehitetyt toimintamallit ovat tervetulleita uudistuksia yliopistojen opetuskulttuuriin. Niissä voidaan nähdä myös merkkejä paluusta oliivipuulehtoon. Jotta Design Factoryt menestyisivät, niissä kehitettyjen toimintamallien tulisikin – uusista yhteistyömuodoista riippumatta – rakentaa vapaan ja kriittisen akateemisen tutkimuksen traditiolle. Tämä tarkoittaa, että yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa yliopiston tehtävä on haastaa eri toimijoita, sivuuttamatta vaikeita arvokysymyksiä.

Toisin sanoen akateeminen tutkimus edellyttää avointa keskustelua. Esimerkiksi uuden median tutkimus- ja opetusyhteistyö ei nykytilanteessa ole mahdollista kiinalaisten kollegoiden kanssa. Alan tutkimusta ei voi tehdä maassa jossa ei ole sananvapautta.

Ilman pitkäjänteistä tutkimustyötä ja sen tuloksien integrointia osaksi uudenlaista oppimista, Design Factoryt jäävät ilman tällaisten ”tehtaiden” tarvitsemaan raaka-ainetta: tieteellistä tietoa. Vierailu Aalto-Tongji Design Factoryssä herättikin kysymyksen siitä, miten uusinta tutkimustietoa hyödynnetään tai jatkojalostetaan siellä toteutettavissa projekteissa?

Posted by Teemu

This entry was posted in opetus, tutkimus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus and tagged , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *