Vettä ja Maata -oppimispäiväkirja

Huhtikuun luonnostelua ja tietojen keräämistä

18.4.

Hahmottelimme Lauran kanssa hyvin karkean alustavan suunnitelman, jossa lähinnä sommittelimme zoom-palaverissa kartalle toimintoja/ funktioita ja keskustelimme ideasta. Lopputulos näyttää kamalalta, mutta auttoi yllättävän paljon eteenpäin ja auttoi nivomaan konkretiaan kaikkea sitä pohjatyötä, johon tällaisessa työssä on liian helppo jäädä jumiin. Tuntuu ettei tiedä ollenkaan tarpeeksi, ja kun selvittää asioita, tuo tunne vain vahvistuu: alkaa hahmottamaan kuinka paljon sitä pitäisikään tietää. Jotenkin alkoi tuntumaan, että täytyy keksiä jokin keino läntätä asiat kartalle edes jollakin tavalla.

25.4.

Tänään oli kiinnostava luento kalauomista. Erityisesti jäi mieleen, kuinka monella kuutiolla saadaan aikaan minkäkinlainen uoma. Se oli havainnollistava kuvaesittely samasta uomasta eri vesimäärillä, ja auttoi hahmottamaan hieman myös meidän suunnitelman vaatimia mitoituksia, vaikka meillä onkin kosteikko- eikä vesiuoma keskiössä.

Esittelimme ohjauksessa Merille hurjan ensinluonnoksemme, ja hänelta tuli luonnoksen ulkomuodosta huolimatta hyviä ideoita ja kysymyksiä.

Tällä viikolla perehdyin hieman tarkemmin typen ja fosforin sitoutumiseen, koska ne ovat todennäköisesti pääaineet, joita kosteikkojen puolella sitoutetaan ja karsitaan.

Typpi:
-Nitrifikaatio on typen hajoamisprosessi joka tapahtuu kosteikoissa yleensä vain aerobisessa vesialueissa, aerobisessa maaperän ja tulvaveden ajapinnassa ja aerobisessa juurivyöhykkeessä.

→ eli paljon siis rantaviivaa, näin käsittäisin?

Fosfori
–epäorgaaniset hiukkasmuodot edustavat 90 jokien ja purojen fosforikuormituksesta.
–fosforikierto perustuu sedimenttiin sitoutumiseen. Fosfori sitoutuu sedimenttiin sorption avulla.
–Kemiallisessa adsorptiosso fosfori sitoutuu kemialliseti kiinteään ainek­seen
–Fysikaalisessa sorptiossa kiinteän aineen pintajännitys aiheuttaa molekyylin pidättymisen kiinteän aineen pinnalla.
–Kosteikot voivat toimia myös fosforin lähteenä vapauttaen sedimenttikerroksissa kerääntynyttä fosforia.
-Kosteikon kasvillisuus ravinnepumppu, erottavat fosforikomponentteja syvimmistä sedimenttikerroksista.

(http://icwetlands.tb.free.fr/pages/page11.html)

Muissa veteen liittyvissä töissäni olen ehtinyt perehtyä kasvillisuuden niittämisellä poistuvan fosforin ja typen määrään. Muistaakseni etenkin fosforia poistui jos kasvillisuus niitetään ennen kuin se ehtii lakastua. Pitääpä kaivaa vanhat lähteet esiin.

Tällä viikolla on löytynyt myös tämä toinenkin hyvä lähde, mutten ole vielä kerennyt sitä kovin tarkkaan tutkia.
<https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/158378/SYKE%Admon_11.pdf?sequence=4&isAllowed=y>

Hieman se on jo vanha, vuodelta 1996, mutta siinä on selkeää tietoa kosteikkojen ja laskeutusaltaiden mitoituksesta ja suunnitelusta, ja näytti olevan myös jotain hyvää tekstiä aerobisten ja anaerobisten kosteikkojen eroista.