Tyoprosessista

 

Kaytannon tyoprosessini oli melko virtaviivainen. Loydettyani kohteen ja saatuani pohjustavat ideat interventioiden luonteesta kaytin aikaa alueen tunnelman ja paikan hengen tutkimiseen. Vierailin alueella useaan otteeseen eri vuorokauden aikoina ja tutkiskelin ymparistoa leikkimielisella ja avaoimella otteella. Tein muistiinpanoja alueelle merkityksellisita ilmioista, elementeista ja rakenteista. Samaan aikaan hain inspiraatiota ymparistotaiteesta, josta erikseen mainittakoon Andy Goldsworthyn tuotanto. Tunnelmaa pohjustavan tyon lisaksi tein kaytannon tutkimusta alueesta. Selvitin alueen tulevia suunnitelmia, ja rakensin 3d mallin, johon lisasin suunnitteilla olevat rakennukset. Sompasaareen ollaan suunnittelemassa erittain tiivista kaupunkia, jossa korkeimmat tornitalot yltavat noin 20 kerroksen korkeuteen. Suunnittelemieni interventioiden tulisis siis ottaa huomioon nama valtavat rakenteelliset muutokset. Suuripiirteisen kaupunkirakenteen lomassa interventiotkin voivat olla melko suuria ja nayttavia. Loin alustavan loppuesitys taiton, johon merkkasin, millaisia kuvia aion tuottaa palautusta varten. Tassa vaiheessa neljan intervention ja taustoituksen vaatima kuvamateriaali tuntui melko laajalt ja pohdin etta olinkohan haukannut hieman liian ison palan purtavaksi. Loin alustavan aikataulun loppukurssia varten ja uusin tyo-ohjelmani vastaamaan uutta aikataulua. Kurssin laajuus kasvoi 1.5 op verran.

Seuraavana oli vuorossa itse interventioiden suunnittelu ja mallintaminen. Tahan kaytin melko suuren osan ajastani. Ensimmaisena pyorittelin Waves intervention mallia, ja tassa prosessissa kaytin hyvin paljon aikaa. Halusin oppia uusia mallinnustekniikoita ja tutkin Grasshopperin fysiikka plugin:ia Kangoroota. Kangoroon avulla kykenin luomaan vedenpaalla roikkuvat verkot luonnolisen muotoisina, jottei niihin syntyisi ylimaaraista painetta, ja etta mallintamani muoto vastaisi verkkojen muotoa mikali ne oikeasti asennettaisiin. Kangoroon avulla kykenin siis osoittamaan pinnoille parametreja, kuten painon ja venyvyyden, jolloin verkot laskostuivat mallissa luonnolliseen muotoon, jonka ne ottaisivat fyysisessa maailmassa. Menin jopa niin pitkalle, etta mallinsin luotujen pintojen pohjalta jokaisen verkon koyden erikseen ja loin muunneltavat parametrit, jotka maarittelivat koyden paksuuden seka verkon keskimaaraisen silmavalin ja kiinnityskohdat. Naita parametrisen maisema-arkkitehtuurin mahdollisuuksia oli kiehtovaa tutkia ja opin paljon uutta. Samalla myos tajusin, miten paljon lisaa asioita olisi pitanyt miettia, jotta ratkaisut olisivat taydellisia. Kaytin Grasshopperissa hyvin paljon aikaa, joka ei nay juuri lainkaan lopullisessa palautuksessa. Grasshopperissa mallinnetut yksittaiset koydet tekivat rhino mallista liian raskaan renderoitavaksi, ja lopulta jouduin kayttamaan luomiani laskostuneita pintoja ja jotain perus verkko materiaalia lopullisten visukuvien luomisessa. Kuitenkin opin paljon ja oivalsin, millaisiin asioihin kannatta kayttaa aikaa, ja millaisiin ei. Tasta oppikokemuksesta johtuen muiden interventioiden mallinnukseen ja miettimiseen jai paljon vahemman aikaa. Ideani olivat selkeat ja sain luotua mallit, joista tavoittelemani tunnelma valittyi hyvin, mutta tarkemmat ratkaisut ja detaljiikka jai vahemmalle huomiolle. Tein tassa myos tietoisen valinnan ajankayton suhteen. Minulle tassa tyossa tarkeinta oli alusta lahtien tunnelma, mielikuvitus, luovuus, taide, ja leikkisyys, ja halusin kayttaa aikaa ja resursseja varmistaakseni, etta lopullisesta tyosta valittyisi hakemani tunnelma ja seikkailullisuus.

Toinen ajankayton haaste syntyi viimeisella viikolla. Olin kasittanyt vaarin eraan toisen kurssin aikataulut, minka vuoksi jouduin kayttamaan useita paivia talle kurssille varaamastani ajasta toisen kurssin loppupalautuksen viimeistelyyn. Taman kurssin osalta jouduin paattamaan, etta suunnittelulle varattu aika oli paatoksessa, ja kaytin viimeiset paivat lopullisten kuvien ja taiton luomiseen. Tiukoille meni, mutta olen tyytyvainen lopputulokseen.