Vaikeuksien kautta voittoon

Kurssin viimeinen viikko sujui loppuraporttia kirjoitettaessa ja kampanjamateriaalia työstäessä. Lisäksi aloitimme suunnittelemaan posteria, joka valmistuu nyt alkuviikosta.


Kampanjan materiaalit ja loppuesityksen posteri

Pidimme jälleen maanantaina ryhmän jäsenten kesken tapaamisen, jossa käytiin läpi viikon tehtävät ja sovittiin sisäinen aikataulu niiden toteuttamiselle. Tutkimusraportin valmistuttua lopulliseen muotoonsa viikon tehtäväksi muodostuikin loppuraportin kirjoittaminen sekä kampanjamateriaalien kehittäminen tutkimusraportin johtopäätösten pohjalta. Tutkimusraporttimme voit ladata luettavaksi tästä.

Suunnittelimme kampanjamateriaalia tiistaina ja posteria keskiviikkona. Tulimme siihen tulokseen, että esitteen olisi hyvä olla mahdollisimman selkeä ja huomiota herättävä, jotta asukkaat huomioivat sen muun postin seasta. Siksi emme päätyneet tekemään esitteestä tylsän asiakirjan näköistä tiedotetta, vaan pyrimme herättämään huomiota kuvien ja värien käytöllä sekä lyhyellä ja ytimekkäällä sisällöllä. Esitteessä kerrotaan myös kampanjan nettisivujen osoite, jota tällä hetkellä ei siis oikeasti ole olemassa.

IMG_2576IMG_2574
Esitteen ensimmäisiä luonnoksia.

esitev3
Esitteen digitaalinen versio. Tästä versiosta saatiin palautetta kyselyssä, josta kerromme lisää myöhemmin.

Posterin osalta saimme viikon aikana hahmoteltua sen ulkonäön sekä sisällön pääpiirteittäin. Muiden kiireiden painaessa päälle posteri ei kuitenkaan valmistunut vielä viikon 48 aikana, vaan sen viimeistely jäi tehtäväksi viimeiselle viikolle.

posterisuunnittelua
Posterin suunnittelua. Piirsimme kuvan taululle todellisessa A1-koossa, jotta hahmottaminen olisi helpompaa.

Toteutimme viimeistelyn heti seuraavan viikon maanantaina, eli tämän postauksen julkaisupäivänä. Koska tämä tulee olemaan ryhmämme viimeinen blogipostaus, esittelemme posterin poikkeuksellisesti jo tässä. 

13_Boulevardify_posteri
Loppuesityksessä esillä oleva posteri.

Kehitimme viimeisellä viikolla myös kampanjan nettisivuja: sisältöä päivitettiin niin tutkimuksen johtopäätösten esilletuonnin kuin kuvien lisäämisen osaltakin. Sivut ovat osa tuotteemme prototyyppiä, joten on tärkeää huomioida, etteivät ne ole täysin valmiit. Niihin voi tutusta osoitteessa https://sormpe.github.io/lvsb-site/.


Validoinnin viimeistely ja esitteen iteroinnin viimeinen kierros

Kvantitatiivista tutkimusdataa päätimme kerätä projektin viimeisellä kokonaisella viikolla Lauttasaari elää -facebook-sivulla julkaistun kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen alussa esiteltiin kyselyn taustaa seuraavasti:

Helsingin kaupunki on hyväksynyt vuoden 2016 lopulla yleiskaavaehdotuksen, johon kuului myös Länsiväylän Lauttasaaren pohjoisosan läpi kulkevan osan muuttaminen kaupunkibulevardiksi. Viime viikolla julkaistun tiedotteen mukaan Länsibulevardin suunnittelu aloitetaan vuoden 2025 jälkeen, ja rakentaminen alkaisi aikaisintaan 2035.

Kyselylomakkeiden vastausprosentti on usein melko matala, minkä vuoksi painotimme niin Facebook-ryhmään tehdyssä julkaisussa kuin lomakkeen alussakin, että kaikki kysymykset ovat vapaaehtoisia ja jo osittainkin täytetystä lomakkeesta on meille hyötyä. Pidimme myös huolen siitä, ettei lomakkeeseen vastaamiseen kulu yli 5 minuuttia. Kyselylomake sisälsi 7 kysymystä, joista ensimmäisen avulla selvitettiin yleistä tietoisuuden tasoa muutoksen vaikutuksen näkökulmasta, toinen liittyi kampanjassa käytettäviin materiaaleihin ja kanavoihin, kun taas kysymykset 3-5 puolestaan liittyivät esiteluonnoksen huomiotaherättävyyteen, kiinnostavuuteen sekä selkeyteen ja ulkoasuun. Viimeisten kahden kysymyksen avulla keräsimme taustatietoa vastaajista: heidän ikänsä ja asuinalueensa Lauttasaaressa.

Capture
Kuvakaappaus Lauttasaari elää -ryhmään tehdystä julkaisusta.

Lauttasaari elää -Facebook-ryhmässä on lähes 7 800 jäsentä, jotka lähtökohtaisesti asuvat tai työskentelevät Lauttasaaressa. Heistä kyselyyn vastasi vuorokauden aikana 198 henkilöä, mikä ei ole kovin suuri prosenttiosuus kaikista ryhmän jäsenistä, mutta riittävän laaja antamaan suuntaa-antavia tuloksia. Alla esitetty vastaajien ikäjakauma oli yllättävän tasainen kattaen lähes kaikki iät 19 ja 74 vuoden välillä. Loput kyselyn tulokset löytyvät loppuraportistamme, minkä vuoksi emme niitä täällä blogissa sen enempää avaa.

ikäjakauma
Lauttasaari elää -Facebook-ryhmässä olleeseen kyselyyn vastanneiden henkilöiden ikäjakauma.

Kysely toimi samalla esitteen iteroinnin viimeisenä kierroksena, ja sen perusteella muokkasimme vielä hieman esitteen tekstejä ja värien kontrastia. Kuva lopullisesta esitteestä alla.

esitev4
Kuva lopullisesta esitteestä. Esitteen kääntöpuolella tulisi todellisessa kampanjassa olemaan samat tiedot ruotsiksi.


Loppuraportti

Vaikka olimme käyneet alkuviikosta loppuraportin vaatimukset koko ryhmä kanssa läpi ja sopineet yhteisestä panoksesta sen tehtävän työn eteen, ei kirjoittaminen edennyt alkuviikosta toivotulla tavalla. Tästä johtuen loppuraportin osalta ryhmällemme tuli hieman kiire, eikä siihen käytetty työpanos jakautunut toivotulla tavalla. Päättäväisyydellä ja raa’alla työllä saimme kuitenkin loppuraportin kasaan ja vieläpä siten, että voimme olla siihen tyytyväisiä. Loppuraporttimme voit ladata luettavaksi tästä.


Kaikki hyvä päättyy aikanaan

Alkavalla viikolla tehtävälistalta löytyy enää loppuesitykseen valmistautuminen nyt, kun loppuesityksen posterikin on jo saatu valmiiksi. Viimeisiä siis viedään!

Tämä postaus jäänee blogin viimeiseksi, joten on aika kiittää kaikkia blogiamme lukeneita ja kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet meitä saavuttamaan tavoitteemme. Tämä syyskuussa alkanut rupeama on ollut hieno kokemus, ja olemme oppineet yhtä ja toista sen varrella. Toivottavasti sen vaiheita on ollut yhtä kiinnostavaa seurata. Nähdään perjantaina Dipolissa! Ryhmä #Boulevardify kiittää ja kuittaa.

Lauttasaareen bulevardi verraton – vai saastepilvi mahdoton?

Kurssin kolmanneksi viimeisellä viikolla saimme vihdoin tutkimusraportin valmiiksi lähetettäväksi Lauttasaari-seuran edustajille, jotka tapasimme perjantaina värikkään keskustelun merkeissä. Lisäsimme simulaatioihin vielä muutamia yksityiskohtia. Loppuviikosta tutustuimme kurssin loppupalautuksen vaatimuksiin ja aloitimme sen luonnostelun sekä valmistauduimme maanantaina pidettävään kenraaliharjoitukseen.


Simulaation uudet yksityiskohdat

Simulaatiosta saatiin ulos entistä olennaisempia tuloksia sekä havainnollistavia visualisointeja. Simuloinnista kertyvien lukuarvojen, esimerkiksi keskimääräisen matka-ajan ja odotusajan keräystä tarkennettiin useammalla tavalla. Keräysajaksi valikoitiin klo 07-08 välinen aika, jolloin aamuruuhkan tila on pahimmillaan. Lisäksi simulaatiosta kerätään vain Espoosta Helsinkiin suuntaavien ajoneuvojen matkatietoja, mikä kertoo parhaiten ruuhkan todellisesta tilasta.

Simulaation malleista kuvattiin myös videoita ruuduntallennusohjelman avulla havainnollistamaan ruuhkia kampanjan kohdehenkilöitä varten. Videoita kuvattiin useista risteyksistä eri aikaväleiltä, mutta erityisesti keskityttiin Lemissaarentien ja Länsiväylän väliseen liittymään, joka kaupunkibulevardin mallissa muutettaisiin liikennevaloilla varustetuksi risteykseksi. Lemissaarentien risteyksestä kuvattiin kolme videopätkää Länsiväylän eri muodoista, eri liikennemäärillä, havainnollistamaan muutoksia liikenteen sujuvuuteen.

Vaikka lukuarvoja tarkennettiin ja simulaatiota viilattiin, ovat johtopäätökset pysyneet suhteellisen samoina. Käyttämämme kaupunkibulevardin mallin liikenteestä tulisi sujuvaa vasta noin 35-40% liikennemäärien vähennyksellä nykytilasta. Kaupunkibulevardi ei yksinkertaisesti pysty käsittelemään nykyisen Länsiväylän liikennemääriä.

Simulaatio Länsiväylän ja Lemissaarentien risteyksestä nykyisillä ajoneuvomäärillä aamuruuhkan aikaan.

Simulaatio kaupunkibulevardin ja Lemissaarentien risteyksestä 20 % vähäisemmillä ajoneuvomäärillä aamuruuhkan aikaan.

 

Simulaatio kaupunkibulevardin ja Lemissaarentien risteyksestä 40 % vähäisemmillä ajoneuvomäärillä aamuruuhkan aikaan.

 


Tutkimusraportti näkee päivänvalon

Tutkimusraportin johtopäätökset saatiin kasaan tavoitteen mukaisesti keskiviikkoiltaan mennessä, ja raportti lähetettiin Lauttasaari-seuran edustajille valmiiksi tutustumista varten. Lisäsimme heille toimitettuun raporttiin kuitenkin vielä päätteen ”luonnos”, sillä epäilimme tapaamisessa nousevan esille muutamia raporttia täydentäviä huomioita. Lauttasaari-seuran edustajien tapaamisesta kerromme lisää hieman tuonnempana. Tutkimusraportissa käydään asumisen, liikenteen sekä ympäristön näkökulmasta läpi kaupunkibulevardisoinnin vaikutuksia Lauttasaaressa. Ensin syvennytään aiheen teoreettiseen taustaan kirjallisuuskatsauksen muodossa, minkä jälkeen käydään läpi tutkimusnäkökulmat, aiherajaus sekä tutkimuksen toteuttaminen. Tämän jälkeen esitellään tulokset sekä vedetään johtopäätökset, ja koko raportti päätetään lyhyeen rajoitusten, avointen kysymysten sekä tulevaisuuden esittelyyn.

Kuten arvelimme, nousi tapaamisessa esiin muutamia korjattavia seikkoja. Korjattuamme nämä pienet asiavirheet sekä lisättyämme tapaamisessa ilmenneet olennaiset huomiot, julkaisemme tutkimusraporttimme joko täällä blogin puolella tai nettisivuillamme.


Tapaaminen Lauttasaari-Seuran kanssa

Tapasimme Lauttasaari-Seuran edustajat perjantaina 24.11. aamutuimaan. Seuran toimistolla järjestettyyn palaveriin osallistuivat Lassen ja Venlan lisäksi yhdistyksen puheenjohtaja sekä kaavatyöryhmän puheenjohtaja ja kaksi sen jäsentä. Tapaaminen sujui mukavissa merkeissä, sillä kaikki osanottajat olivat valmistautuneet kunnolla ja lukeneet huolellisesti lähettämämme version tutkimusraportista. Mieltämme lämmitti saada heti aluksi kehuja raporttimme laajuudesta ja kattavuudesta sekä työn laadusta. Seuran aktiivit olivat aiheesta hyvin perillä ja antoivat meille arvokkaita neuvoja eteenpäin.

Esiteltyämme lyhyesti projektimme ja aiheemme kävimme ensin keskustelua kaupungin kaavoituksen hierarkiasta ja päätöksenteosta. Eläkkeellä oleva arkkitehti toi esille sen, että kaupunkibulevardit mainitseva yleiskaava on alisteinen Uudenmaan maakuntakaavaan nähden, kun taas yksityiskohtaisemmat kaavoitukset tehdään Lauttasaarta koskevassa asemakaavassa. Emme myöskään olleet korostaneet raportissa riittävästi sitä seikkaa, että kaupunki aloittaa Lauttasaaren bulevardisoinnin varsinaisen suunnittelun vasta usean vuoden päästä. Myöhemmin samana päivänä uutisoitiin tämän suunnittelun alkavan vuoden 2025 tienoolla.

Aiheen poliittisuus ja mielipiteitä jakavuus tuli korostetusti ilmi tapaamisessa. Seuran kanta bulevardiin on jyrkän kielteinen: heidän mukaansa hanke hävittäisi luontoa ja täten ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia, turmelisi luonnontilaisia rantoja ja muokkaisi saaren rakennusprofiilia muutaman kerroksen taloista tornitalojen suuntaan. Kävimme myös runsasta keskustelua suunnitellun bulevardin mittasuhteista, jotka arkkitehdin mukaan olivat liian pienet: korkeiden 10-kerroksisten talojen reunustamalla kapealla bulevardilla aurinko ei pääse paistamaan katutasoon eikä ilma vaihdu riittävästi, vaan bulevardista tulisi ilmansaasteiden keskittymä, jonka varrella asunnot menettäisivät arvoaan. Vaikka Helsingin kaupunki ajaakin asuinalueiden segregaation purkamista, ei bulevardisoinnissa ole Seuran mukaan järkeviä perusteita “tasa-arvoistaa” Lauttasaaren asuntomarkkinoita. Saasteongelmien takia bulevardille ei myöskään voisi rakentaa kahviloita, ravintoloita, päiväkoteja ym. puhdasta ilmaa vaativia liiketiloja, ja asuinhuoneistojen ikkunat olisi pakko suunnata sisäpihalle tai bulevardista poispäin.

Positiivisena asiana huomasimme, kuinka vakavasti meidät otettiin palaverissa. Seuran toimihenkilöt suhtautuivat innostuneesti projektiimme ja vakuuttelivat yhdistyksen mielellään osallistuvan kampanjan toteutukseen, vaikkemme missään vaiheessa varsinaisesti yrittääneet myydäkään hankettamme. Alkuperäinen 22 000 euron laskelmamme oli toki tähtitieteellinen pääosin talkoohengellä toimivalle paikallisyhdistykselle, mutta muutama tuhat euroa budjetista voisi kuulemma kuitenkin irrota.

Rahan tuottamistakin tärkeämpää antia oli tapaamisen validoiva vaikutus: saimme nyt todellisilta alueen asiantuntijoilta vihreää valoa kampanjamme ajankohtaisuudesta, tarpeellisuudesta ja potentiaalista. Monia tutkimuksia lukeneet kaavatyöryhmän edustajat pitivät tuotostamme asiallisena ja selkeänä esityksenä hyödyistä ja haitoista saaren asukkaille. Tämän validoinnin myötä pääsimme askeleen lähemmäs lopullista kampanjan prototyyppiä ja saimme hyvät eväät seuraavan viikon kenraaliharjoitukseen sekä kurssiraportin kirjoittamiseen.


Kenraaliharjoitus

Sunnuntaiaamuna Venla ja Lasse kokoontuivat vielä suunnittelemaan maanantaisen kenraaliharjoituksen sisällön sekä koostivat siinä tarvittavat diat. Esitys harjoiteltiin siihen muotoon, ettei muistiinpanoja siinä tarvittu. Alla nauhoitettu versio kenraaliharjoituksesta.

Maanantaina 27.11. pidetty kenraaliharjoitus.


Alkavan viikon tavoitteet

Tällä viikolla edessä on tiukka loppurutistus, sillä sunnuntai-iltana on kurssin loppuraportin palautuksen määräaika. Tällä viikolla työstetäänkin sitä kovalla tahdilla. Lisäksi viimeistelemme tutkimusraportin Lauttasaari-seuran tapaamisen jäljiltä julkaisukuntoon sekä toteutamme vielä viimeiset kampanjaan liittyvät työvaiheet unohtamatta lopullisen posterin suunnittelua.

Ryhmä, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon

Raamatullisesta otsikosta huolimatta kävimme menneellä viikolla tiimimme kanssa puolimatkassa Manalaan koeajamassa lauantaina avautunutta Länsimetroa, joka tulee vaikuttamaan moottoritien liikennemääriin tuntuvasti. Tunnelin päässä loistaa kuitenkin valoa, kun kirjoitimme tiukasti sisältöä kasaan tutkimusraporttiamme varten. Raportti toimii ryhmämme prototyypin pohjana ja näkee päivänvalon lähtiessämme esittelemään sitä  Lauttasaari-seuran edustajille. Tällä hetkellä keskitymme siihen, että saamme johdonmukaisen kokonaisuuden siitä, mitä kampanjamme tulee pitämään sisällään. Kokonaisuus sisältää siis kerrosleipämallin, joka koostuu omista mittauksistamme ja simulaatioistamme, teoriaosuudesta ja kirjallisuuskatsauksesta, sekä haastatteluista. Näistä koostuvalla tutkimuksella pyrimme muodostamaan johtopäätökset ja mielipiteen kaupunkibulevardin rakennuttamisen kannattavuudesta, vaikutuksista ja esittämään sen asijantuntijoille.


Tutkimusraportti

Tutkimusraporttia edistäminen oli keskeisin kuluneen viikon tehtävistä. Vaikka kokouksissa olimme pitäneet toisiamme hyvin informoituna kirjoitusurakan tilasta, eri henkilöiden kirjoittamien yksittäisten osioiden kokoaminen raporttimuotoon osoittautui oletettua haastavammaksi. Vaikka tekstiä raporttiin saatiin tavoitteen mukaisesti viikon aikana kirjoitettua runsaasti, kokonaisuus ei vielä tapaamisessamme näyttänyt yhtenäiseltä monine päällekkäisyyksineen ja toistoineen. Kävimme yhdessä läpi tutkimusraportin vaaditun rakenteen ja eri kappaleiden väliset rajat sekä sovimme selkeät linjat raportin loppuun kirjoittamisesta ennen kuin se on valmis esitettäväksi Lauttasaari-seuran asiantuntijoille alkavan viikon perjantaina.

Kokouksessa saimme analysoitua tuloksiamme yhdessä tuumin ja teimme niistä alustavat johtopäätökset raportin viimeistä kappaletta varten. Lassen vastuulla on vielä kirjoittaa puhtaaksi yhtenevä johtopäätös, johon hän tarvittaessa konsultoi ryhmän muita jäseniä omista osa-alueestaan. Tavoitteenamme on, että valmis tutkimusraportti saa siivet alleen keskiviikkoon mennessä ennen tulikastettaan.

photo_2017-11-20_22-56-01Tutkimusraportin rakenteen läpikäyntiä tapaamisessa.


Tuote

Aloimme suunnitella entistä yksityiskohtaisemmin, millaisessa mediassa julkistamme tuloksemme. Peter oli taittanut valmiiksi Indesignilla ensimmäisen prototyypin esitteestä, jota voitaisiin jakaa esimerkiksi Lauttasaaren asukkaiden postiluukuista. Kyseenalaistimme plus-miinustalukon käyttämisen, sillä tutkimusraporttimme alkoi näyttää siltä, että bulevardisoinnin positiiviset puolet voivat jäädä vähäisiksi. Lisäksi pohdimme, millaisia animoituja skenaarioita simulaatiostamme kannattaisi julkaista sivustollamme. Aiomme pyrkiä objektiivisuuteen ja näyttää animaatiota sekä ruuhka-ajasta että normaalista tilanteesta näyttääksemme, miltä tavallinen kaupunkibulevardin liikenne voisi muistuttaa.

photo_2017-11-20_23-05-59Ensimmäinen prototyyppi mainoslehtisestämme mustavalkoisena ja “Lorem Ipsum…”-sisällöllä.


Simulaatiot

Uudet simulaation ajot tuottivat kiinnostavia tuloksia. Liikennettä simuloitiin klo 06:00-11:00 välisenä aikana avoimesta datasta saadulla parametreilla. Simulaation tulosten mukaan auton matkustusaika kaupunkibulevardin läpi nykyisellä liikennemäärällä räjähtää käsiin ruuhka-aikana. Pylväsdiagrammissa voidaan vertailla nykyistä Länsiväylää sekä kaupunkibulevardiskenaariota erikokoisilla liikennemäärillä. Kuvaajasta nähdään, että bulevardisoininilla ei olisi liikenteen sujuvuuden kannalta suurta negatiivista vaikutusta, jos liikennemäärä pienenisi noin 40 %:lla.

pylväsgrammiAjonopeusUudet simulaation tulokset.


Kampanjan tarpeellisuuden validointi haastattelujen avulla

Sen lisäksi, että haastattelimme yhteensä yhdeksän henkilöä tutkimusraporttia varten, ujutimme kysymyspatteriston loppuun haastatelluille lauttasaarelaisille kysymykset siitä, kiinnostaako kaupunkibulevardiprojekti heitä ja minkä kanavien kautta he olisivat kiinnostuneita kuulemaan aiheesta lisää. Tämän tarkoituksena oli validoida kampanjan tarpeellisuutta sekä selkeyttää meille, mitä kanavia ja materiaaleja meidän kannattaisi kampanjassa käyttää.

Haastattelimme neljää lauttasaarelaista, joista jokainen koki aiheen kiinnostavaksi. Yksi haastateltavista ei ennen haastattelukutsua ollut ajatellut, että yleiskaavamuutos tulisi vaikuttamaan hänen elämäänsä. Haastattelun myötä hän kiinnostui aiheesta. Toinen haastateltava sanoi aiheen olevan kiinnostava, kuten myös tekemämme tutkimus ja sen perusteella tehdyt johtopäätökset. Samainen henkilö toivoi, että saisi faktat tarjoiltuna, jotta voisi muodostaa itse oman päätöksensä niiden pohjalta. Kolmas haastateltava oli kiinnostunut siitä, aiheuttaisiko muutos ruuhkia Lauttasaareen. Hän myös totesi kampanjan kiinnostavan, erityisesti, jos se sisältää hyvin tutkittua ja perusteltua, objektiivista tietoa. Haastateltavista neljäs oli kiinnostunut, koska toivoisi, ettei Lauttasaareen rakennettaisi enempää taloja tai kaupunkibulevardia. Hän uskoi lisärakentamisen tuhoavan saaren.

Kampanjan osalta hyödyllisiksi koetuiksi kanaviksi mainittiin niin sosiaalinen media, Lauttasaari-seuran printtilehti, Helsingin kaupungin mediat, perinteinen posti sekä internet-sivut. Yksi haastateltavista korosti, että kutakin mediaa on syytä käyttää sille sopivalla tyylillä ja painotuksella: 30-sivuinen raportti sopii paremmin nettisivuille tai painettuna versiona kuin esimerkiksi Facebook-postaukseksi. Selkeästi hyödyllisimmäksi “keskustelun avaajaksi” koettiin sosiaalinen media ja sitä kautta hyödynnetty kohdennettu mainonta. Tämän jälkeen kukin voisi hakea lisää tietoa haluamastaan kanavasta. Nettisivuja pidettiin pääsääntöisesti jopa itseisarvona: ainoastaan yksi vanhempi vastaaja sanoi tuskin etsivänsä tietoa internet-sivulta. Postitse kotiin tuleva mainoslehtinen sen sijaan jakoi haastateltaviemme mielipiteet: puolet koki, että se voisi olla hyvä ensikosketus aiheeseen, kun taas toinen puolikas uskoi, että lehtinen jäisi todennäköisesti huomioimatta.


Seuraava viikko

Kuten viime viikon blogissa kirjoitimme, käynnistämme toisen validointisyklin tapaamalla Lauttasaari-seuran puheenjohtajan ja kaavatyöryhmän johtajan perjantaina 24.11. Ryhmästämme tapaamiseen osallistuvat Venla sekä Lasse, jotka harjoittelevat ja valmistelevat tapaamiseen esityksen projektista ja esittelevät raporttia sekä kampanjatuotteiden luonnoksia. Tavoitteemme on saada tapaamisessa parempi kuva Lauttasaaren asukkaiden bulevardia koskevista kannoista ja hyödyntää seuran asiantuntemusta parhaista kanavista tavoittaa lauttasaarelaiset.

Peter jatkaa kampanjamme visuaalisen ilmeen kehitystä. Jaakko viimeistelee ja parantelee simuloinnista saatuja johtopäätöksiä ja ajaa simulointeja viimeisiä kertoja saadaksemme vielä viimeiset tiedonjyväset simulaatiosta irti. Mathias jatkaa tutkimusraportin työstämistä, parantaa raportin luettavuutta ja parantaa datan esitystapaa.

Jos tielläsi on / bulevardi karttana, / se aarteelle vie.

Viikon 45 työlistalla on ollut muutakin kuin haikujen runoilua. Tutkimusraporttia on työstetty ja simuloinninsta on tehty kaupunkibulevardiversio. Pullonkaulaksi tutkimusraportin etenemisessä muodostuivat lauttasaarelaisten ja kaupunkibulevardien varsilla asuvien haastattelut. Tällä viikolla jatkoimme myös nettisivujen kehittämistä.

Hommat etenevät hitaasti mutta varmasti

Tämän viikon päätavoitteen, tutkimusraportin kokoamisen, aloittaminen oli vaivatonta jo aiemmin valmiiksi suunnitellun rungon ympärille. Koska kirjallisuuskatsaus oli saatu valmiiksi jo aiemmin, oli painopiste tutkimuksen toteutuksen, tulosten sekä johtopäätösten puolella. Ennakoimattomaksi haasteeksi muodostui kuitenkin haastatteluaikojen sopiminen, joka aiheutti myös sen, ettei tuloksia ja johtopäätöksiä vielä viikon 45 aikana päästy kokonaisuudessaan työstämään. Puolet kymmenestä haastattelusta on kuitenkin nyt jo saatu tehtyä ja muidenkin osalta haastatteluajankohta on jo sovittu. Haastatteluista viimeisin on keskiviikkona, minkä johdosta tutkimusraportti on realistista saada valmiiksi loppuviikon aikana. Tähän meidän on myös pakko kurssin aikataulun puolesta pyrkiä, sillä muuten ratkaisun kehittämisen ja iteroinnin kanssa tulee kiire.

Nettisivuja kehitettiin rakenteeltaan järkevämmäksi, ulkoasultaan näyttävämmäksi sekä sivulta korjattiin pari responsiivisuusongelmaa. Seuraavaksi pääsemmekin itse materiaalin ja sivuston sisällön työstöön kun tutkimuksen tulokset sekä johtopäätökset ovat selvillä.

Simulaatio on myös edennyt sopivaa tahtia. Kaupunkibulevardin ensimmäinen versio on rakennettu simulaatioon, johon on sisällytetty uudet liikennevalot, risteykset ja muut muutokset. Alustavasti huomataan, että länsiväylän nykyisillä automäärillä simulaatiota ajettaessa aiheutuu merkittäviä liikenneruuhkia varsinkin Lauttasaarentielle, mikä oli varsin odotettavissa. Seuraavaksi tarkastellaan, millaisia tuloksia simulaation eri (automäärien) lähtöarvot tuottavat ja mahdollisesti tutkitaan, kuinka paljon automäärien tulisi vähentyä, jotta ruuhkista tulisi siedettäviä tai nykyisenkaltaisia.

Kuluneella viikolla on tosin huomattu myös uusia “puutteita” SUMO-ohjelmistosta. Autot laskevat ajoreittinsä hyvin aikaisin, eivätkä päivitä sitä simulaation edetessä. Toisaalta simulaatio on jo nyt varsin raskas, ja autojen jatkuva reittien päivitys hidastaisi simulaatiota vieläkin enemmän. Simulaation pitää siis olla ajossa jonkin aikaa, jotta ruuhkat hieman tasoittuisivat.

sim_boulevardLänsiväylän nykyisillä liikennemäärillä kaupunkibulevardin simulaatioon aiheutuu huomattavia liikenneruuhkia

Yhteistyökumppaneilta lisäapua

Projektimme validointi tullaan tekemään kahden eri kohderyhmän kesken: pyydämme lausuntoja ja kehitysideoita sekä Lauttasaaressa asuvilta loppukäyttäjiltä että  toimeksiantajaltamme eli Lauttasaari-seuralta. Kuten viime viikon postauksessa kerroimme, olemme sopineet Lauttasaari-seuran kesken tapaamisen viikon 47 loppuun, jolloin pääsemme esittelemään prorotyyppiämme kahdelle asiantuntijalle.

Olemme käyneet Lauttasaari-seuran kanssa sähköpostin välityksellä jo alustavaa keskustelua saaren mielipideympäristöstä koskien bulevardisointia. Ilmapiiri tuntuu sangen bulevardivastaiselta, eikä asiantuntijamme mielestä kaupunkibulevardilla ole mahdolisuuksia onnistua aiotussa muodossaan. Saimme nähtäväksemme myös Seuran aiemmin toteuttamia kyselytutkimuksia. Kuten alla olevasta kuvaajasta käy ilmi, bulevardisointi näyttää jakavan saaren asukkaiden mielipiteitä. Liian tiiviistä rakentamista vastutustetaan laajalla rintamalla, mutta bulevardisointi jakaa selvästi mielipiteitä. Erityisesti kantaansa ilmoittamattomien suuri osuus antoi positiivista lisätukea arviollemme, että aiheemme on ajankohtainen ja kampanjamme tarpeellinen.

kaavoituskysely_uusiEsimerkki Lauttasaari-seuran toteuttamasta omasta kyselystä.

Alkavan viikon tavoitteet

Alkavalla viikolla on tärkeimpänä tavoitteena, kuten yllä jo mainittiin, saada asukkaiden haastattelut tehdyiksi ja sen myötä tutkimusraportti valmiiksi. Koska tapaamiseen Lauttasaari-seuran edustajien kanssa on aikaa enää alle kaksi viikkoa, on tavoitteena viikon 46 aikana myös kehittää valmiiksi saadun tutkimusraportin pohjalta kampanjaamme ja valita siinä käytettävät lopulliset kanavat.

photo_2017-11-13_23-25-58
Loppukevennyksenä kuva Tokiosta. Lähetimme yhden ryhmämme jäsenistä selvittämään vallitsevaa tilannetta Aasian suunnalla. Tokion katukuvassa rakentaminen on tiivistä, heti asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä ajetaan kovaa ja jokainen mainostukseen kelpaava seinäneliökin on otettu käyttöön. Melu kadunvarsikahviloissa on kova.

Mittauksia, tapaamisia ja ripaus talousnäkökulmaa

Tällä viikolla tapasimme kurssiassistentin sekä aiheenantajan, viimeistelimme kirjallisuuskatsauksen, suunnittelimme haastattelukysymykset nykyisen Länsiväylän sekä kaupunkibulevardimaisten väylien varressa asuvien haastatteluihin, edistimme kampanjan nettisivuja, teimme melumittaukset ja kehitimme simulaatiomalliamme. Huh!


Tapaaminen kurssiassistentin kanssa

Tapasimme ryhmämme kurssiassistentin kanssa torstaina 2.11. Esittelimme hänelle mitä olemme tähän mennessä kurssilla tehneet ja mitä olemme suunnitelleet tulevaisuudessa tekevämme. Palautteemme perustella tutkimuspuoli ja kurssin kannalta olennainen raportointi on meillä selkeästi hanskassa, mutta assistenttiamme huolestutti validoinnin tila. Saimme tärkeän muistutuksen siitä, että validoinnilla on kurssin näkökulmasta suuri painoarvo. Kävimmekin läpi tämän tapaamisen jälkeen ryhmämme kanssa tarkemmin sitä, miten osoitamme, että kampanjalla on jotain merkitystä – miten “myymme” kampanjan maksavalle asiakkaallemme eli Lauttasaari-seuralle. Tästä lisää validointi ja iterointi -osiossa.


Tapaaminen aiheenantajan kanssa

Perjantai-iltapäiväinen tapaaminen aiheenantaja Raphael Giesecken kanssa oli jälleen antoisa. Esittelimme rautalankamallimme sekä tutkimuksemme etenemisen hänelle, jonka jälkeen keskustelimme kampanjamme validoinnista. Hän ehdotti, että sopisimme nyt jo valmiiksi tapaamisen Lauttasaari-seuran kanssa lähemmäs kurssin loppupuolta. Tällöin voisimme esitellä heille aikaansaannoksiamme ja ikään kuin saada virallisen leiman sille, että suunnittelemallemme kampanjalle on myös heidän näkökulmasta merkityksellinen ja kiinnostava, eli validoisimme asiakkaamme. Lisäksi keskustelimme siitä, että on järkevää tehdä haastatteluja kampanjamme materiaalien tiimoilta, jotta saamme validoitua tarvetta sekä iteroitua niitä ja kykenemme esittelemään lopullisessa esityksessä näitä haastattelujen tuloksia. Raphael esitti jälleen myös hyviä kysymyksiä ja faktoja tutkimuksemme tueksi. Yksi näistä käsitteli Lauttasaaren päätietä: Jos Lauttasaarentie poistuu päätiekäytöstä, ja uudesta kaupunkibulevardista tulee päätie, mitä esimerkiksi nykyisen päätien varressa olevat yritykset tekevät? Meille kerrottiin myös tutkimuksesta, jonka mukaan jatkuva kovaääninen, mutta tasainen, melu on asukkaalle loppujen lopuksi miellyttävämpi vaihtoehto kuin keskimäärin matalampitasoinen, mutta kiihdytysten ja jarrutusten vuoksi äänekkäitä piikkejä sisältävä meluprofiili. Näillä hän viittasi Länsiväylän ja kaupunkibulevardin melueroihin. Pyysimme tästä tutkimuksesta tarkempia tietoja, jotka toivottavasti saamme käsiimme heti alkuviikon aikana.

photo_2017-11-06_16-35-35Tapaaminen aiheenantajamme kanssa oli jälleen antoisa


Iterointi ja validointi

Kuten edellä jo hieman vihjattiin, aiomme tehdä validointia useammassa osassa. Ensimmäisenä askeleena lähetetään lauttasaarelaisten yhteiseen “Lauttasaari elää” -facebook-ryhmään kysely, jossa tiedustellaan missä muodoissa asukkaiden olisi mielekkäintä vastaanottaa tietoa. Vaihtoehdoiksi annamme aiemmin suunnittelemamme  vaihtoehdot. Tällä saamme suuntaa-antavaa tietoa siitä, mihin medioihin ja kanaviin kannattaa panostaa, ja mitkä jättää vähemmälle.

Tämän lisäksi sovimme alustavan tapaamisen Lauttasaari-seuran edustajan kanssa perjantaiksi 24.11., jolloin tarkoituksenamme on validoida asiakkaamme ja se, että kampanja vastaa tarpeeseen. Kyseinen perjantai toimii myös seuraavan iterointikierroksen määräaikana, jotta Lauttasaari-seuran edustajien antamasta palautteesta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä viimeistelyä varten.

Alkavan viikon aikana on tarkoitus myös toteuttaa haastattelut, jotka sekä tukevat meidän tutkimusta että selvittävät meille, mitä ja millaista tietoa lauttasaarelaiset kaupunkibulevardisoinnista kaipaavat ja missä muodossa he tiedon haluaisivat. Kun olemme saaneet tutkimusraportin valmiiksi, lähdemme iteroimaan kampanjaa ja sen materiaaleja ja kanavia eteenpäin. Tässä vaiheessa kykenemme lisäämään esitteisiin ja muihin materiaaleihin jo lopullista tutkimuksessa selvitettyä tietoa, mikä on palautteen saannin kannalta erittäin olennaista. Iterointikierroksia on tarkoitus tehdä siis kaksi: yksi ennen Lauttasaari-seuran tapaamista ja toinen heidän antaman palautteen perusteella.


Melu- ja saastemittaukset

Tällä viikolla suoritettiin melumittauksia Länsiväylällä Lauttasaaressa sekä Mäkelänkadulla alla olevan kuvan esittämissä sijainneissa.

mittauspisteetMelunmittauspaikat Mäkelänkadulla Vallilassa ja Lauttasaarentiellä Lauttasaaressa.

Laitteistona käytettiin matkapuhelimen mikrofonia sekä melumittausta varten suunniteltua sovellusta. Mittaukset tehtiin noudattaen joitakin Ympäristöministeriön ohjesääntöjä, kuten että mikrofoni on noin 1,5 m korkeudella tiestä sekä 10-30 m etäisyydellä ajoradan keskikohdasta. Molemmissa mittauspaikoissa etäisyys pyrittiin pitämään samana ja kohdat valittiin siten, että mikrofoni on tien ja ääntä heijastavan seinän välissä. Toisaalta matkapuhelinsovellusta ei ollut kalibroitu nollapisteeseen, joten tarkkoja vertailukelpoisia tuloksia ulkopuoliseen materiaaliin ei saatu. Tarkoituksena on kuitenkin verrata näitä kahta mittauspistettä keskenään, jolloin tarvetta verrata tutkimuksen ulkopuolisiin melumittauksiin ei ole.

IMG_3079Leevi melumittauspuuhissa

IMG_3082Melunmittauspaikka Mäkelänkadulla vastaa melko pitkälti suunniteltua kaupunkibulevardia: raitiotie, bussikaista ja omat kaistat sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille ja puustoa.

Alla olevassa kaaviossa nähdään viiden minuutin näyte melusaaseesta kaupukibulevardiin verrattavalta kadulta ja Länsiväylältä. Kaupunkibulevardin profiilissa näkyy melupiikkejä, jotka aiheutuivat ajoneuvojen kiihdyttämisestä liikennevalojen vaihtuessa punaisesta vihreäksi. Lisäksi teräviä piikkejä tulee esimerkiksi bussien pihahduksista ja ajoneuvojen jarrutuksista.

melumittaus2Näyte melusaasteesta viiden minuutin aikavälillä. Sininen viiva kuvastaa Mäkelänkatua, punainen Länsiväylää.

Omien saastemittausten tekemisestä päätettiin luopua, sillä Ilmatieteen laitoksen tarjoama data on varsin kattavaa, ja omien mittalaitteistojen lainaaminen osoittautui hyvin haastavaksi.


Business Model Canvas

Business Model Canvas täytettySuunnittelemamme Business Model Canvas

Tällä viikolla aloimme suunnittelemaan projektin taloudellista validaatiota ja täydensimme ryhmämme liiketoimintamallit Business Model Canvasiin, joka käsittelee liikeidean ja vahvuudet, arvolupaukset, infrastruktuurin, asiakkaat ja talouden. Ainoa varsinainen asiakassegmenttimme on Lauttasaaressa suunnitellun kaupunkibulevardin vaikutusalueella asuvat. Kampanjaamme olisi myös mahdollista laajentaa läntisellä Uudellamaalla asuvien, Länsiväylää lähinnä työmatkoilla läpikulkutarkoitukseen käyttävien henkilöiden segmentillä, mutta kurssin aikataulun puitteissa päädyimme keskittymään vain lauttasaarelaisiin, kuten aiemmin jo blogissa olemme kirjoittaneet.

Arvolupauksemme asiakkaille on vastata ongelmaan siitä, ettei asukkailla ole objektiivista näkemystä bulevardin vaikutuksista – tuotamme siis tietoa päätöksenteon tueksi ja ruokimme tiedonnälkää. Asiakkaamme tavoitamme internetissä, postitse lähetettävin esittein, tapahtumissa ja mahdollisesti jossain Lauttasaari-seuran esittelytiloissa. Emme siis tapaa asiakkaita henkilökohtaisesti, mutta asiakkaat voivat ottaa meihin tarvittaessa yhteyttä. Kampanja rahoitetaan yksinomaan toimeksiantajan toimesta. Kulut sen sijaan muodostuvat suurimmaksi osaksi henkilötyötunneista, painomateriaaleista ja markkinointikustannuksista.

Kampanjan toteuttamisen kannalta kriittisiä resursseja ovat avoin data, itse mittaamalla saatu data, kirjallisuus, haastattelujen tulokset ja asiantuntijat. Kyetäksemme toimittamaan arvolupauksemme tulee meidän toteuttaa tutkimus, mittaukset, haastattelut ja simulointi. Nämä ovat kriittisiä tehtäviämme. Olennaisimpia yhteistyökumppaneita meille ovat toimeksiantajamme Lauttasaari-seura, painotalo, neuvonantajat, kuten aiheenantajamme Raphael Giesecke, sekä käyttämiemme eri aineistojen tuottajat ja toimittajat, kuten liikennevirasto.


Taloudellisia lukuja

Projektin luonteesta johtuen kyseessä on kertarahoitteinen, voittoa tavoittelemattoman kaupunginosayhdistyksen investointi, minkä vuoksi projektin tulopuolta ei ole mielekästä eritellä. Sen sijaan menopuoli tulee koostumaan kolmesta keskeisestä tekijästä, (1) henkilötyökustannuksista, (2) kampanjamateriaalien painokustannuksista ja (3) kampanjan markkinointikustannuksista. Arvioimme kokonaiskustannusten olevan kurssin työmäärään suhteutettuna 27 tuntia * 10 opintopistettä * 6 henkilöä * 13,50 €/h = n. 22 000 €, johon lisätään n. 3000 € painokustannukset ja markkinointikustannnukset, jolloin kokonaiskustannuksiksi saadaan yhteensä n. 25 000 €. Kuten liiketoiminta-analyysistamme (Business Model Canvas) ilmenee, kyseessä on massajakeluun perustuva tuote, jonka yksittäisiä käyttäjiä emme kohtaa. Näin ollen käyttäjämäärien arviointi ei ole mielekästä muutoin kuin jakelukustannuksia arvioitaessa. Projektia tuskin toteutettaisiin osittaisrahoituksella, joten tarvittava alkupääoma muodostuisi projektin työryhmän ensimmäisistä palkkioista, joilla varmistettaisiin toimeksiantajan maksukyvykkyys. Projektista aiheutuvat kokonaiskustannukset toimeksiantajalle sisältävät lisäksi toimeksiantajan erikseen määrittelemiä tehostuskeinoja asukkaiden tavoitettavuuden parantamiseksi, mutta ne eivät ole työryhmämme arvioitavissa.


Kampanjan eteneminen

Viikon aikana on edellä mainittujen asioiden ohella edistetty myös kampanjan tärkeitä osioita: nettisivuja ja simulaatiota. Lauttasaaren nykyisen tilan simulaatioon on lisätty mm. bussikaistat ja liikennevaloja, sekä korjailtu joitain kohtia automaattisesti generoidusta liikenneverkosta. Näillä korjauksilla Lauttasaaren nykyinen tila on saatu suhteellisen realistisesti mallinnettua, ja ruuhkat kasautuvat enimmäkseen “oikeisiin” paikkoihin. Simulaatiosta kerätään nyt myös dataa mm. keskimääräisistä nopeuksista, keskimääräisestä ajan menetyksestä (ruuhkien takia) ja päästöistä, joita voidaan verrata simuloidun kaupunkibulevardin vastaaviin arvoihin. Tosin simulaation skaalan kasvettua myös sen vaatimat resurssit ovat kasvaneet. Tavallisessa kannettavassa tietokoneessa ei enää riitä prosessointitehot simulaation laskemiseen sujuvasti, vaan ohjelma hidastuu sitä mukaa kun kulkuneuvoja saapuu kartalle. Tähän ongelmaan tosin hieman auttaa Maarintalon tehokkaammat koneet, joissa SUMO-ohjelmistoa aiotaan jatkossa pyörittää.

Seuraava askel simulaation osalta on ehkä se mielenkiintoisin, eli kaupunkibulevardin rakentaminen simulaatioon, johon käytetään SUMO-ohjelmiston netedit-työkalua. Tämän jälkeen pääsemme vertailemaan kulkuneuvojen käyttäytymistä eri lähtöarvoilla (esim. autojen lukumäärä), mikä tuottaa varmasti varsin hedelmällistä tietoa.

Myös kampanjan nettisivuja kehitettiin kuluneen viikon aikana suunnilleen siihen pisteeseen, että kun saamme tutkimuksemme ja sen tulokset valmiiksi, pystymme hyvinkin nopeasti rakentamaan kampanjan nettisivut loppukäyttäjille hyödylliseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sivuston tekstien tuottamista valmiiseen pohjaan.


Alkavan viikon tavoitteet

Yhdeksännellä viikolla tavoitteenamme on saada tutkimusraportti kokonaisuudessaan viimeistelyä vaille valmiiksi ja tehdä simulaatiosta kaupunkibulevardiversio nykyisen Länsiväyläversion lisäksi. Panos onkin hyvin pitkälti tutkimusraportin teossa, jotta pääsemme ensi viikolla kunnolla työstämään kampanjaamme eteenpäin. Enää viisi viikkoa jäljellä!

Etenemisen iloa ja pieniä vastoinkäymisiä

Kuudennella viikolla projekti eteni tenttiviikon kiireiden sallimissa rajoissa. Perehdyimme mittausten tekoon ja selvitimme tarvittavien laitteiden saatavuutta, edistimme tutkimuksen teoreettista osuutta, laskimme Lauttasaaren liikennevirtoja ruuhka-aikaan ja aloitimme kampanjamme toisen tuotteen eli nettisivujen työstämisen.


Datan keruu & analysointi

Kävimme keskiviikkona laskemassa Lauttasaaressa Länsiväylän liittymiä käyttäviä autoja saadaksemme arvioita simulaatiotamme varten. Länsiväylän automäärät tiedämme jo avoimen datan perusteella, mutta tarvitsimme estimaatit niille automäärille, jotka nousevat pois Länsiväylältä Lauttasaareen ja niille, jotka lähtevät Lauttasaaresta Länsiväylälle. Laskenta suoritettiin aamulla noin puoli yhdeksän ja yhdeksän välillä.

lansivayla1

Länsiväylän Espoon puoleisesta päästä Lauttasaareen nousevien ajoneuvojen lukumäärä oli helppoa laskea Katajaharjuntien sillalta.

lansivayla2

Länsiväylältä Lauttasaaren Lemissaarentielle nousseita ajoneuvoja.

Lisäksi olemme edenneet liikennedatan analysoinnissa niin pitkälle, että meillä on kaikki tarvittava aineisto siinä muodossa, että voimme sen perusteella sekä kerätyn datan avulla generoida simulaatiolle tarvittavat input-tiedostot. Tarkastelimme vuoden ajalta kokonaisliikennemäärän vaihtelua, joka oli yllättävän suuri, ja päätimme tehdä arkipäivän liikennettä vastaavan keskivertojakauman ajanjaksosta, joka ei sisällä lomia, pyhiä taikka vaikeita talviolosuhteita. Tämä päättely tehtiin kuvaajan 1 perusteella.

2016_hanasaari_lam

Kuvaaja 1. Kevyen, raskaan ja bussiliikenteen määrät Länsiväylällä viikoittain vuonna 2016

Yhden arkipäivän keskivertojakauma laskettiin vuoden 2016 viikkojen 33-43 havainnoista. Viikkojen 33-43 havainnot näkyvät kuvaajista 2 ja 3.

hanasaari_lam_2016_33-43_to_helsinki.png

Kuvaaja 2. Liikennemäärät ja nopeudet Länsiväylällä vuoden 2016 viikoilla 33-43 Helsingin suuntaan.

hanasaari_lam_2016_33-43_to_espoo.png

Kuvaaja 3. Liikennemäärät ja nopeudet Länsiväylällä vuoden 2016 viikoilla 33-43 Espoon suuntaan.

Keskivertojakauman laskeminen ja sen hyödyntäminen todettiin olevan perusteltua, koska vaihtelu eri viikkojen välillä ei ainakaan silmämääräisesti ollut suurta eikä meillä tämän kurssin puitteissa ollut osaamista tai aikaa tämän tarkistamiseen. Samoin otosjakson harhattomuus jäi tarkistamatta tarkemmin. Näiden oletuksien perusteella kuitenkin saatiin arkipäivän keskimääräinen liikenne- ja keskinopeusjakauma. Nämä tiedot löytyvät visualisoituna kuvaajista 4 ja 5. Keskivertojakauman avulla saatiin laskettua estimaatit sille, kuinka suuri osuus Länsiväylän liikenteestä nousee Lauttasaareen ja lähtee Lauttasaaresta.

avg_dist_to_espoo

Kuvaaja 4. Visualisointi liikenteestä Länsiväylällä Espoon suuntaan.

avg_dist_to_helsinki

Kuvaaja 5. Visualisointi liikenteestä Länsiväylällä Helsingin suuntaan.


Kampanja

Aloimme työstää myös kampanjaamme sisältyviä nettisivuja, jonka päätimme kyselytutkimuksesta saadun palautteen perusteella olevan seuraava iteraatiomme rautalankamallista. Verkkosivut tulevat edelleenkin sisältämään “plussat ja miinukset” -taulukon, sillä haastattelemamme esimerkkikäyttäjät pitivät kyseisestä esitysmuodosta. Emme kuitenkaan myöskään vielä hylänneet ajatusta jaettavasta lehtisestä – mitä laajemmin kampanjamme tavoittaa lauttasaarelaisia, sen parempi. Taulukon lisäksi sivustolle tulisi myös muuta materiaalia, kuten interaktiivinen simulaatio tai animaatioita tehdyistä simulaatioista.

Alkuperäinen rautalankamallimme

vert1

Rautalankamallin nettisivuversio

Kun tiettyä taulukon solua klikataan, avautuu erillinen solun aihetta koskeva infoikkuna, josta käyttäjä saa lisätietoa haluamastaan aiheesta.

vert2

Taulukon solua klikkaamalla aukeava infoikkuna

Rautalankamalliamme emme ehtineet näyttämään assistentille ja asiantuntijalle kuluneen viikon aikana tenttipaineiden takia, minkä vuoksi kyseiset tapaamiset jäävät alkavalle viikolle. Palautteen saaminen kampanjamme yhden osion osalta tässä vaiheessa projektia on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on saada objektiivinen tutkimusosuus viimeisteltyä, jotta kykenemme lisäämään kampanjan eri tuotteisiin jo todellista sisältöäkin ja lähteä suunnittelemaan käytettäviä kanavia ja esitystapoja tarkemmin. Tarkennamme rautalankamalliimme liittyvää aikataulua ja iteraation tavoitteita saatuamme palautetta assistentiltamme sekä asiantuntijataholta.


Teoreettinen tutkimus

Teoreettisen tutkimuksen osalta etenimme viikon 6 aikana suurin harppauksin. Aluksi asetimme tutkimuskysymykset, jotka toimivat tutkimuksen selkärankana. Tutkimuskysymyksemme ovat:

  1. Miten Länsiväylän kaupunkibulevardisointi vaikuttaa Lauttasaaren paikallisteiden käyttöasteeseen?
  2. Millainen vaikutus kaupunkibulevardilla on ilmanlaatuun ja melutasoon?
  3. Mikä tekee Lauttasaaresta halutun asuinpaikan ja miten kaupunkibulevardi mahdollisesti muuttaisi Lauttasaaren houkuttelevuutta?

Tutkimuskysymysten asettamisen jälkeen tutkimme lähdeaineistoa yhä tarkemmin liikenteen, asumisen ja ympäristön näkökulmista sekä selvitimme myös tutkimuksemme kannalta olennaisia teorioita. Kirjallisuuskatsaus alkaa olla viimeistelyä vaille valmis – pian pääsemme yhdistämään omien mittausten sekä simulaatioiden avulla saatuja tuloksia kolmikerroksiseen “voileipämalliimme”.


Melu- ja saastemittaukset

Tällä viikolla mittausten teossa edettiin, mutta samalla tuli merkittäviä esteitä. Melunmittaukset kuuluu tehdä ympäristöministeriön määrittelemällä tavalla. Pienen perehtymisen perusteella ympäristöministeriön julkaiseman ohjeen mukaiset vertailukelpoiset melumittaukset olisi mahdollista toteuttaa varsin luotettavasti, jos käytössä olisi sopivat mittalaitteet. Malliin liittyy yksinkertaisia laskentakaavoja sekä tarkat spesifikaatiot siitä, kuinka mittaukset tulisi suorittaa. Kuitenkin, kun akustiikan laitoksella käytiin vierailemassa, vastaanotto ei ollut kovin ystävällinen. Henkilökunta totesi, ettei heillä ole aikaa auttaa opiskelijoiden auttaa opiskelijoiden kurssiprojektia laitteiston lainaamisessa tai kännykkäsovelluksen kalibroinnissa. Päädyimme, ettemme aio tehdä olemassa olevaan materiaaliin vertailukelpoista mittausta, vaan verrata omalla mittauksellamme Länsiväylän ja Mäkelänkadun meluprofiilia. Nämä mittaukset olisi tarkoitus tehdä keskenään kontrolloiduissa oltavissa, ja sääennusteen mukaan hyvä aamu tehdä mittaukset olisi tiistaina 31.10.

Saastemittausten suhteen tilanne näyttää hankalammalta. Kontaktoimme jatko-opiskelijaa, joka tekee väitöskirjaansa ilman pienhiukkasten mittaamisesta fysiikan laitoksella. Hän kertoi, ettei heidän laboratorionsa mittalaitteita voi lainata, ja oli skeptinen, että laitteita saisi mistään lainaan. Olimme kuitenkin yhteydessä rakennustekniikan sisäympäristötekniikan laitokselle Heidi Saloseen, joka on tehnyt tutkimusta ilmanlaadusta. Sieltä meidät vuorostaan ohjattiin ottamaan ilmatieteenlaitokselle yhteyttä. Täytyy harkita uudelleen, mitä ilmansaastemittausten kanssa tehdään, vai tyydytäänkö ilmatieteenlaitoksen tarjoamaan dataan, joka ei ole aivan niistä sijainneista, joista olisimme toivoneet mittausten olevan.


Seuraavat askeleet

Jatkamme edellä kuvattujen osa-alueiden työstämistä – teemme melu- ja mahdolliset saastemittaukset, edistämme simulointia, viimeistelemme kirjallisuuskatsauksen ja jatkamme kampanjan suunnittelua ja iterointia. Tapaamme myös assistenttimme, jolta saamme toivottavasti palautetta rautalankamalliimme liittyen sekä toivottavasti ehdimme myös tavata samaisen asian tiimoilta joko aiheenantajaamme tai jotain muuta asiantuntijaa. Lisäksi perjantaina on jälleen esitys, jolloin lavalle pääsevät Lasse ja Mathias.

Alkavalla viikolla tapaamme ryhmämme kanssa keskiviikkona, jolloin tarkennamme edellä mainittuja loppuviikon tehtäviä.

Tuulta purjeisiin, hiio hoi!

Ryhmämme agenda tällä viikolla oli tavata aiheenantajamme ja tämän tapaamisen pohjalta tehdä tarvittavat muutokset suunnitelmiin, rajata lähdeaineistoista epäolennaiset tutkimukset, edistää simulointia sekä tehdä käyttäjätestausta rautalankamallimme avulla.

Projektimme eteni viime viikolla monella osa-alueella ja vihdoin projektissamme on päästy käsiksi konkreettiseen tutkimiseen. Tiistaina tapasimme aiheenantajamme Raphael Giesecken, mistä teimme erillisen blogipostauksen seuraavana päivänä. Perjantaina 20.10. pidimme luennolla esityksen koskien ratkaisuamme. Palaute esityksestä oli myönteistä, ja oli ilahduttavaa myös huomata, että käytännössä kaikki esityksen jälkeen esitetyt kysymykset liittyivät aiheisiin, joita olimme itse pohtineet ja osasimme siten vastata niihin sujuvasti ja perustellusti. Vaikutti siis siltä, että olimme onnistuneet hyvin pohtimaan ratkaisuamme ja perustelemaan syyt eri rajauksille. Lisäksi kampanjaideamme sai hyvän ja rakentavan vastaanoton.


Datan keruu

Saadaksemme yleisen käsityksen Länsiväylän liikenteestä Lauttasaaren kohdalla sekä tarvittavat parametrit simulointia varten aloitimme Liikenneviraston avoimen TMS-datan analysoinnin. TMS:llä (traffic monitoring system) eli suomeksi LAM:lla (liikenteen automaattinen mittaus), tarkoitetaan tässä yhteydessä mittauspisteitä, joita löytyy ympäri Suomea valtion ylläpitämiltä suurilta teiltä.

Liikenneviraston kuvaus LAM-pisteestä on seuraava:
“LAM -pisteen toiminta perustuu päällysteen sisälle upotetun silmukan sähkomagneettiseen induktioon, jolloin ajoneuvon metallinen massa aiheuttaa muutoksen silmukan magneettikentässä. LAM-piste muodostuu kullakin kaistalla olevasta kahdesta induktiosilmukasta ja tiedonkeruuyksiköstä. LAM-laite rekisteröi pisteen ylittävät ajoneuvot, jolloin jokaisesta ajoneuvosta saadaan ohituksen kellonaika, ajosuunta, ajokaista, ajonopeus, ajoneuvon pituus, peräkkäisten ajoneuvojen aikaero ja ajoneuvoluokka.” (Lähde: Liikennevirasto)

Jotta saisimme tarkat tuntipohjaiset tiedot, oli meidän käytettävä LAM-raakadataa. Raakadataa Lauttasaaren mittauspisteestä on avoimena saatavilla Liikeneviraston sivuilta päiväkohtaisesti CSV-muodossa vuodesta 1995. Päätimme näin alkuun keskittyä vuoden 2016 analysoimiseen, sillä se kuvaa tuoreimpana parhaiten nykyhetkeä. Raakadatan käsittely osoittautui yllättävän haasteelliseksi sen koon vuoksi: kyseisena vuoden datasetti on kooltaan 2,8 gigatavua ja sisältää n. 26 miljoonaa riviä. Tämän kokoisen datasetin käsittely muistissa oli hidasta ja tietyt transformaatiot kaatoivat välillä Python-prosessin resurssivaatimuksen takia. Monien refaktorointien jälkeen saimme kuitenkin tehtyä Jupyter-notebookin (Jupyter-notebook), joka muuntaa kuvassa 1 esitetyn raakadatan kuvassa 2 esitettyyn, meille relevanttiin muotoon.

photo_2017-10-23_22-56-17

Kuva 1: Raakadata Liikenneviraston sivuilta.

photo_2017-10-23_22-56-20

Kuva 2: Raakadata muutettuna simuloinnin kannalta relevanttiin muotoon.

Tämän jalostetun tietoaineiston pohjalta voimme mm. tutkia raskaan liikenteen osuutta, keskinopeuksia ruuhka-aikaan ja paljon muuta. Tästä jatkamme tällä viikolla.


Simulaatio

Hylkäsimme simulaatiossa alunperin käytetyn MovSim-ohjelman. MovSimissä oli puutteita varsinkin risteyksien simulaation osalta, joten se ei soveltunut meidän käyttötarkoituksiin. Sen tilalle löysimme avoimen lähdekoodin ohjelma SUMO:n (Simulation of Urban Mobility), jota on käytetty muissa vastaavissa projekteissa. SUMO:lla saatiin jo tuloksia Lauttasaaren alueen liikennettä simuloimalla, joskin lähtöarvot ja tulokset eivät olleet vielä realistisia. SUMO:n simulaatioita voi konfiguroida sen luomaa xml-dataa muuttamalla, mikä helpottaa simulaation lähtöarvojen muuttamista. Ylipäänsä ohjelma vaikuttaa lupaavalta, vaikka tutustumista silti vielä riittääkin.

Esimerkki simulaatiosta Lauttasaaren läntisestä liittymästä SUMO-ohjelmalla.


Melu- ja ilmansaastedata

Tällä viikolla tutkimme myös, mitä avointa dataa internetistä löytyy pääkaupunkiseudun liikennemelua ja pienhiukkassaasteita koskien. Melusta löytyi suuri datasetti eriteltynä maantie-, raide- sekä tieliikenteen perusteella, jonka lisäksi näistä oli vielä erikseen eroteltu päivä- ja yömelu. Ongelmana tässä aineistossa oli, että se keskittyi enemmän makrotason meluun, eikä erityisen tarkkaa informaatiota esimerkiksi Lauttasaaren tai Länsiväylän osalta saanut. Hienoja paikkatietokarttoja datasta tosin olisi saanut aikaan, mutta koimme sen olevan tutkimuksemme kannalta epärelevanttia.

Saasteiden osalta löytyi monenlaista aineistoa esimerkiksi CO2-päästöjen pitoisuuksiin liittyen. Liikenteen päästöistä löytyi vuosittaista dataa vuosilta 1990-2013. Tässä oli kuitenkin vain karkealla tasolla eritelty eri liikennevälineiden (henkilöautot, pakettiautot, raideliikenne, lentoliikenne jne.) tuottamat päästöt. Lisäksi avoimena datana on myös saatavilla pääkaupunkiseudun ilmanlaatuindeksejä eri tarkkuuksilla. Esimerkiksi vuodelta 2015 löytyy tunnin tarkkuudella ilmanlaatuindeksi eri mittauspisteistä. Mittauspisteitä ovat mm. Mannerheimintie, Mäkeläntie sekä Hämeenlinnanväylä. Vuodelta 2013 on saatavilla tarkempaa infoa kaasumaisten aineiden pitoisuuksista näillä eri mittauspisteissä. Tässä ongelmana on se, että mittauspisteet sijaitsevat paikoissa, jotka eivät sovi tarkasti projektiimme. Siispä aiommekin keskittyä relevantin datan keruuseen käyttäen omia mittauksiamme.

tieliikennemelu_paiva

Tieliikennemelukartta pääkaupunkiseudusta.

Selvitimme, miten omia melu- ja saastemittauksia kannattaa tehdä ja mitä asioita on syytä ottaa huomioon ennen mittauksia. Kysyimme akustiikan laitokselta melunmittauslaitteistoa lainaan, ja heillä olisi tarjolla yksinkertaisia laitteita. Myös tiloja kalibrointia varten omaan laitteeseen (matkapuhelimeen) tarjottiin. Eräs ryhmäläisen tuttava, melunmittauksesta diplomityönsä tehnyt henkilö, toimitti ryhmälle runsaan määrän melunmittaukseen liittyvää kirjallisuutta, johon on tarkoitus alkaa tutustua. Saasteiden mittaaminen vaikuttaa astetta monimutkaisemmalta prosessilta. Monet passiivimittarit joutuvat mittaamaan useita päiviä samassa paikassa ja mittarin tulokset on analysoitava laboratoriossa. On vielä otettava selvää, millaisia mittareita tarvitsisimme, mistä saisimme niitä ja missä analysoida tulokset. Aallon rakennustekniikan laitoksella näyttäisi olevan tarjolla kursseja ilman mittauksiin liittyen ja vastuuopettajalla tutkimuksia aiheesta. Perehdyttyämme aiheeseen voisimme ottaa esimerkiksi tähän vastuuopettajaan yhteyttä.


Lähdekirjallisuus

Syvennyimme tällä viikolla myös keräämäämme lähdeaineistoon. Kävimme keräämämme kymmenkunta tutkimusta tarkemmin läpi ja rajasimme tutkimuksemme kannalta epärelevantin aineiston pois. Alustava lähdekirjallisuutemme koostuu nyt viidestä tutkimuksesta, jotka vaihtelevat laajudeltaan kandidaatintöistä väitöskirjoihin. Lähdekirjallisuudemme tärkein hyöty on teoreettisen viitekehyksen muodostaminen sekä yleispätevien kaupunkibulevardeihin liittyvien vaikutuksien kartoitus haastatteluiden tueksi. Kansainvälisistä tutkimuksista saamme myös vertailunäkökohtaa muualla maailmassa toteutetuista bulevardihankkeista.

Taustatietojemme sekä terminologian hallinnan karttuessa otamme tarvittaessa lisää kirjallisuutta mukaan, mikäli havaitsemme teoreettisen aineiston olevan puutteellinen tai jättävän liikaa avoimia kysymyksiä. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi kartoitamme saatavilla olevia Helsinkiä ja erityisesti Lauttasaarta koskevia tilastoja, joiden avulla saisimme paremman kuvan lauttasaarelaisten demografisista attribuuteista.


Käyttäjätestaus

Koska rautalankamallimme oli vasta hyvin alustava luonnos, päätimme toteuttaa tämän viikon käyttäjätestauksen haastattelumuodossa kyetäksemme kuvailemaan tuotetta tarkemmin haastateltaville sekä käymään vuorovaikutteista keskustelua. Uskoimme, että jo viideltä Lauttasaaressa asuvalta haastateltavalta saisimme tarpeeksi monipuolisia kommentteja, joista on riittävästi hyötyä iteroinnin seuraavassa vaiheessa. Tämän vuoksi haastatteluja sovittiin viisi. Haastattelujen alussa pohjustimme mistä projektissamme on kyse, ja että tämä kyseinen esite olisi sellainen, jonka posti voisi mukanaan lauttasaarelaisten kotiin tuoda. Kartoitimme kysymyksillä mielipiteitä esitteen visuaalisesta ilmeestä, informatiivisuudesta ja ymmärrettävyydestä sekä ylipäätään ideasta tuoda lauttasaarelaisten kaipaamaa tietoa tällä tavalla saataville. Lisäksi kysyimme, missä muodossa haastateltavamme haluaisivat tietoa Länsiväylän kaupunkibulevardiksi muuttamisesta.

Yleisesti haastateltavamme olivat sitä mieltä, että aiheemme on hyvin ajankohtainen ja idea “lehtisestä”, jossa on esitettynä hankkeen hyvät ja huonot puolet, on hyödyllinen ja toimiva. Haastateltavista kaksi pelkäsi, että “infopläjäyksen” ja “lisätietokentän” välinen ero jää epäselväksi, ja toinen heistä ehdottikin, että selkeämpää voisi olla valita näistä ainoastaan toinen käyttöön. Visuaalisesti rautalankamallimme koettiin hyvin selkeäksi – tekstiotsikoiden sijaan sarakkeissa käytetyt “+” ja “-” saivat erityistä kiitosta. Toisaalta haastatteluista heräsi kysymys, onko taulukon tarkoitus olla ainoa esitystapamme. Kritiikkinä tuli muun muassa se, että esite on varsin yksinkertainen ja epäinnovatiivinen. Lisäksi eräs haastateltavista totesi, että postin seassa kotiin tullut esite kiinnittäisi huomion varmasti paremmin, jos sillä olisi naseva otsikko ja se esittäisi selkeämmin muutoksen mukanaan tuomat hyvät tai huonot puolet riippuen siitä, kumpia tutkimuksemme perusteella löytyy enemmän.


Seuraavat askeleet

Alkavan kuudennen viikon suunnitelmissa on tarkoitus perehtyä mittauksissa tarvittaviin laitteisiin sekä tekniikkaan. Lisäksi mikäli aikataulu sallii, pyrimme aloittamaan myös varsinaiset mittaukset. Tavoitteena on myös toteuttaa tutkimukseen liittyvä kirjallisuuskatsaus osana tutkimustamme dokumentoivaa tieteellistä raporttia. Sen tueksi asetamme selkeät tutkimuskysymykset.

Jalkaudumme myös Länsiväylälle laskemaan Lauttasaaren liittymistä nousevia ja niistä Länsiväylälle liittyviä autoja simulaation tueksi, sillä yhtenä tavoitteena on saada aikaan alustava simulaatio Länsiväylän nykyisestä liikenteestä. Lisäksi alamme työstämään ratkaisuumme eli kampanjaan liittyviä nettisivuja.

Tavoitteena ensi viikolla on myös työstää rautalankamalliamme eteenpäin ja esitellä se aiheenantajallemme sekä assistentillemme.

Palaset alkavat hahmottua mentorin ohjauksessa

Tapasimme projektityömme ohjaajan Raphael Giesecken tiistaina 17.10. Puolentoista tunnin tapaamisessa projektiaiheemme selkeytyi ja saimme runsaasti hyödyllisiä neuvoja ja vinkkejä aiheen rajaukseen, työnjakoon sekä lopputuotteeseen. Kävimme myös hedelmällistä keskustelua aiheeseen liittyvistä taloudellisista ja poliittisista kysymyksistä.

Aloitimme tapaamisemme keskustelemalla kolmesta näkökulmasta, joiden kautta olemme suunnitelleet vertailevamme Länsiväylän kaltaista moottoritietä ja kaupunkibulevardia: liikenteestä, asumisesta ja ympäristöstä. Nämä “tutkimuslinssit” saivat myönteisen vastaanoton, ja pohdimme runsaasti erilaista tutkimusaineistoa, jota niissä voisi hyödyntää. Siinä missä ympäristövaikutuksista on vaivatonta saada kvantitatiivista dataa esimerkiksi melu- ja päästömittauksien avulla, asumisviihtyisyydestä ja -oloista on tehtävä avoimia haastatteluja alueen asukkaille. Liikennenäkökulmaa voimme puolestaan mallintaa erilaisin simulaatioin ja algoritmein, joiden pohjana voimme käyttää internetissä saatavilla olevaa avointa dataa.

Ohjaajamme toi alusta alkaen esille “kerrosleiväksi” kuvaamansa kolmikerroksisen mallin, jonka ajatuksena on rakentaa kvantitatiivisen datan päälle havaintoja kvalitatiivisesta tutkimuksesta erilaista lähdeaineistoa hyödyntäen. Aiheemme on sikäli haastava, että mittaviin kaavamuutoksiin ja rakennushankkeisiin liittyy huomattavan monia osapuolia. Emme voi uskottavasti käsitellä asukkaita, ellemme ota huomioon inhimillisiä mielipiteitä ja tunteita. Päädyimme kvalitatiivisen datan keruussa kuitenkin siihen tulokseen, että kymmenkunta haastattelua kaupunkibulevardimaisen alueen asukkailta ja saman verran Länsiväylän varrella asuvilta on riittävästi tuottamaan tarpeellinen hajonta ja tuomaan esille oleelliset näkemykset.

Suurin suunnanmuutos alkuperäiseen suunnitelmaamme verrattuna liittyy asiantuntijahaastatteluihin. Julkisin varoin rahoitettavat rakennushankkeet ovat aina vahvasti polittiisia, minkä vuoksi mielipide-eroja syntyy väistämättä. Ohjaajamme näki asiantuntijoiden, erityisesti poliitikoiden tai virkamiehien, ongelmana omaan kantaansa liittyvän kapeakatseisuuden ja joustamattomuuden: vahvasti kaupunkibulevardia vastustavat tai kannattavat henkilöt olisivat todennäköisesti haluttomia ottamaan muita näkökantoja huomioon, vaikka niiden tueksi esitettäisiinkin tutkimusaineistoa ja tieteellisiä perusteluja. Siksi päädyimme keskittämään resurssimme yhteensä parinkymmenen asukkaan haastatteluun.

Toinen merkittävä tapaamisen perusteella tehty tarkennus liittyy kampanjan kohderyhmään. Aiemmin olimme suunnitelleet, että kampanja kohdennetaan käytännössä kaikkiin, joihin muutos vaikuttaa: sekä lauttasaarelaisiin että läntisellä Uudellamaalla asuviin, jotka päivittäin kulkevat nykyistä Länsiväylää esimerkiksi töiden vuoksi. Helsinkiin lännestä saapuville Länsiväylää pitkin ajaminen on ennen kaikkea tapa päästä nopeasti Helsingin keskustaan. Heidän näkökulmasta kaupunkibulevardin rakentaminen olisi täten melko varmasti kielteinen asia, sillä se hidastaisi päivittäistä kulkemista. Tästä havainnosta seurasi se huomio, että näille kahdelle ryhmälle tulisi tehdä erilaisella kohdennuksella omat kampanjansa. Siksi päädyimme rajaamaan Länsiväylän Lauttasaaren osuutta ainoastaan läpikulkuun käyttävät henkilöt ulos kampanjan kohderyhmästä.

Politiikan lisäksi tapaamisessamme nousivat esille taloudelliset tekijät. Aikaisemmassa suunnitelmassamme emme olleet ottaneet kantaa Lauttasaaren asukkaita ja alueen hintatasoja koskevia tilastoja. Lauttasaari on asuinalueena kallis ja neliöhinnat parhaimmillaan yli 10 000 euroa, jolloin kaupunkibulevardille rakennettavat uudet asunnot olisivat tuskin realistinen vaihtoehto tällä hetkellä etäällä keskustasta asuville pieni- ja keskituloisille. Asuntojen kysyntä Helsingin seudulla tulee aina olemaan tarjontaa suurempi, ja tilanne helpottuisi lähinnä sillä, että Lauttasaaren uusiin, kalliisiin asuntoihin muuttavat vapauttaisivat edellisen asuntonsa kokonaan uusille Helsinkiin muuttajille.

Keskustelussamme tuli vahvasti esiin myös aluepolitiikan yleinen ongelma: alueesta päätöksiä tekevät eivät useinkaan asu itse kyseisellä alueella, jolloin päätöksenteossa saattaa jäädä arvokkaita argumentteja huomiotta. Lauttasaaren tapauksessa alueen asumistieheys on jo nykyään kaksinkertainen verrattuna koko Helsingin laskennalliseen keskiarvoon, jolloin on odotettavissa, että saaren väkiluvun ja -tiheyden kasvattaminen entisestään saattaisi hävittää alueen omaleimaisuuden ja heikentää niitä ominaisuuksia, jotka tekevät Lauttasaaresta tällä hetkellä houkuttelevan.

Tapaamisemme lopputuloksena kuva lopputuotteestamme selkeytyi: tuotamme lauttasaarelaisille objektiivisen tietokampanjan kaupunkibulevardin rakentamisen mahdollisista skenaarioista. Kampanjan sisällöksi kokoamme julisteita, esitteitä, simulaatioita ja varsinaisen tutkimusraportin. Kaiken kaikkiaan ryhdymme nyt tositoimiin ja aloitamme työpareittain datan keräämisen ja tuotekehittelyn, ja näiden etenemisestä pidämme ohjaajamme tulevina viikkoina tiiviisti ajan tasalla.

Neljäs viikko

Neljännellä viikolla sukelsimme syvemmälle tutkimuksen taustoihin, viimeistelimme projektisuunniteman, otimme yhteyttä projektin aiheenantajaan sekä suunnittelimme ensimmäistä rautalankamallia ratkaisusta.

Maanantain tapaamisessa ihmeteltiin käppyröitä

Viikko lähti mukavasti käyntiin maanantai-iltapäivällä yhteisen tapaamisen merkeissä. Viimeistelimme projektisuunnitelman sekä kävimme läpi edeltävällä tapaamisella määritetyt aihealueet, joihin kukin ryhmäläinen oli enemmän tai vähemmän tutustunut viikonlopun aikana. Ehkä merkittävin näistä ryhmän sisäisistä lyhyistä ja kokoavista esityksistä saatu tieto liittyi Carlos Lamuelan diplomityöhön ja sen käytettävyyteen projektimme tukena. Otsikon “From Länsiväylä to Länsibulevardi – Transformation of a Highway into an Urban Boulevard in Helsinki” perusteella oletimme, että siitä olisi voinut olla hyötyä tutkimuksellemme. Peterin tutustuttua työhön kuitenkin selvisi, ettei teos ole tieteellisesti hyvin perusteltu ja jopa kirjoittaja itse on myöntänyt, että sen päätarkoituksena oli ennemminkin herättää keskustelua. Muutenkin työ keskittyi enemmän arkkitehtuuriin kuin projektissamme keskeisiin asioihin kuten liikenteeseen ja päästöihin. Kuoppasimmekin tämän perusteella kyseisen lähteen käytön, sillä haluamme säilyttää tutkimuksessamme objektiivisen sekä hyvin perustellun kannan.

Lisäksi hedelmälliseksi osoittautuivat aiheet simulaatio ja datan visualisointi, joihin Mathias ja Jaakko tutustuivat. Näiden saralla oltiin edistytty konkreettisesti. Keskeinen huomio oli, että saamme avoimesta datasta visualisoitua tehokkaasti ja suhteellisen pienellä työmäärällä graafeja, jotka kertovat ihmisille paljon enemmän kuin pelkät numerot niiden takana. Tarkoituksenamme on visualisoida laajemmin avointa dataa ja simuloida esimerkiksi Länsiväylän liikennemääriä ja sitä, kuinka bulevardi vaikuttaisi esimerkiksi ruuhkiin. Liikennemäärien simulointiin käyttökelpoisin työkalu vaikuttaisi olevan MovSim, joka on avoimen lähdekoodin ohjelma ajoneuvoliikenteen simulointiin.

Alustavaa liikennemäärien visualisointia avoimesta datasta.

Näiden lisäksi etsimme vastaaviin ulkomailla tehtyihin bulevardisointiprojekteihin liittyviä dokumentteja. Erityisen hyödylliseltä vaikuttivat Sofia Buhrgardin tutkielma, jossa verrataan bulevardisointia Tukholmassa ja Helsingissä. Myös tutkimus San Franciscoon rakennetusta kaupunkibulevardista oli tarkastelussa. Päällimmäisenä huomasimme, että vaikka konsepti on hyvin samanlainen kuin Helsinkiin on suunniteltu, on mittakaava kuitenkin täysin erilainen, sillä San Franciscoon rakennetussa bulevardissa on kahdeksan rinnakkaista kaistaa. Muutenkin yhdysvaltalainen kaupunkisuunnittelu on täysin erilaista Suomeen verrattuna. Näihin case tutkimuksiin on tarkoitus tutustua tarkemmin ensi viikon aikana.

Keskustelimme myös siitä, mihin asiantuntijoihin ja sidosryhmiin otamme yhteyttä. Esille nousi muun muassa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori sekä Aallon Complex Systems -tutkimusryhmä, joka on tehnyt tutkimusta joukkoliikenteeseen ja liikennekäyttäytymiseen liittyen.


Simulaatio

Selkeytimme ajatustamme simulaation suorittamisesta. Liikennemäärien simulaatioilla pyritään näyttämään käyttäjälle, millainen Länsiväylän ruuhkatilanne mahtaisi tulevaisuudessa olla. Simulaatioon käytetään alustavasti avoimen lähdekoodin movsim-projektia. Movsim tarjoaa pohjan luoda omia liikennejärjestelyitä, joilla replikoidaan Lauttasaaren nykyinen tilanne, ja vastaavasti tilanne, jossa Länsiväylästä on tehty kaupunkibulevardi.

Mikäli kurssin puitteissa mahdollista, tarjotaan valmiiden simulaatioiden lisäksi käyttäjälle mahdollisuudet säädellä simulaatiota valitsemalla jokin etukäteen valikoiduista liikennemääriin vaikuttavista asetuksista. Jokainen asetus tukisi jotakin tulevaisuudenkuvaa Länsiväylän liikennemääriin liittyen. Täten voidaan havainnollistaa tulevaisuudenkuvia aina parhaimmasta skenaariosta (liikennemäärät vähentyvät runsaasti) pahimpaan skenaarioon (liikennemäärät eivät muutu ja/tai kasvavat).

Simulaatioissa yhtenä haasteena on myös menetelmän validointi. Simulaation pätevyys pyritään osoittamaan esimerkiksi Länsiväylän nykyistä tilannetta simuloimalla. Länsiväylän nykyinen tilanne pitää pystyä toistamaan myös simulaation avulla. Tällöin käyttäjä voi paremmin luottaa simulaation tarjoamiin tuloksiin.

Yksi esimerkki siitä, miltä simulaatio voisi näyttää.


Lean canvas ja kiteytetyt tavoitteet

Perjantaina 6.10. luennolla tutustuimme Futuricen Risto Sarvaksen ohjaamana Service Creationiin. Luennolla apuvälineenä käytettyjen Lean Canvas -lakanoiden täyttämisen koimme tuolloin haastavaksi, sillä projektin ratkaisun muoto oli ryhmällemme vielä epäselvä, kuten viime postauksessa kerroimme. Vasta samana päivänä myöhemmin pidetyssä tapaamisessa tuotteistimme tutkimuksemme sellaiseen muotoon, että Lean Canvas -lakanoiden täyttäminen olisi ollut mahdollista. Tuotteistamisesta lisää edeltävässä postauksessa.

Päädyimme tällä viikolla kuitenkin kiteyttämään ratkaistavan ongelman, miten käyttäjä sen kokee sekä arvolupauksemme yksittäisiin virkkeisiin selkeyttämään ajatuksiamme ja kyetäksemme jatkamaan tehokasta ja määrätietoista työskentelyä.

Ratkaistava ongelma
Vertailemme nykymuotoisen Länsiväylän ja sen tilalle suunnitellun kaupunkibulevardin hyötyjä ja haittoja esimerkiksi liikenteen, asumisen ja ympäristön kannalta.

Ei ole ollut yksinkertaista määritellä lyhyesti, kuinka käyttäjä kokee ongelman. Päädyimme kuitenkin rajaamaan käyttäjän kokemuksen ongelmasta seuraavasti:

Käyttäjän kokemus
Eri ryhmittymille, joiden elämään Länsibulevardin rakennuttaminen vaikuttaa, ei ole tarjolla kattavaa tietoa Länsibulevardin vaikutuksista.

Pohdimme myös, mikä on arvolupauksemme. Jossain vaiheessa suunnittelimme tutkimuksen tekemistä pelkästä bisnesmielessä, jolloin voisimme toimia lobbareina esimerkiksi jollekin rakennusyritykselle. Emme usko tällaisen liiketoiminnan olevan kestävää, joten päädyimme nykyiseen objektiiviseen aiheeseemme.

Arvolupaus
Selvitämme objektiivisesti kaupunkibulevardin rakentamisen mukanaan tuomia muutoksia vaikutusalueen asukkaille ja otamme kantaa siihen, onko bulevardia järkevä rakentaa.


Ensimmäinen rautalankamallimme

Toisin kuin projektisuunnitelmassa alustavasti määrittelimme, aloitimme jo tällä viikolla ratkaisumme työstämisen rautalankamallin muodossa kurssin aikataulun niin vaatiessa. Pohdimme ryhmän tapaamisessa luennolla opitun pohjalta, mikä olisi meidän tilanteessamme paras rautalankamalli. Koska tuotteemme tulee olemaan mediatuote ja kampanja, ja sisältämään todennäköisesti virtuaalista sisältöä, lähdimme suunnittelemaan sitä. Halusimme, että rautalankamalli kiteyttäisi olennaisimmat kohdat tutkimuksestamme ja olisi keskeinen kokonaisuudessamme informaation välittämisessä. Päädyimme pohtimaan erilaisia informatiivisia esitystapoja. Ymmärsimme, että esittämämme tutkimustieto tulee sisältämään sekä kvalitatiivista että kvantatiivista dataa, joista kvalitatiivisten tulosten, kuten viihtyvyyden esittäminen ja arvottaminen voi olla vaikeaa. Kvalitatiivista dataa olisi helppo esittää BCG-matriisilla tai SWOT-analyysillä, mutta totesimme, että tavallisen kansalaisen luettavaksi tällaiset kaaviot voisivat olla liian vaikeita hahmottaa. Päädyimme siihen, että voisimme esittää tutkimuksemme tuloksen yksinkertaisella ja kansantajuisella “plussat ja miinukset” -kaaviolla. Kukin kategoria (, jotka ovat alustavasti liikenne, viihtyvyys ja asuminen) asetetaan omille riveilleen skenaariossa, jossa kaupunkibulevardi rakennetaan. Tilannetta verrataan nykyiseen. Siten asiakkaamme näkee helposti ja informatiivisesti, mitä vaikutuksia rakennuttamisella olisi.

Kaaviossa on keskellä esitetty hyvät ja huonot puolet otsikkotasolla, jonka lisäksi niistä kiinnostunut voi lukea lisätietoa aiheesta laatikoista sekä infopläjäyksistä, jotka ovat kaavion ympärillä. Tässä blogissa esiteltävässä ensimmäisessä versiossa olevat tiedot eivät ole faktatietoja, vaan kirjoitettu kaavioon vain havainnollistamaan sitä, miltä valmis kaavio tulisi näyttämään.

Rautalankamallin ensimmäinen versio. Kuvassa olevat tekstit eivät välttämättä vastaa todellisuutta, vaan ovat kaaviossa vain havainnollistamassa sitä, miltä se käytännössä tulisi näyttämään.


Ensi viikolla

Projekti alkaa olla siinä vaiheessa, että on aika siirtyä suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen. Viidennen viikon aikana tavoitteena on:

  • tutustua lähdeaineistoihin tarkemmin
  • etsiä lisää taustatietoja esimerkiksi meluun ja saasteisiin liittyen
  • miettiä tutkimuskysymyksiämme sekä tutkimuksessa käytettäviä näkökulmia tarkemmin
  • tavata aiheenantajamme Raphael Giesecke
  • edistää simulointia.

Näissä riittääkin puuhaa varmasti koko viikoksi. Aika pistää pökköä pesään!

Projektisuunnitelmaa ja tuotteistamista

Kolmannella viikolla kirjoitimme projektisuunnitelman, pidimme viime viikolla ideoiduille tuotteille tilaisuusturnauksen sekä valitun idean pohjalta kehittelimme tuoteideaa.

Pidimme viikoittaisen tapaamisen perjantaina 6.10. Tapaamisen tarkoituksena oli saada selvyys sille, mikä on meidän tuote tai ratkaisu, jonka tarjoamme asiakkaalle ja loppukäyttäjille. Pidimme tilaisuusturnauksen edellisellä viikolla syntyneille ideoille. Selkeytimme myös paljon ryhmän sisäistä toimintaa ja viestintää. Projektisuunnitelman laatimista varten kiteytimme ajatuksiamme ja päämääriämme. Suunnittelu selkeytti projektin suuntaa sekä varmisti, että olemme kaikki samalla kartalla projektin tavoitteiden suhteen.

Tällä viikolla ryhmällemme kirkastui projektin luonne paremmin. Uuden, luennoilta saadun tiedon valossa jouduimme pohtimaan uudelleen projektimme päämäärää. Aiemmin ajattelimme projektin fokuksen olevan ennen kaikkea tutkimuksen tekemisessä tuotteistamisen ollessa mukava lisä projektiin. Tutkimuksemme jäisi kuitenkin vaille huomiota, jos emme tarjoaisi sitä myyvässä muodossa oikeanlaiselle kohderyhmälle. Tämä sai ryhmämme pohtimaan tuotteistamista ja kohderyhmää uudessa valossa. Tuotteistamisen todettiin olevan yhtä merkittävässä asemassa tutkimuksen kanssa, ja tämän haluttiin näkyvän myös konkreettisesti esimerkiksi projektisuunnitelman aikataulussa. Tilaisuusturnaus osoittautui toimivaksi metodiksi löytää sopiva lähestymistapa tuotteen muodon löytämiselle.


Tilaisuusturnauksessa asetimme vastakkain edellisellä viikolla ideoidut tuotteet, jotka olivat:

Tuote 1: Viranomaisille selvitys ja siihen liittyvä esitys erilaisten maisema-arvojen huomioon ottamisesta kaavoitusprosessissa
Tuote 2: Muutoksen vaikutusalueella asuvalle yksityishenkilölle mobiililaite-/ älypuhelinsovellus, jossa on objektiivista tietoa muutoksen vaikutuksista esimerkiksi omiin liikkumistottumuksiin ja reitteihin pohjautuen
Tuote 3: Muutoksen vaikutusalueella asuvalle yksityishenkilölle mobiililaite-/ älypuhelinsovellus, jonka kautta voi seurata rakennus- ja muutostöiden etenemistä ja visualisoida, miltä alue tulee myöhemmin näyttämään
Tuote 4: Tulevan uuden alueen käytöstä kiinnostuneen yrityksen edustajalle visuaalinen esitys siitä, miltä alueella tulee näyttämään
Tuote 5: Muutoksen vaikutusalueella nykyään toimivan yrityksen edustajalle suunnatut nettisivut, joilla kerrotaan yhtenäistyvän kaupungin muutoksista liiketoimintaan ja yritysten tavoittavuuteen
Tuote 6: Kaupunkibulevardin vaikutusalueelle asuintaloja rakentavien yritysten edustajille nettisivut, joilla kerrotaan uuden sukupolven saaste- tai meluntorjuntaratkaisujen toteuttamisesta rakentamisen ja materiaalien avulla.

Ensimmäisessä vaiheessa pohdimme, minkälaista lisäarvoa pystyisimme tuottamaan ja kenelle. Päättelimme, että viranomaisille voi olla haastavaa tarjota lisäarvoa, sillä heillä itsellään on suuret resurssit ja paljon kokemusta tehdä tutkimuksia ja selvityksiä. Tämän vuoksi hylkäsimme tuoteidean 1. Oman osaamisemme sekä ajallisten resurssien rajallisuuden vuoksi päätimme luopua myös tuoteideoista 3 ja 4, jotka olisivat toisaalta myös asettuneet melko kauas alkuperäisen tehtävänantajan antamasta aiheesta.

Turnaus

Havainnollistava kaavio tilaisuusturnauksen kolmesta vaiheesta

Tämän pohdinnan seurauksena toiselle tilaisuusturnauksen kierrokselle pääsivät kolme realististisinta tuoteideaa, jotka olivat numerot 2, 5 ja 6. Mietimme, kuka voisi olla tuotteemme loppukäyttäjä. Päädyimme siihen, että loppukäyttäjä on tavallinen muutoksen vaikutusalueella asuva henkilö, joka kaipaa lisätietoa kaupunkibulevardiin liittyvistä suunnitelmista. Näistä viime viikolla tekemistämme tuoteideoista turnauksen voittajaksi selviytyi tämän päätöksen myötä tuoteidea numero 2. Emme kuitenkaan kokeneet, että se olisi vielä sellaisenaan ollut täydellinen, jonka vuoksi päätimme vielä jatkokehitellä ideaa.

Lopulta päädyimme siihen, että ratkaisumme on toteuttaa objektiivisen tutkimuksen pohjalta yleistä tietoisuutta lisäävä monikanavainen informaatiokampanja Länsiväylän Helsingin päässä olevan osuuden kaupunkibulevardisoinnista Lauttasaaressa ja laajemmin läntisellä Uudellamaalla asuville. Kampanjamme kantavat teemat olisivatkin ytimekkäästi valistavuus, monikanavaisuus ja objektiivisuus. Valistavuus tarkoittaa, että tiedon on tarkoitus tavoittaa ihmisiä, joilla ei ole vielä tarpeeksi tietoa aiheesta ja välittää tutkimustieto heille. Monikanavaisuus vuorostaan tulee ilmi siinä, että kampanja aiotaan toteuttaa useassa eri mediassa. Mahdollisuuksia voisi olla esimerkiksi verkkosivu ja -sovellus, painetut jaettavat mainokset tai lehdet, videot sekä mainostauluissa oleva grafiikka. Tutkimuksen objektiivisuus näkyy siinä, että tarjoamamme sisältö on poliittisesti sitoutumatonta ja perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Ryhmämme oli innoissaan, että pääsemme kehittämään tuotteen, jossa tieteellinen tutkimus puetaan lopulta kantaaottavaksi kampanjaksi, joka on suunnattu tavalliselle kansalle.

Kampanjan lopulliset kanavat sekä sisältö tarkennetaan myöhemmin, kun objektiivinen tutkimus on loppusuoralla.

Ratkaisun selkiydyttyä pohdimme vielä syitä sille, miksi ylipäätään olemme toteuttamassa tällaista ratkaisua. Selkein syy oli se, että tavalliset asukkaat Länsiväylän vaikutusalueella tarvitsevat objektiivista tietoa aiheesta, jotta osaavat varautua ja suhtautua tulevaan muutokseen perustellusti. Tietämättömyys ja epätietoisuus aiheuttavat usein turhaa vastarintaa.


Ryhmän viestintää ja projektinhallintatyökaluja alettiin rakentamaan systemaattisemmaksi. Loimme Google-drive pilvipalveluun kansioita eri aiheille, ja laitoimme alulle tiedostoja, johon voi kerätä linkkejä relevantteihin aiheisiin. Ryhmälle perustettiin videokeskustelukanava, jonka koimme tehostavan etätyöskentelyä pikaviestipalvelujen käyttöön verrattuna. Videoneuvottelusta olikin jo hyötyä projektisuunnitelmaa laadittaessa.

Koska tuotteemme edellyttää laajaa perehtymistä jaoimme seuraavalle viikolle ryhmän jäsenille aiheita, joita tutkia ennen seuraavaa tapaamista. Nämä aiheet olivat kaupunkisuunnittelun toteutus Helsingissä ja vastaavien ulkomaantapauksien analysointi, asiantuntijoiden kartoitus, ja Carlos Lamuelan diplomityöhön sekä simulointiin perehtyminen. Aiomme myös kartoittaa ja kontaktoida asiantuntijoita. Näiden tuloksista lisää seuraavassa blogipostauksessa.


Perjantaina neljän aikaan muut kaipailivat jo viikonlopun viettoon, mutta Lassen innostuneelle selitykselle ei ollut tulla loppua.

Perjantaina itse kukin olisi neljän aikaan toivonut pääsevänsä viikonlopun viettoon, mutta Lassen innostuneelle selostukselle ei näkynyt loppua. 

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!