Validoinnin ja visuaalisen ilmeen valmistelua – Viikon 41 yhteenveto

Vaikka nopean iteratiivisen tuotekehitysprosessin hyviä puolia olikin jo edellisen viikon Lean Service Creation-luennolla mainostettu, emme ehkä täysin olleet vielä sisäistänyt sen sanomaa ja ymmärtäneet, että meidän odotetaan käyttämään sitä omassa kehitysprosessissamme. Etenkin kaksipuolisen metodin validointipuoli jäi vähemmälle huomiolle edellisessäkin postauksessa kuvaillussa alkuviikon tapaamisessa, missä päälimmäisenä tavoitteena oli päätyä yhteisymmärrykseen ja saada rakennettua pohja edes jonkinlaiselle rautalankamallille toteutettavasta ideasta. Rautalankamalli saatiin lopulta onnistuneesti rakennettua viikon kuluessa, mutta kysymykseksi jäikin, mitä mallilla oikeastaan halutaan, tai edes voidaan testata ja validoida.

Ymmärsimme mallimme puutteellisuuden toden teolla vasta perjantaina järjestetyn luennon yhteydessä. Tapahtumassa annettiin suuri määrä esimerkkejä erilaisista prototyypeistä liittyen monipuoliseen valikoimaan onglemia. Annetut esimerkit olivat usein todella yksinkertaisia ja niistä selvästi puuttui paljon ominaisuuksia. Tästä huolimatta ne olivat kaikki todella älykkäästi suunniteltuja siinä mielessä, että niillä kykeni testaamaan käytännössä jotakin tuotteen ominaisuutta. Testauksesta sai nopeasti dataa, minkä perusteella kyettiin validoimaan tämänhetkinen malli tai tarvittaessa ohjaamaan prosessia uuteen suuntaan.

Oli selvää, että rautalankamalli kaipasi vielä kehitystä, jotta siitä olisi oikeasti hyötyäkin. Päätimme siis ideoida keinoja testata malliamme sekä muita tekemiämme oletuksia. Eräs tärkeä kysymys yksityishenkilöille hajautettuun kuljetuspalveluun liittyen on pakettien massan ja koon aiheuttama rasite kuriirille, joka saattaa olla liikkeellä ilman mitään ajoneuvoa. Päädyimme siihen, että tätä olisi testattava käytännössä erikokoisilla ja -painoisilla laatikoilla, jotta saadaan selville, millaisia toimituksia keskimääräinen kuriiri kykenisi toimittamaan. Rautalankamallia sen sijaan voisi päivittää siten, että sillä saattaisi tarkastaa esimerkiksi käyttöliittymän intuitiivisuuden.

Projektin tuotteen prototyypin ominaisuuksien ja testauksen lisäksi keskustelimme hyvin pikaisesti myös Packpeople:n logosta ja visuaalisesta ilmeestä. Kuten itse tuotteen kanssa, myös tässä iterointi on tärkeä prosessi, joten logon rautalankamallin rakentaminen päätettiin aloitettavan pikimmiten. Alla olevassa kuvassa näkyy joitakin tuloksia ideoinnista.

Logoideoinnin ensimmäisen kierroksen alustavaa satoa. Insipiraatiota ideoihin on haettu kuljetuksen hajautuksesta, ihmiskeskeisestä toimitustavasta sekä projektityön nimestä.

Logoideoinnin ensimmäisen kierroksen alustavaa satoa. Insipiraatiota ideoihin on haettu kuljetuksen hajautuksesta, ihmiskeskeisestä toimitustavasta, projektityön nimestä sekä solmukohtiin perustuvasta jakeluketjusta (verkosta).

Viikon konkreettisuuteen ohjaavasta agendasta huolimatta käsinkosketeltavat annit jäivät lopulta varsin vaisuiksi. On kuitenkin positiivista, että viikon lopussa pöydällä oli edes jotain toteuttamiskelpoisia validointimenetelmiä. Kuitenkin, esimerkiksi edellisellä viikolla tärkeäksi koettu idea dynaamisesta reitityksestä on edelleen täysin konseptitasolla, mikä nostaanekin sen korkealle seuraavan viikon asialistalla validoinnin toteutuksen, dokumentaation ja esityksen rinnalle.

eXpertit Dynaamisten rautalankamallien perässä

Maanantain luennolla kirjastossa aiheena oli käyttäjätestaus, mikä toimi mukavana alustuksena myöhempään iltapäivästä pidetylle tapaamisella. Tarkoituksena oli nimittäin aloittaa viikkotehtävää, jonka aiheena oli testattavan rautalankamallin kehittäminen.

Kokoonnuimme T-talon miellyttävässä miljöössä koko työskentelyvahvuuden voimin. Aloitimme viikkotehtävän työstämisen rautalankamallista. Aiheemme pienlogistiikka tuo omat haasteensa käyttäjätestaamiseen luentoympäristössä. Tietenkään varsinaista lähetyksen kuljetusta ja vastaanottoa ei päästä testaamaan. Siten keskittymisemme siirtyi nopeasti sovelluksen käyttöliittymän suunnitteluun. Käyttöliittymän selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä voisi kenties testata käyttäjillä.

Rautalankamallin rautalankamallia mallintamassa.

Rautalankamallin rautalankamallia mallintamassa.

Aloitimme suunnittelun tussitaululla yhdessä keskustellen. Saimmekin taululle nopeasti aikaan karkeat piirrokset eri näkymistä sovelluksessa. Sen jälkeen harkitsimme erilaisia toteutustapoja. Pohdimme, että kannattaisiko jo tehdä toimiva nettisivu vai pelkästään suunnitelma AdobeXD:llä. Nettisivun tekeminen vaikutti tehokkaammalta vaihtoehdolta, sillä olemme päättäneet tehdä sen joka tapuksessa jossain vaiheessa. Adobe XD:llä tekeminen taas olisi “ylimääräistä” työtä. Päädyimme kuitenkin Adobe XD:hen, koska se on joustavampi suunnittelutyökaluna ja nopeampi rautalankamallin tekemiseen. Saimme Adobe XD työskentelyn aloitettua.

Ruudunkaappaus Abobe XD:llä rakennetusta mallista.

Ruudunkaappaus Abobe XD:llä rakennetusta mallista.

Suunnitellun kokouksen päättymisajan lähestyessä siirryimme pohtimaan viikkotehtävässä olleita kysymyksiä. Niissä pyydettiin määritellä yhdellä virkkeellä ryhmän ongelma, käyttäjän kokemus ongelmasta ja arvolupaus. Kaikki kolme ovat melko tuttuja aiheita kuluneen muutaman viikon ajalta, mutta tietysti näkemyksemme niistä ovat hieman saattaneet muuttua. Määrittelemme ryhmämme ongelman edelleen vahvasti tehtävänantoon nojautuen seuraavasti:

Ongelma:

Ryhmän ongelmana on selvittää, kuinka kaupunkiseutujen pientavaralogistiikka voitaisiin integroida henkilöliikenteeseen ja kehittää aiheeseen liittyvä palvelukonsepti.

Käyttäjän näkökulmassa on enemmän miettimistä, koska edellä mainittu ongelma ei välttämättä ole mikään tärkeä ongelma käyttäjän mielestä. Käyttäjä näkökulman arvioinnissa mietimme, että miten käyttäjän saama palvelu voisi parantua, jos ongelma ratkaistaan. Päädyimme seuraaviin parannuskohteisiin:

Miten käyttäjä kokee ongelman?

Pakettien toimittaminen verkkokaupoista ja ihmisten välillä on kallista, hidasta ja kankeaa, ja toimitusta varten voi joutua päivystämään kotona koko päivän.

Lopuksi tiivistimme hyödyt käyttäjälle meidän arvolupaukseemme:

Arvolupaus:

Yhteisömme tarjoaa edullisen ja vaivattoman tavan lähettää ja vastaanottaa paketteja.

Ryhmämme päätti nähdä seuraavan kerran perjantain luennon yhteydessä.

Turnauksia ja ihmisläheisyyttä – Viikon 40 yhteenveto

Taas on yksi syksyinen, mutta mielenkiintoinen projektiviikko vierähtänyt. Viikkoon on sisältynyt opettavia luentoja, sekä ajatuksia herättänyt viikkotehtävä. Viikon alkuun ryhmämme kävi maanantaiaamuna esittelemissä ongelmaamme. Pääpointteina esityksessä tuotiin esiin, miksi ongelmamme on ratkaisemisen arvoinen, eli selitimme miksi ihmisvirtoja olisi kannattavaa hyödyntää ja mitä me aiomme seuraavaksi tehdä projektimme suhteen. Iltapäivällä pidimme tilaisuusmittelön, josta tarkemmin edellisessä postauksessa.

Perjantaina kurssia oli luennoitsemassa Futurice, joka kertoi ihmisläheisestä suunnittelusta. Samalla kerrottiin Futuricella käytöstä olevasta Lean Service Creation -metodista, jota luennon aikana hyödynsimme myös omaan projektiimme. Pohdimme muun muassa edellisen postauksen tilaisuuksia ja mietimme mikä on päämäärämme projektiaiheeseen liittyen. Tutkimme myös nykyistä tilaa – etsimme jo olemassa olevia kilpailijoita ideallemme ja mietimme mitkä tuotteet ja palvelut ovat inspiroineet meitä. Lopuksi mietimme vielä asiakasryhmiämme, joita tunnistimme päätasolta kaksi: yksityishenkilöt ja yritykset. Futuricen tarjoamat mallit pakottivat meidät keskustelemaan ryhmänä aiheestamme, jopa niistä asioista joita osa meistä piti itsestään selvinä.

sci_projekti_luento_6.10_futuriceRyhmämme projektin päämäärää etsimässä Futuricen tyyliin

Saimme jälleen kaikki kurssiin liittyvät velvollisuudet hyvin hoidettua ryhmämme osalta.  Viime postauksessa mainitun projektisuunnitelman lopulta valmistuttua, on meillä parempi käsitys projektin ja kurssin puolesta vaadituista osista, joka varmasti auttaa meitä seuraavilla viikoilla. Olemme nyt jo rajanneet ongelmaamme pienemmäksi, jotta sitä olisi mahdollista käsitellä tämän kurssin lyhyen ajan puitteissa. Toisaalta olemme pohtineet ja ymmärtäneet projektin toteutukseen liittyviä riskejä, jolloin meillä on parempi mahdollisuus huomata ne ja puuttua niihin ajoissa. Seuraavaksi siirrymme jälleen maanantaina ryhmämme kesken puimaan seuraavan viikon tehtävää ja perehtymään ongelmaamme ja sen haasteisiin entistä syvemmin.

Ideamittelö

”Edellisen viikon ideoinnin tulokset ovat ihan vääränlaisia!” ”Miten näillä voi edes suorittaa jonkun tilaisuusturnauksen?” Päälimmäiset ajatukset projektiaiheen jatkojalostuksesta olivat maanantai-iltapäivällä kaukana positiivisista. Totesimme yhdessä nopeasti, että olimme rajoittuneet ideointivaiheessa liian tiukasti vain yhteen näkökantaan. Samalla huomasimme, että ideoita oli jo ehditty lajitella ja arvioida niistä ensisilmäyksellä havaittavien tilaisuuksien perusteella. Kaikista ilmeisin tilaisuus, eli pienlogistiikan integroiminen esimerkiksi työmatkaliikenteeseen oli sokaissut meidät jo ensimmäisestä tapaamisesta lähtien. Tämän ympärille syntyneet ideat – joita käytännössä kaikki edellisen viikon työn tulokset olivat – kävivät varmasti läpi vähintään alitajuisen arviointiprosessin.

Päätimme kuitenkin suorittaa tilaisuusturnauksen, jota varten keräsimme yhteen edellisellä viikolla kehittämämme ideat, mukaanlukien ne, joita ei lopulta päätetty sijoittaa epävarmuushorisontti-kuvaajaan. Turnaus koostui kahdesta kierroksesta, joilla kummallakin kukin läsnäollut ryhmän jäsen valitsi jollakin kriteerillä omasta mielestään houkuttelevimmat ideat. Turnauksen tarkoituksena oli löytää näkökanta pienlogistiikan integroimiseen muuhun liikenteeseen, millä kehittämämme alusta erottuisi muista vastaavaa palvelua tarjoavista alustoista. Tavallaan siis ideoista valittiin se, millä nähtiin paras tilaisuus menestyä.

Alun yhdeksästä ideasta siivilöitiin ensin viisi pois siten, että jokainen valitsi viisi omasta mielestään tärkeintä ideaa. Toisella kierroksella oli jälleen useampi ääni käytössä, mutta nyt ääniä ei enää tarvinnut jakaa tasaisesti. Turnauksen voittaja valittiin lopulta täysin yksimielisesti. Yleisen mielipiteen mukaan idea logistiikan dynaamisesta reitityksestä nähtiin kaikista houkuttelevimmaksi.

Myös dokumentointi dokumentoidaan.

Voittaja on selvillä! Myös voittajan dokumentointi dokumentoidaan.

Muita tärkeäksi nähtyjä ideoita olivat ”kivijalkaliikkeille suunnattu toimitustapa”, ”helppokäyttöinen sovellus” ja ”yksityshenkilöt kuljettajina”. Kuitenkin, niissä selvästi havaittiin jotakin, minkä takia niistä ei lopulta valikoitunut kaikista houkuttelevin idea. Päädyimmekin täten tutkimaan, minkä takia näin kävi. Jokaiseen toiselle kirrokselle päätyneeseen ideaan liittyen luotiin lista idean sisältämistä epävarmuuksista. Ideoita pyrittiin myös toki kehittämään: jokaiselle epävarmuustekijälle kehitettiin ratkaisu, jonka nähtiin olevan järkevä sekä ajallisesti, että rahallisesti. Ideoiden epävarmuudet ratkaisuineen on kerätty alla olevaan kuvaan.

Turnauksen voittajia ja niihin liittyviä epävarmuustekijöitä ratkaisuehdotuksineen.

Turnauksen voittajia ja niihin liittyviä epävarmuustekijöitä ratkaisuehdotuksineen.

Vaikka tilaisuusturnauksen ei ehkä voi sanoa avartaneen näkökulmaamme projektiin, pakotti se kuitenkin jalostamaan ideoitamme ja arvioimaan niitä kriittisesti. Kykenimme yhdessä paikantamaan ongelmakohtia ja paikkaamaan niitä selvittämällä potentiaalisia ratkaisuja. Tärkeintä kuitenkin on, että ryhmämme pääsi (suorastaan triviaalisti) yhteisymmärrykseen projektin fokuksesta, eli reitityksen optimoinnista. Samalla muotoutui idea ryhmän missiosta, joka on valjastaa ihmisvirtojen käyttämättömän kapasiteetti älykkäitä toimituksia varten.

Aika suunnittelulle ja ideoinnille laajassa mittakaavassa alkaa olla lopuillaan ja koittaa hiljattain aika kääntyä toteutuksen puoleen kaikkine järjestelyineen. Ennen tätä on kuitenkin luotava yhtenäinen dokumentti, joka tiivistää kaiken tähän asti työstämämme sekä määrittää ainakin karkeasti aikataulun ja työnjaon projektin seuraavissa osissa. Tästä lisää myöhemmin.

Katsaus viikkoon 39

Kuluneella viikolla projektin suunnittelu eteni mainiolla tahdilla. Jo aiemmin olimme sopineet viikoittaisesta tapaamisesta maanantai-iltapäivisin ja lisäksi ottaneet käyttöön Trello-työkalun tehtävälistojen laatimiseen ja hallintaan. Tehokkaan työskentelyn ansiosta ryhmä pääseekin aloittamaan seuraavan viikon askareet hyvillä mielin.

Viikon suunnitelma ryhmän työskentelylle oli kokoontua maanantaina kello 16 yliopiston Kandidaattikeskuksen U-siipeen ja aloittaa tapaaminen viikkotehtävän 38 pohdinnalla. Kurssin ollessa yhä alkuvaiheessa ryhmällämme ei ollut tarkkaa suunnitelmaa loppuviikoksi — maanantain tapaamisessa oli määrä selvittää, millaisia toimenpiteitä loppuviikosta vaaditaan. Tiedossamme kuitenkin oli, että jonkinlainen lisätapaaminen lienee tarpeellinen.

Maanantaina perehdyimme mainitun viikkotehtävän 38 lisäksi kurssin ohjeistukseen ja aloitimme viikkotehtävän 39 pohdintaa. Paikalle oli päässyt neljä ryhmän kuudesta jäsenestä, mutta pieni vajaus ei suinkaan estänyt toimintaa. Saimmekin samana päivänä erääntyvän tehtävän valmiiksi hyvissä ajoin ennen keskiyötä, ja seuraavallekin viikkotehtävälle valmistui hyvä pohja. Sovimme seuraavan tapaamisen torstai-iltapäiväksi.

Torstaina sovimme projektin lopullisesta aiheesta, kehittelimme palvelukonseptia edelleen ja työstimme vastaukset viikkotehtävään 39. Koimme konseptin tarkentamisen tässä vaiheessa tärkeäksi vähentääksemme turhan työn määrää. Sovimme myös vastuut viikkotehtävän ja -postauksen kirjoittamiselle. Perjantaina oli vuorostaan kurssin opetustapahtuma, jossa muotoilimme projektistamme esityksen seuraavaa viikkoa varten. Rakensimme lisäksi projektisuunnitelmalle rungon ja keksimme konseptillemme nimen Packpeople.

2_tapaaminen_28_9_yleiskuvaKuva: Epävarmuushorisonttia puitiin torstain tapaamisessa.

Kokonaisuudessaan kulunut viikko oli projektin kannalta hyvä — saimme tehtyä kurssin vaatimat asiat ja järjesteltyä ryhmän sisäistä toimintaa. Tulevia tapaamisia tehostaakseen ryhmän kunkin jäsenen kannattaisi tutustua käsiteltävän aiheen, kuten viikkotehtävän, ohjeistukseen ja arvosteluperusteisiin ennen tapaamista. Nyt tapaamisissamme kului jonkin verran aikaa ohjeiden etsintään ja lukuun, mikä on luonnollisesti pois varsinaisesta tuottavasta projektityöstä. Seuraava askeleemme on ensimmäisen esityksen pitäminen alkavan viikon maanantaina, jolloin myös kokoonnumme viikkotapaamiseen tutustuaksemme viikon palautuksiin.

Etääntyvä epävarmuus

Logistiikan virtojen yhdistely kuulostaa itsessään hirvittävän abstraktilta. Ei ole mitenkään itsestään selvää, kuinka käytännöläheiseltä tasolta ongelmaa edes kannattaisi lähestyä ja mitä osaa virtojen ketjusta edes voisi yrittää kehittää. Lähestymistavan täytyy riippua virtojen mittakaavasta, niiden sisällöstä, sekä siitä, kuinka pitkiä matkoja virrat kulkevat. Alun helpottamiseksi ja mittakaavan järkevöittämiseksi projektin päätetään koskevan lähinnä kaupunkiseudun pienlogistiikan virtoja, kuitenkaan maata tai edes kaupunkia sen tarkemmin täsmentämättä. Erityisesti kiinnostusta tuottaa pienlogistiikan integroiminen tavalliseen päivittäiseen ihmisvirtaan, joka syntyy valtavan työmatkaliikenteen seurauksena.

Ryhmämme alkoi tarkentaa näkökantaansa heti aiheen varmistumisen jälkeen käyttäen hyväksi koko kurssille järjestetyn fasilitointi-tapahtuman jakamia eväitä. HELLO-metodia hyödyntäneen alustavan tiedonkeruun perusteella idea hajautetusta ja vapaaehtoisuuteen perustuvasta kuriiripalvelusta sai huomattavaa kannatusta. Suurin osa kyselyyn vastanneista henkilöistä kertoi olevansa valmis kuljettamaan muiden henkilöiden lähetyksiä matkustaessaan pääkaupunkiseudulla.

Ideoita aiheen ympäriltä kerättiin kollektiivisesti myös pakotettujen yhteyksien avulla. Pääsimme astumaan kahden hyvin erilaisen (tai jonkun mielestä hyvin samanlaisen) henkilön saappaisiin ja arvioimaan aihettamme. Mitä viisivuotias sanoisi aiheesta? Mitä Donald Trump sanoisi aiheesta? Tämä menetelmä ei kuitenkaan osoittautunut kovinkaan antoisiksi, vaan ideat olivat yhtä lapsellisia, kuin niiden odottikin olevan. Saman kohtalon kokivat negatiivisen aivoriihen tuottamat ideat, mitkä tarkoituksella laaditaan mahdollisimman huonoiksi.

Ideointia jatkettiin vielä ryhmän sisäisesti sekä tapaamisissa, että sähköisessä formaatissa, minkä seurauksena epävarmuus alkoi lopulta hälvetä ja näkemyksemme aiheesta vähitellen tarkentua kohti alustaa, jolla osan pienlogistiikasta kykenisi hajauttamaan suurelle määrälle vapaaehtoisia kuriireja, jotka kuljettavat lähetyksiä oman lunnollisen matkustamisensa yhteydessä.

Pääpiirteiltään ideoimamme järjestelmä hyödyntää mobiilisovellusta, jonka käyttäjät voivat joko itse toimia kuriireina tai lähettää sekä vastaanottaa lähetyksiä. Vapaaehtoiset kuriirit kuljettavat lähetyksiä suurimmaksi osaksi liikenteen solmukohtien välillä, mutta myös kotiintoimitus on mahdollista. Palkkion toimituksesta voi kilpailuttaa ja se voi riippua myös esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti lähetys tulee toimittaa, ja tuleeko se toimittaa täsmälleen jonkin aikaikkunan sisällä. Lähetysten matkaa voidaan seurata GPS-paikannuksen avulla, eikä reitin välttämättä tarvitse olla vakioitu, vaan sitä voidaan optimoida dynaamisesti käyttäen hyväksi esimerkiksi aikaisemmista kuljetuksista kerättyä dataa. Eräänä tärkeänä palvelusta hyötyvänä tahona nähdään kivijalkakaupat, joilla ei muuten välttämättä ole resursseja järjestää kotiinkuljetuksia suuressa mittakaavassa. Alustalle ideoidut ominaisuudet esitetään alla olevassa kuvaajassa, missä ne on eritelty epävarmuushorisonttiin teknologia- ja markkinaulottuvuuksiensa mukaan.

Ryhmän tuottamat ideat sijoitettuna tegnologia--markkina-kuvaajaan.

Ryhmän tuottamat ideat sijoitettuna teknologia–markkina-avaruuteen.

 

Lähtölaukaus projektille

Maanantai-illan piristykseksi ryhmämme käynnisti projektin viikkotehtävän 38 pohdinnalla. Alla on esitetty ryhmän aiheeseen liittyvät ongelmat ja projektin sidosryhmät.

Ryhmän ongelma

Ryhmän tavoitteena on selvittää, kuinka kaupunkiseutujen pientavaralogistiikka voitaisiin integroida henkilöliikenteeseen. Aiheeseen liittyy joukko ongelmia, joihin ryhmä pyrkii löytämään ratkaisun:

  • Kuinka taata siedettävät toimitusajat?
  • Kuinka estää lähetysten katoaminen?
  • Kuinka seurata lähetyksiä?
  • Millä perusteella maksaa kuriireille?
  • Millä perusteella valita kuriirit?
  • Kuinka integroida systeemi yrityksille?
  • Kuinka varmistaa, että kaikenlaisille lähetyksille löytyy kuriiri?
  • Mitkä ovat rajoitukset lähetyksien koolle ja arvolle?
  • Mikä olisi palvelun kaupallinen malli?

 

Projektin sidosryhmät

Projektin sidosryhmiä ovat:

  • Kurssin henkilökunta
  • Kurssin muut opiskelijat
  • Ulkopuoliset yritykset ja instituutiot, joihin voidaan ottaa yhteyttä projektia varten
    • Logistiikkayritykset
    • Palvelun käyttäjät, kuten verkkokaupat
    • Kioskit, kaupat ja muut pakettien noutopisteet
  • Mahdollisen kyselytutkimuksen osallistujat
  • Käyttäjätestauksen osallistujat
  • Blogin lukijat ja kommentoijat

Projektin sidosryhmät tarkentuvat sen edetessä.

Oheisessa kuvassa näkyy ryhmämme suuntaa hakemassa.

Intensiivinen ryhmätyösessio