On koittanut viimein aika päästä kokeilemaan edellisellä viikolla rakentamaamme rautalankamallia käytännössä. Tämä blogipostaus käsittää testausta varten kirjoitetun suunnitelman rajauksineen, tavoitteineen ja menetelmineen. Kiinnostunut lukija voi myös tutkia testauksen raakadataa, joka löytyy täältä: (pakkaukset), (sovellus), (yleiset reaktiot). Artikkelin lopussa eritellään myös trendejä, mitä testaus paljasti pakkausten, sovelluksen ja yleisien reaktioiden pohjalta.
Suunnittelu
Aiheen rajaus
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kolmea suunniteltuun PackPeople-palveluun liittyvää asiaa:
- Kerätään reaktioita ideaamme kohtaan.
- Koestetaan Adobe XD -ohjelmalla tehtyä mallia palvelun kuljettajille tarkoitetusta sovelluksesta.
- Selvitetään käyttäjäryhmän jäsenten mielipiteitä erikokoisista pakkauksista.
Kohdassa 1) keräämme reaktioita palvelun kaikkien käyttäjäsegmenttien (verkkokauppiaat, kuljettajat, verkko-ostosten tekijät) näkökulmista. Kohdissa 2) ja 3) tutkittava käyttäjäryhmä rajataan henkilöihin, jotka voisivat potentiaalisesti toimia lähetysten kuljettajina PackPeople-palvelussa. Potentiaalisina kuljettajina pidämme liikuntakykyisiä, älypuhelimen omistavia henkilöitä, jotka matkustavat säännöllisesti työ- tai opiskelupaikalle tai ovat muuten valmiita kulkemaan liikenteen solmukohtien kautta.
Koestettavaa sovellusta tullaan todennäköisesti käyttämään eniten työ- ja koulumatkojen aikana. Rajoitteita sen käyttämiseksi muina aikoina kuten viikonloppuisin ei kuitenkaan ole. Erikokoisten pakkausten kuljettaminen kytkeytyy kiinteästi yhteen sovelluksen käytön kanssa.
Tavoite
Tutkimuksella pyrimme yhtäältä validoimaan oletuksemme sovellusmallin helppokäyttöisyydestä ja loogisuudesta sekä toisaalta hankkimaan tietoa siitä, minkä kokoisia pakkauksia potentiaaliset kuljettajat olisivat valmiita kuljettamaan työ- tai koulumatkojensa ohessa. Reaktioiden keräämisellä validoimme konseptin mielekkyyden yleisesti ja pyrimme paikantamaan siihen liittyviä ongelmakohtia ja positiivisia osia. Näihin liittyvät tutkimuskysymykset ovat seuraavat:
- Onko sovelluksen käyttö omaksuttavissa ilman erillisiä ohjeita?
- Mitä sovelluksen osia täytyisi parantaa ja miten?
- Mitkä sovelluksen osat ovat hyviä?
- Mitkä ovat enimmäismitat, -massa ja muoto sellaiselle pakkaukselle, jota voisi kuljettaa työ- tai koulumatkan ohessa ilman liiallista haittaa?
- Mitkä ovat konseptin herättämät mielikuvat?
- Tuleeko konseptista mieleen ongelmakohtia tai positiivisia osia?
Menetelmät
Sovellusmallille käytämme testausmenetelmää. Esitämme kullekin yksittäiselle testiryhmän jäsenelle tietokoneen verkkoselaimessa tai älypuhelimessa toimivan vuorovaikutteisen sovellusmallin. Kullekin koehenkilölle kerrotaan sanallisesti, mistä konseptissa on kyse ja mitä sovelluksella on tarkoitus tehdä. Sen jälkeen henkilölle annetaan tehtäväksi suorittaa jokin ennalta määritetyistä tehtäväpoluista sovelluksessa. Kokeen valvoja valvoo koehenkilön käyttäytymistä sovelluksessa, kirjaa muistiin selkeät vaikeudet sovelluksen käytössä ja opastaa sen käytössä tarvittaessa. Lopuksi koehenkilöltä kysytään sanallisesti tavoite-osiossa mainitut kysymykset 2 ja 3. Sovelluksesta on siis tarkoitus kerätä laadullista tietoa.
Erikokoisten pakkausten tarkastelun osalta suurimman rajoitteen käytettävälle menetelmälle asettaa tutkimukseen käytettävissä oleva aika. Tutkimuksen on oltava valmis viikon 43 alkuun mennessä, joten laajoja kyselyitä ei ole mahdollista suunnitella ja toteuttaa. Lisäksi esimerkiksi kyselyn teettäminen valmiilla kyselypaneelilla ei ole mahdollista projektin budjetin (0 euroa) puitteissa. Tutkimuskysymykseen 4 vastaamiseksi ryhmä haastattelee yksilöhaastatteluina henkilöitä, jotka osallistuvat sovelluksen koestamiseen. Tällä tavoin saadaan laadullista tietoa potentiaalisten kuljettajien mielipiteistä erikokoisia pakkauksia kohtaan.
Reaktioita keräämme yksilö- ja pienryhmähaastatteluilla. Haastattelun aluksi luemme ääneen Reaktioita ideaa kohtaan -liitteessä esitetyn kuvauksen palvelukonseptin toiminnasta. Sen jälkeen kysymme sanallisesti tutkimuskysymykset 6 ja 7. Haastateltavan kommentit kirjoitetaan välittömästi muistiin. Haastatteluissa voidaan myös esittää tarkentavia kysymyksiä mielenkiintoisten näkökulmien esilletuomiseksi.
Ennuste saatavasta raakadatasta
Tutkimusaiheista yhteensä odotamme saavamme laadullista dataa kirjallisessa muodossa muutaman sivun verran. Koska toteutettavat haastattelut eivät ole erityisen laajoja, niitä ei ole tarvetta nauhoittaa.
Tulokset
Analysoimme erillisissä liitteissä esitetyn raakadatan suullisesti ryhmämme kesken. Suodatimme raakadatasta epäolennaiset kommentit pois ja koostimme lopuista projektin kannalta merkitykselliset johtopäätökset alle. Tulokset on esitetty tutkimuksen aiheen rajauksen mukaisesti kolmessa luokassa: sovelluksen käyttöliittymä, pakkausten koko ja reaktiot ideaa kohtaan.
Sovelluksen käyttöliittymä
Sovelluksen testauksessa ei varsinaisesti kiinnitetty huomiota mihinkään tiettyyn piirteeseen käyttäjien toiminnassa, vaan tarkoituksena oli yleisesti kartoittaa sovelluksen käytön intuitiivisuutta, helppokäyttöisyyttä ja käyttöliittymää. Mahdollisesti juuri mallin yksinkertaisuuden takia sen käyttö nähtiin pääpiirteiltään helpoksi, mutta tiettyjen yksityiskohtien puutteellinen toteutus antoi aihetta palautteelle.
Erityisesti lähetyksen tietojen puutteellisuus koettiin häiritseväksi. Kuriireina toimivat käyttäjät halusivat tarkat tiedot lähetyksen koosta, painosta, särkymisalttiudesta ja toimitusaikataulusta jo ennen kuljetuksen hyväksymistä. Pelkän painon tunteminen ei ole tarpeeksi tarkka tieto. Tietoja etenkin aikoihin liittyen pitää myös päivittää reaaliaikaisesti.
Testauksen luonteen takia saatu data sisälsi edellämainittujen yhtäläisyyksien ohella myös suuren määrän yksittäisiä ja muista irrallisia kehitysehdotuksia, jotka liittyivät esimerkiksi painettavien elementtien toimintaan. Puutteista huolimatta, sovelluksen yleisilme nähtiin kuitenkin hyväksi, eikä sen peruskäyttö ilman erillisiä ohjeita aiheuttanut ylitsepääsemättömiä ongelmia.
Pakkausten koko
Tarjosimme testaajille kannettavaksi neljää eri laatikkoa: pieni (19 cm x 14 cm x 3 cm), keskikokoinen (22 cm x 22 cm x 13 cm ja 30 cm x 15 cm x 15 cm) ja iso (40 cm x 30 cm x 30 cm). Kaksi keskikokoista laatikkoa olivat niin samankokoisia, että kutsumme niitä molempia keskikokoisiksi. Lisäksi kysyimme testaajilta, kuinka painavia kuljetuksia he voisivat kuljettaa ilman suurempaa vaivaa.
Pienin paketti kävi kaikille. Sen kommentoitiin mahtuvan helposti reppuun viemättä liikaa tilaa ja lisäksi se kulkisi kädessä. Reppuun mahtumisessa auttoi erityisesti pakkauksen muoto, sillä pieni paketti oli ohut. Keskikokoiset paketit mahtuivat osalla reppuun ja osalla ei, ainakaan jos repussa oli jo paljon muuta tavaraa. Isoin paketti ei mahtunut kenelläkään reppuun. Kuitenkin suurin osa suhtautui positiivisesti paketin kantamiseen, jos siinä olisi kantokahva tai se olisi kassissa. Tämä ei kuitenkaan onnistuisi pyöräillessä, kuten monet huomauttivat.
Testaajilla oli monenlaisia näkymyksiä paketin painon ylärajasta. Eräs henkilö oli valmis kantamaan 10kg kun taas toinen yhden kilon. Keskimäärin testaajat olivat valmiita kantamaan reilu 3kg.
Reaktiot ideaa kohtaan
Reaktioiden perusteella suunniteltu konsepti on yleisellä tasolla mielekäs. Potentiaalisten pakettien vastaanottajien näkökulmasta eniten epäluuloja siinä herättää lähetysten turvallisuus: kuinka voidaan luottaa paketteja kuljettavien yksityishenkilöiden rehellisyyteen? Haastatteluissa nousivat esille myös vastuukysymykset lähetyksen kadotessa tai turmeltuessa kuljetuksen aikana. Edelleen kysymyksiä tuotti se, kuinka varmasti lähetyksen nopeuteen voisi luottaa ja pysyykö lähetyksen sisältö anonyymina. Toisaalta konseptin tarjoama mahdollisuus jopa saman päivän toimituksiin koettiin positiivisena asiana samoin kuin mahdollinen edullisuus verrattuna muihin toimitustapoihin.
Potentiaalisten kuljettajien näkökulmasta konsepti sai hyvän vastaanoton. Monet haastatelluista kertoivat olevansa valmiita poikkeamaan työ- tai koulumatkallaan noin 200 metrin matkan ja kuljettamaan lähetystä alle viidestä eurosta. Toisaalta kävi ilmi, että konsepti saattaa houkutella tekemään matkoja nimenomaan lähetysten kuljettamista varten ansaintatarkoituksessa. Potentiaalisten kuljettajien suurin huoli liittyi vastuukysymyksiin kuljetuksessa olevasta paketista tilanteessa, jossa kuljettaja ei tiedä sen sisältöä. Haastateltujen mukaan särkyviä esineitä tulisi kuljettaa eri tavalla kuin tavallisia lähetyksiä. Esiin nousi myös tilanne, jossa lähetys sisältää jotakin laitonta kuten huumausaineita – voiko kuljettaja joutua silloin ongelmiin? Palkkiomallin osalta haastateltujen mielipiteet virtuaalisten pisteiden ansainnasta eurojen sijaan jakautuivat.
Saimme reaktion myös eräältä vaatetusalan verkkokauppiaalta. Hänen ensimmäiset ajatuksensa liittyivät jälleen turvallisuus- ja vastuukysymyksiin sekä kuljettajien taustojen tarkastamiseen. Esille nousi lisäksi kysymys kotiinkuljetusmahdollisuuden kannattavuudesta – pitäisikö projektissa keskittyä vain nopeaan toimitukseen pakettiautomaattien välillä? Haastatellun mukaan kuluttajat ovat herkkiä toimitustapojen hintojen muutoksille, joten PackPeople-toimitukset eivät voisi maksaa ainakaan enempää verrattuna muihin saman palvelutason palveluihin. Toisaalta nopeat, jopa muutaman tunnin sisällä tapahtuvat kotiinkuljetukset voisivat olla palvelu, josta asiakkaat olisivat valmiita maksamaan.