Iha Finaalis

Vastaa

Viikko käynnistyi kenraaliharjoituksella, joka sujui ihan mallikkaasti. Hiottavaa ja kehitettävää esityksessä kuitenkin oli Grande Finalen suurta esitystä varten. Kolmen minuutin aikaraja annetulle esitykselle todettiin olevan todella anteeksiantamaton ja aika loppui kesken selvästi liian nopeasti. Esityksen rakenteesta saadun palautteen ja oman analyysin perusteella ongelman määritykseen käytettyä aikaa päätettiin pienentää ja siirtää huomiota enemmän kohti tarjoamaamme ratkaisua, jonka tietenkin pitää jäädä katsojille päällimmäiseksi mieleen.

Esityksen lisäksi Grand Finalea varten työstettiin ryhmän posteria, joka olisi näkyvästi esillä ryhmän ständillä. Posterin luonnos oli tehty käsin kynällä digitaalisesti Photoshopin avulla ja nyt se enää oli määrä viimeistellä Inkscape-ohjelmaa käyttäen täysin lopulliseen muotoonsa. Posterista saadun palautteen avulla sen värisävyjä hienosäädettiin vielä viime hetkillä, jotta tekstin ja taustan välinen kontrasti saataisiin niin suureksi, että teksti ja kuvat olisi helppo erottaa tummemmasta taustasta. Kuvan valmiista posterista printattuna löytää alhaalta. Posteri keräsi kurssin finaalissa paljon kehuja esimerkiksi värimaailmastaan ja siitä, että kaikki kuvat ja muutkin posterin elementit oli toteutettu itse.

A1-kokoinen tulostus ryhmämme posterista.

A1-kokoinen tulostus ryhmämme posterista.

Prototyyppiin ei viimeisellä viikolla ennen palautusta enää tarvinnut tehdä muutoksia, vaan selainpohjaisen sovelluksen todettiin toimivan jo moitteitta ja olevan valmis esittelyä varten.

Prototyypin perusominaisuuksien käytöstä kuvattiin vielä viimeisellä viikolla video, jonka voi katsoa täällä . Kiinnostunut lukija voi myös (rajoitetun ajan) kokeilla selainsovellusta osoitteessa packpeople.herokuapp.com.

Muuten viikko kului pitkälti loppuratkaisun tekemiseen. Erityisesti viimeisen validaatiokierroksen päättäminen ja tulosten analysoiminen vei paljon aikaa. Verkkolomakekysely-muotoisesta datasta jalostettiin paljon erilaisia kuvaajia, joiden avulla oli kohtalaisen helppo analysoida potentiaalisten lähetysten vastaanottajien ja kuljettajien mieltymyksiä ja tapoja. Tutkimus osoitti jo aikaisempiakin havaintojamme täydentäen, että suurin osa ihmisistä todella olisi valmis poikkeamaan työmatkansa varrelta muutamia satoja metrejä pientä korvausta vastaan. Suurin osa ihmisistä myös mielti pakettiautomaatit helpoksi ja toimivaksi ratkaisuksi, mikä on ratkaisumme osalta erittäin keskeinen ja mieluisa tieto.

Viimeinen tärkeä elementti viimeisellä kurssiviikolla oli aiheen antajan kommenttien ja palautteen saaminen ja liittäminen raporttiin. Palaute oli erittäin positiivista ja tarjosi jossain mielessä enemmänkin, kuin alkuperäinen tehtävänanto ohjeisti. Logistiikan virtoja oli yhdistelty älykkäästi siten, että lopputuloksena oli toimiva palvelu, jota siivitettiin konkreettisella tuottella eli selainkäyttöisella sovelluksella. Sovellusta pidettiin selvänä, eleganttina ja toimivana. Tarkemmin saadusta palautteesta voi lukea loppupalautuksesta.

Pidimme koko kurssin viimeisen kokouksemme Grande Finalea edeltävänä päivänä, jolloin teimme viimeiset pienet muutokset esitykseemme saamamme palautteen perusteella. Suunnittelimme myös ständin sisällön ja pidimme huolta, että ständillä on koko ajan tarpeeksi asiantuntijoita, demoläppäreitä ja suklaata.

Itse Grande Finale oli miellyttävä kokemus. Esitys sujui suunnitellusti ja eteni rauhallisen varmasti, huolimatta alun meistä riippumattomista teknisistä ongelmista.  Monilla kävijöillä tuntui oikeasti olevan kiinnostusta myös Packpeoplea kohtaan tarjolla olleiden suklaiden lisäksi, joten ständillä ei missään vaiheessa ehtinyt pitkästyä. Ryhmä 22 kiittää mielenkiinnosta ja siirtyy seuraavaksi miettimään tenttejä ja uuden vuoden tuomia haasteita.

Kiitos!

 

Vähiin käy – Viikon 47 yhteenveto

Vastaa

Jo suorastaan perinteeksi muodostuneeseen tapaan kokoonnuimme heti viikon aluksi maanantaina keskustelemaan tulevan viikon tai oikeastaan koko loppukurssin agendasta. Odotettu kurssin Grand Finale häämötti enää vain muutaman viikon päässä ja kyseisen tilaisuuden kenraaliharjoitukseen oli enää alle viikko aikaa. Kaikesta huolimatta tapaaminen sujui varsin leppoisissa tunnelmissa, sillä melkein kaikki projektin osa-alueet olivat hyvin
aikataulussa, ja edistyivät tasaista tahtia.

Koska edellisiin validointikierroksiin oli jo sisältynyt käyttäjätestausta sekä selainsovelluksen, että fyysisten pakettien kuljetuksen kannalta ja myös kivijalkaliikkeiden omistajia oli haastateltu, päätettiin vielä suorittaa lomakemuotoinen nettikysely. Kyselyllä pyrittiin validoimaan muun muassa packpeoplen toiminnan mielekkyyttä lähetysten vastaanottajien näkökulmasta, mitä ei vielä ollut aikaisemmin tarkemmin selvittetty. Kyselyn vastausten analysointi on vielä käynnissä ja tuloksista kerrotaan tarkemmin viimeistään loppupalautuksessa.

Edellisellä viikolla sovittu asiantuntijahaastattelu professori Mikko Jääskeläisen kanssa käytiin muutaman ryhmäläisen voimin torstaina. Keskustelu oli vahvasti ajatuksia herättävä, sillä asiantuntijapalaute poikkesi huomattavasti edellisistä haastatteluista. Saimme hyviä huomioita esimerkiksi ideastamme hyödyntää pakettiautomaatteja sekä tuoda alustamme heti monen eri firman (kivijalkakaupan) käyttöön.

Loppuviikosta saimme myös kommentteja edellisellä viikolla suunnitellusta posterista. Palaute oli suurimmalti osin positiivista, mutta sisälsi muutaman oleellisen kehitysehdotuksen, joiden pohjalta posteri oli mielekästä muuntaa luonnoksen bittikarttaformaatista tulostuksen kannalta järkevämpää vektorigrafiikkamuotoon. Tällä hetkellä posteri odottaa vielä viimeisiä muutoksia tekstiensä osalta ollen muuten tulostusvalmis.

Ryhmän prototyypin osalta koettiin jännittäviä hetkiä kun toistaiseksi erillisinä projekteina eläneet selainsovellus ja reititysalgoritmi saatiin viimein puhumaan samaa kieltä ja kommunikoimaan keskenään. Ratkaisussamme sovellukset ovat edelleen irrallisina toisistaan ja elävät eri palvelimilla. Selainsovellus kysyy tarvittaessa reittitietoja reititysalgoritmilta verkon yli.

Lähetys selainsovelluksessa. Reitti on reititysalgoritmin tuottama.

Lähetys selainsovelluksessa. Reitti on reititysalgoritmin tuottama. Klikkaa täysikokoista kuvaa varten.

Viikko huipentui jo aikaisemminkin mainittuun kenraaliharjoitukseen, missä ryhmä pääsi esittelemään työnsä tuloksia muulle kurssille kolmeminuuttisen myyntipuheen avulla. Puhe videoitiin ja sen voi halutessaan katsoa täällä.

Nyt alkava viikko tulee käsittämään erinäisten osa-alueiden viimeistelyä ja hienosäätöä. Suurin työpanos tarvitaan tietenkin loppupalautuksen työstöön, mikä vaatii tekstin lisäksi myös muuta tukimateriaalia, kuten videoesittelyn palvelustamme/demostamme. Myös Grand Finalen esitys kokeenee muutoksia kenraaliharjoituksen kokemusten ja muiden ryhmien esitysten inspiroimana.

Toisen iteraation lopettelua

Vastaa

Taas yksi viikko vierähti ja toinen iteraatio lähestyy loppuaan. Kokoonnuimme tiistaina miettimään toisen iteraation viimeisiä askeleita ja kurssin lopun aikataulua. Ajattelimme, että toinen iteraatio on nyt saatava valmiiksi, jotta ehdimme tehdä suunnitellun kolmannen iteraation ennen kurssin loppua. Siten päätimme käynnistää käyttäjätestauksen pikimmiten. Käyttäjätestausta varten prototyyppiin täytyi tehdä muutamia pieniä viilauksia. Teimme To Do -listat kuluvalle viikolle, seuraavalle ja sitä seuraavalle viikolle, jonka lopussa odottaakin jo loppuraportin palautus.

Mietimme tapaamisessa myös ongelman lopullista muotoilua. Mietimme tilannetta kaikkien sidosryhmiemme näkökulmista ja päädyimme seuraavaan muotoiluun: “Verkko-ostosten kuljetusketjun alussa kuluu liikaa aikaa ja resursseja”. Tämä ongelman muotoilu kumpusi pitkälti edellisen viikon kivijalkaliikkeiden haastatteluista.

Aikaa kuluu liikaa kahdesta syystä. Ensinnäkin kivijalkaliikkeessä voi olla sen verran vähän työntekijöitä, että lähetykset kannattaa viedä Postiin vasta illalla. Tämä hidastaa lähestysten liikkeelle saamista. Toinen syy on se, että lähetykset jatkavat matkaa Postin toimipisteestä kohti logistiikkakeskusta vain tiettyyn aikaan päivästä, jolloin lähetykset joutuvat odottamaan myös toimipisteessä useita tunteja. Paketit saisivat “varaslähdön” PackPeople -palvelussa, kun liikkeen ohi kulkeva henkilö nappaisi paketin mukaansa ja veisi hänen matkan varrellaan olevalle pakettiautomaatille. Tämä näkyisi paketin vastaanottajalle nopeana, mutta kuitenkin kustannustehokkaana palveluna. Resursseja kuluu liikaa, sillä liikkeen työntekijät joutuvat käyttämään työaikaansa kävellessään eestaas Postin toimipisteelle. Pahimmillaan kauppa on sen aikaa tyhjänä, jolloin saatetaan menettää potentiaalinen asiakas.

Tiistain tapaamisen jälkeen työskentely jatkui erillään. Teimme prototyyppiin pieniä muutoksia ja saimme käyttäjätestauksen tehtyä onnistuneesti. Myös posterin luonnos oli työn alla, sillä se pitää palauttaa jo ensi maanantaina. Lisäksi aloitimme lopullisen raportin työstämisen, jotta sen kanssa ei tulisi kiire. Otimme myös yhteyttä tuotantotalouden laitoksen professori Mikko Jääskeläiseen, jotta saisimme häneltä asiantuntijapalautetta seuraavalla viikolla.

Kenttätutkimusta – Viikon 45 yhteenveto

Vastaa

Maanantaina osa ryhmästämme tapasi AVP:n viihtyisissä tiloissa. Pohdimme kurssiassistentin palautteen pohjalta, miten voisimme muotoilla paremmin ryhmämme ongelman. Koska se oli edelleen haastavaa ja koska ongelman muotoilu vaikuttaa merkittävästi projektin loppuosan suorittamiseen, tunnistimme tarpeen koko ryhmän tapaamiselle. Lisäksi suunnittelimme seuraavia tiedonkeruutoimenpiteitä.

Torstaina tiedonkeruu siirtyi suunnitelmasta käytäntöön, kun jalkauduimme Helsingin keskustaan tavoitteenamme validoida konseptia haastattelemalla kivijalkaliikkeiden kauppiaita. Aloitimme Kampista ja kävelimme lähikatuja etsien sopivia liikkeitä. Yritimme mennä liikkeisiin sisään silloin kun ei ollut asiakkaita, jotta kauppiaalla olisi aikaa jutella kanssamme. Kiinnitimme lisäksi huomiota valittujen kauppojen monipuolisuuteen ja että niissä olisi sopivan pienehköjä tuotteita yksityishenkilöiden kuljetettavaksi.

Haastattelimme yhteensä viittä eri kauppiasta. Kaupat olivat antikvariaatti, polkupyöräkauppa, nahkakauppa, vaatekauppa ja teekauppa. Verkkokauppojen määrä hieman yllätti meidät, nimittäin kaikilla muilla paitsi nahkakaupalla oli myös verkkokauppa. Nahkakauppias perusteli tätä sillä, että asiakkaat haluavat hypistellä hänen nahkatuotteitaan ennen ostopäätöstä. Verkkokauppiaat käyttivät kaikki pääsääntöisesti Postia, koska se oli muita vaihtoehtoja halvempi. Polkupyöräliikkeellä oli ollut omakohtaisia ongelmia Postin kanssa, sillä lähetyksiä oli hukkunut.

Kaikki verkkokauppiaat veivät lähetykset itse läheiseen Annankadun Postiin. Siten heidän olisi helppo siirtyä käyttämään PackPeople-palvelua, sillä paketit pitäisi vain viedä suunnilleen yhtä kaukana sijaitsevaan pakettiautomaattiin. Kenelläkään ei ollut lähtökohtaisesti mitään PackPeoplea vastaan, mutta lähetyksen hinta on hyvin ratkaiseva tekijä, jotta PackPeoplea siirryttäisiin käyttämään. Antikvariaatti oli hieman huolestunut hauraiden kirjojen ehjänä pysymisestä, jos kirjat kulkisi PackPeoplen kaltaisen palvelun avulla. Kauppiaat eivät osoittaneet merkittävää kiinnostusta PackPeopleen mahdollisesti integroitavaa kauppapaikkaa kohtaan.

Perjantain tapaamisessa kävimme läpi prototyypin nykytilannetta ja kivijalkakauppiaiden haastattelujen tuloksia. Keskustelimme proton käyttöliittymän selkeydestä ja vastaanottajan näkymän lisäämisestä. Pohdimme myös sitä, että miten reititysalgoritmi liitetään protoon. Lisäksi protoon täytyy lisätä pakettiautomaatit oikeille paikoilleen, tällä hetkellä niitä on vain muutama. Nämä asetettiin proton seuraaviksi kehityskohteiksi.

Kivijalkakauppiaiden haastatteluista selvisi, että hinta on merkittävin tekijä lähetystapaa valittaessa. Meitä kuitenkin epäilytti, että voiko PackPeople pärjätä suorassa hintakilpailussa Postia vastaan, edes pelkästään pääkaupunkiseudun kuljetuksissa. Haastatteluista onneksi nousi myös muita mahdollisia kilpailuetuja. Etenkin yksin kauppaansa pyörittävät kauppiaat vievät lähetykset vasta illalla päivän päätteeksi kerralla Postiin. PackPeople voisi mahdollistaa kustannustehokkaan noutopalvelun suoraan liikkeestä. Tästä tulisi useita etuja kauppiaalle verrattuna Postiin. Ensinnäkin Posti ei välttämättä ole auki tarpeeksi myöhään, joten sinne voi olla hankala viedä lähetyksiä. Toiseksi Postiin kävellessä kuluu työaikaa ja kauppa saattaa olla aivan tyhjillään sen aikaa. Kolmanneksi lähetysten toimitusaika lyhenee, jos ne saadaan liikkeelle jo keskellä päivää, eikä vasta illalla (eli seuraavana päivänä).

Olemattomien ongelmien ongelma – Viikon 44 yhteenveto

Vastaa

Tenttiviikon kiireiden aiheuttaman hengähdystauon jälkeen oli taas aika käydä käsiksi pienlogistiikan optimointiin ja luonnollisten ihmisvirtojen potentiaalin valjastamiseen. Jo tavaksi muodostuneessa maanantaisessa tapaamisessamme keskustelun keskeisimmiksi aiheiksi nousivat ennen tenttiviikkoa tehdyn testauskierroksen tulokset sekä edellisviikkoisen asiantuntijatapaamisen anti.

Vaikka tulevan viikon agenda ei vielä maanantaina ollut täysin selvä, ryhmämme päätti yksimielisesti käynnistää prototyypin kääntämisen toimivaksi web-sovellukseksi edellisen validaatiokierroksen tuottaman positiivisen palautteen motivoimana. Reitityksen prototyypin yhdistämistä varten päätettiin myös kerätä ja/tai luoda oikeaan maailmaan perustuvaa paikka- ja reittidataa. Datasta saattaisi olla hyötyä myös konseptin taloudellisen potentiaalin arvioinnissa sekä validoinnissa, mikä myöhemmin paljastui uusimman viikkotehtävän aiheeksi. Projektille relevanteista luvuista, laskelmista ja taloudellisesta validaatiosta kerrotaan tarkemmin omassa postauksessaan: “Liiketoimintamallin muotoilua”.

Ruudunkaappaus Abobe XD:llä rakennetusta mallista.

Ruudunkaappaus Abobe XD:llä rakennetusta mallista. Oikeastaan vain slideshow, vähemmän kuin näkyy.

Ruudunkaappaus varsinaisesta apista.

Ruudunkaappaus viikon aikana työstetystä varsinaisesta apista. Kartalla joitakin kuvittellisia lähetyksiä pakettiautomaateissa.

Reititysmallista valmistui viikon puolivälin tienoilla toimiva lelumalli, jolle syötetään parametriksi liikennettä kuvaava verkko, minkä pitää sisältää tieto solmujen (liikenteen solmukohtien) asukasmäärästä sekä tieto kaarien liikennevirroista ja pituuksista. Kvantitatiivisia tuloksia ensimmäisestä mallista ei vielä saa ulos, vaan kaikki luvut ovat mielivaltaisissa yksiköissä. Mallin parametrien mukaan optimoitu reititys kuitenkin toimii ja vaikuttaa siltä, että pakettien kuljetus yhdellä etapilla ilman kuriirin vaihtoa on harvoin nopein ratkaisu.

Viikon päätteeksi ryhmälle tarjottiin vielä mahdollisuus saada palautetta yhteisessä esitystilaisuudessa. Kuitenkin, koska edellisestä esityksestä ei ollut kuin kaksi viikkoa, joista toinen oli arviointiviikko, ei esityksestä tai palautteesta saatu kovin paljoa irti. Ehkäpä ainoa mainitsemisen arvoinen asia palautteesta on ryhmämme kokema vaikeus ilmaista ratkaistava pääongelma selvästi yhdessä lauseessa. Vaikeus juontunee siitä, että tavallaan mitään yksikäsitteistä ongelmaa ei ole, vaan päämääränä on tutkia, miten pienlogistiikkaa voisi tehostaa hyötyntämällä luonnollisia ihmisvirtoja. Jossain mielessä ongelma siis on valjastamattoman potentiaalin suuri määrä, mutta toisaalta alustan toimiessa hyvin voitaisiin ratkaista myös lähetysten vastaanottajien kokemat ongelmat kuljetusten hitaudesta, hinnasta ja joustamattomuudesta.

Seuraavalla viikolla on määrä jälleen valmistella prototyyppi uutta testikierrosta varten. Varsinaisen prototyypin avulla on määrä todeta selainkäyttöisen sovelluksen toimivuus ja intuitiivisuus sekä kuljettajien, että vastaanottajien näkökulmasta ja varmistaa, että Adobe XD-mallista saatu palaute on hyödynnetty oikein. Toistaiseksi kartoittamatta jäänyt kivijalkaliikkeiden into hyödyntää palvelua on myös tarkastettava haastatteluiden avulla. Testaus on tähän asti keskittynyt kuljettajien ja vastaanottajien näkökulmaan, mutta varsinaisia asiakkaita ei ole kuultu vielä lainkaan, minkä takia tämä validaatiotavoite on luultavasti kierroksen tärkein. Kahden edellisen tavoitteen ohella ryhmä kerää mahdollisuuksien mukaan mielipiteitä lähetysten kuljettamisesta varsinaisilta työmatkalaisilta sekä potentiaalisesti uusilta logistiikka-alan asiantuntijoilta. Varsinaisia iteraatiokierroksia on suunnitteilla toteuttaa tämän jälkeen vielä yksi.

Koko testausprosessi pitää edellisen kierroksen perusteella suunnitella erityisen huolellisesti, jotta vältytään väärinkäsityksiltä ja turhalta työltä. Lisäksi on syytä ottaa ensimmäiset askeleet loppupalautusta sekä posteria varten, joiden määräaikoihin ei enää olekaan montaa viikkoa.

Liiketoimintamallin muotoilua

Vastaa

Konseptin liiketoimintamallia kuvaavan Business model canvasin laadinta ei ollut aivan triviaalia, sillä se on suunniteltu ennemminkin perinteistä myyjä-asiakas-mallia varten kuin alustatalouteen nojaavaa liiketoimintaa ajatellen. Mahdollisesti parempi vaihtoehto konseptin havainnollistamiseen olisikin ollut erinäisissä verkkolähteissä esitetty Platform Business Model Canvas. Kurssin puitteissa myös perinteisellä canvasilla sai kuitenkin aikaan kelvollisen visualisoinnin, joka on esitetty alla ja täysikokoisena täällä.

image3344

Suuntaa-antavat arviot palvelulle olennaisista luvuista kuten käyttäjämääristä ja liikevaihdosta on esitetty oheisessa Excel-taulukossa. Täysin tarkkoja lukuja on varsin hankalaa arvioida vielä tässä vaiheessa projektia, mutta käyttämämme luvut perustuvat joka tapauksessa vähintäänkin akateemiseen harkintaan. Laskelmissa on huomioitu lukuisia liiketoiminnan kannalta keskeisiä seikkoja, mutta aivan kaikkia muuttujia niissä ei ole. Esimerkiksi pakettiautomaattien sijoituspaikoista maksettavat maksut ja palveluekosysteemiin kuuluvilta liikkeiltä saatavat hyvitysmaksut eivät ole kaavoissa mukana, sillä molempiin liittyvä epävarmuus on suurta. Pakettiautomaattien sijoituspaikoista ei välttämättä jouduta maksamaan mitään – sopimuksesta riippuen – sillä pakettiautomaatti kasvattaa mahdollisesti sijaintipaikkansa toimijan liikevaihtoa. Toisaalta kun verkkokauppiailta saatavat hyvitysmaksut jätetään laskuista pois, ylioptimististen ja mahdollisesti virheelliseen investointipäätökseen johtavien arvioiden riski pienenee.

Linkki Excel-taulukkoon

Tenttiviikon toimenpiteitä – Viikon 43 yhteenveto

Vastaa

Kiireinen tenttiviikko alkoi maanantaina tiimin tapaamisella. Tarkoituksena oli saada viikkotehtävä valmiiksi sekä valmistautua professori Timo Seppälän (digitaaliset operaatiot) tapaamiseen tiistaina. Viikkotehtävä valmistui ongelmitta, sillä varsinainen työ ja testaaminen oli tehty jo edellisellä viikolla. Sen jälkeen pohdimme puheenaiheita ja kysymyksiä professori Seppälälle.

Tapaaminen Seppälän kanssa oli hyvin antoisa. Kokonaisuudessaan hän ei nähnyt suurempia ongelmia konseptissamme, mutta ohjasti ajatteluamme uusille urille. Seppälällä oli paljon asiantuntemusta ja näkemyksiä alustataloudesta ja pienlogistiikasta. Erityisesti ruuan verkkomyyntiin liittyen hän mainitsi uudehkon tutkimuksen, josta saattaisi olla hyötyä myös oman konseptimme muotoilemisessa. Saimme lisäksi kuulla Aalto-yliopistossa tehdystä tutkimuksesta kuljetusvirtoihin liittyen.

Puhuessamme palvelumme soveltuvuudesta kivijalkakaupoille Seppälä huomautti, että palvelun integrointia kivijalkakaupan logistiikkaan kannattaa miettiä tarkkaan. Jos jo kertaalleen esillepantu tuote pakataan uudestaan laatikkoon toimitusta varten, henkilöstöresursseja menee hukkaan. Kivijalkaliikkeiden kohdalla ryhmän tuleekin kiinnittää huomiota konseptin implementoinnin yksityiskohtiin projektin edetessä. Kun PackPeople-toimitus saadaan muovattua kustannustehokkaaksi ja houkuttelevaksi tavaksi välittää tuotteita asiakkaille, osa kuljetuksen kustannuksista voitaisiin oikeutetusti kohdistaa lähettäjälle ja osa tuotteen tilaajalle. Seppälän mukaan kuluttajia totutetaan parhaillaan siihen, että verkko-ostokset toimitetaan kotioven sijasta noutopisteelle tai pakettiautomaattiin, ja kotiinkuljetukset ovatkin monesti resurssien haaskausta. Projektimme näkökulmasta tämä tieto puoltaa keskittymistä nimenomaan pakettiautomaattien väliseen liikenteeseen.

Professori Seppälän tapaamisessa nousi esille myös muita huomioita. Etenkin suuret kauppaketjut saattavat olla varsin tarkkoja asiakkuuksiensa omistamisesta, jolloin PackPeoplen brändin korostuminen asiakkaalle voi olla huono asia. Pieniä yrityksiä voisi siten olla helpompi lähestyä yhteistyön merkeissä. Toisaalta nykyteknologia mahdollistaa periaatteessa kauppiasportaan ohittamisen ja tuotteiden myynnin maahantuojilta tai valmistajilta suoraan kuluttajille etenkin ruokakaupan alalla. Päätimme kuitenkin olla laajentamatta projektimme laajutta tällaisten vaihtoehtojen tutkimiseen, sillä tärkeintä on saada logistiikkakonsepti toimimaan. Kuljetuksista kuljettajille maksettavat palkkiot voisivat keskustelumme mukaan olla varsin hyvin virtuaalisia pisteitä, kunhan ne ovat vaihdettavissa oikeaksi rahaksi jollain tapaa.

Saimme konseptiimme kommentteja myös aiheemme antajalta Elinkeinoelämän keskusliitosta. Hänen mukaansa konseptimme “vastaa täysin siihen lähtötilanteeseen [ongelmaan], näppärällä ja matalan kynnyksen helppokäyttöisellä sovelluksella”. Edelleen hän oli varma siitä, että idea tulee olemaan todellisuutta lähitulevaisuudessa. Sovellusta hän luonnehti helppokäyttöiseksi ja kuljettajille maksettavia korvauksia sellaisiksi, joilla kustantaisi jo bussilipun hinnan. Olemme siis saaneet konseptillemme eräänlaisen validoinnin kahdelta asiantuntijalta.

Päätimme siirtää kurssiassistentin tapaamisen seuraavalle viikolle johtuen tenttiviikon kiireistä. Samasta syystä myös ryhmän oma seuraava tapaaminen asetettiin viikon 44 maanantaille. Viikolla on syytä myös valmistella perjantain esitys ja ryhtyä työstämään seuraavan viikkotehtävän askareita.

Iteraatioita kerrakseen

Vastaa

Käheä käyttäjätestaus -blogikirjoituksessa esitetyt käyttäjätestauksen tulokset antoivat ryhmällemme arvokasta tietoa suunnittelemastamme sovellusprototyypistä ja konseptista yleisellä tasolla. Käyttäjätestaussuorituksen arviointia harjoitimme puolestaan kirjoituksessa “Kohti uutta sukupolvea – Viikon 42 yhteenveto”.

Ensimmäinen iteraatio oli kokonaisuudessaan onnistunut. Käyttäjätestauksen ja haastatteluiden perusteella ryhmämme sai hyvän kuvan siitä, mihin kiinnittää huomiota seuraavaksi. Iteraation yhtenä ja ainoana epäonnistumisena voi pitää jo aikaisemmassa blogikirjoituksessa mainittua hämmennystä sovellusmallin testauksessa, mutta siitäkin huolimatta saimme selvitettyä kaikki testaussuunnitelman mukaiset asiat.

Ensimmäisen iteraation myötä konseptin muutostarpeet ja ryhmän seuraavat askeleet vaikuttavat melko selviltä. Käyttäjätestauksen ja haastatteluiden perusteella palvelun idea on yleisellä tasolla hyvä, ja ryhmämme jatkaa sen kehittämistä. Käyttämiemme asiantuntijoiden yksi neuvo oli se, että ryhmä voisi keskittyä nimenomaan luonnollisten ihmisvirtojen hyödyntämiseen alkuperäisen tehtävänannon mukaisesti. On muutenkin mielekästä valmistaa toimiva konsepti ensin kapealla näkökulmalla ja säilyttää mahdollisuus toimintamallin laajentamiseen myöhemmässä vaiheessa. Jätämme kotiinkuljetusmahdollisuuden toteuttamisen siis hieman pienemmälle tärkeysasteelle ja tunnustelemme sen vaikutusta seuraavassa iteraatiossa.

Konkreettisella tasolla lähdemme seuraavaksi työstämään verkkoselaimella käytettävää prototyyppiä palvelusta. Tässä toisen iteraation prototyypissä Adobe Xd:n staattisuus ei ole enää rajana. Siinä missä Adobe Xd -mallilla voi esittää esiohjelmoitua toimintopolkuja iPhone-puhelimen näytöllä, selainkäyttöinen prototyyppi on aidosti toiminnallinen ja skaalautuu lähes kaikenlaisiin laitteisiin. Aiomme muun muassa tehdä karttanäkymästä oikeasti käytettävän ja implementoida dynaamisen reitityslogiikan lähetysten reittien laskemista varten. Algoritmin tarpeisiin hahmottelemme mahdollisten pakettiautomaattien verkoston pääkaupunkiseudun alueelle arvioituine suhteellisine liikennevirtoineen. Varsinaista back-end-puolta emme kuitenkaan toteuta ainakaan toisessa iteraatiossa, joten prototyypin toiminnallisuus rajoittuu puhtaasti selaimessa tapahtuviin toimenpiteisiin.

Tavoitteenamme on saada toisen iteraation prototyyppi valmiiksi viikon 44 loppuun mennessä. Jos aikaa riittää, pyrimme myös kirjoittamaan testaussuunnitelman siihen mennessä. Aikeenamme on myös selvittää lisätietoja pääkaupunkiseudun liikennevirroista samaan aikaan. Varsinaisen käyttäjätestaus ja muut iteraation edellyttämät tiedonhankintatoimenpiteet suoritamme ja analysoimme niiden tulokset viikon 45 aikana.

Kohti uutta sukupolvea – Viikon 42 yhteenveto

Vastaa

Viikon agenda oli edellisen viikon työ perusteella varsin selvä: validointimenetelmät olisi lyötävä lukkoon ja niitä pitäisi päästä myös tekemään käytännössä. Toisaalta, loppuviikolla häämötti myös toinen muille ryhmille annettava esitys, joka koski juurikin validointimenetelmiä sekä rautalankamalliin jo mahdollisesti tehtyjä muutoksia.

Viikottainen tapaaminen tapahtui tuttuun tapaan heti maanantaina, joskin osittain etäyhteyksien välityksellä. Vaikka tapaamisen perusteella kaikille vaikutti jääneen yhtenevä käsitys testauksen tavoitteista ja käytännönjärjestelyistä, huomattiin kuitenkin dataa tutkittaessa, että painotukset olivat olleet lievästi toisistaan poikkeavat. Näin tapahtui huolimatta siitä, että testausta varten kirjoitettiin tarkka suunnitelma. Suurin osatekijä tälle oli luultavasti käyttämämme Adobe XD-mallin olemus itsessään. Malli vaikuttaa ensisilmäyksellä ja jopa ensikontaktilla oikealta sovellukselta, vaikka ei oikeasti olekaan kuin sarja kuvia. Tämä saattoi aiheuttaa testaajissa ylimääräistä hämmennystä. Sovelluksen yleisilmeen kartoituksessa onnistuttiin kaikesta huolimatta hyvin ja käyttäjätestausta voitiin lopulta pitää onnistuneena. Sovellustestauksen lisäksi tehtiin kokeita erikokoisten laatikoiden kanssa. Testauksen suunnittelusta, toteutuksesta ja tuloksista kerrotaan tarkemmin omassa postauksessaan Käheä käyttäjätestaus.

Sovellusvalidaation ja perjantaisen esityksen valmistelun ohella myös aikaisemmilla viikoilla moneen kertaan mainittu dynaaminen reititys otti ensiaskeleensa. Työn ensimmäisessä vaiheessa luotiin tietorakenteita, minkä päällä reititysalgoritmi voi myöhemmin toimia. Intuitiivinen valinta mallintamaan ihmisten ja lähetysten kulkua on tietenkin verkko, jonka solmut vastaavat liikenteen solmukohtia ja kaaret erilaisia teitä ja kulkureittejä. Jokaiselle solmulle voidaan antaa jokin määrä vakituisia asukkaita, jotka vierailevat jonkin jakauman mukaan muissa solmukohdissa. Kaarille puolestaan voidaan antaa niille ominaiset liikennemäärät ja pituudet. Ihmisten liikkeitä sekä lähetysten syntymistiheyttä on mahdoton tietää tarkalleen etukäteen, minkä takia tarkoituksena onkin rakentaa ainoastaan todennäköisyyksiin pohjautuva malli, minkä pohjalta kuljetusten reittejä voidaan optimoida systeemissä vallitsevan tilan perusteella.

Perjantain esitystilaisuus sujui ryhmän osalta hyvin. Edellisellä viikolla ideoiduista logoista saatiin uudistetun värimaailman kera hieno lisä esityskalvoihin ja yleisöltä saatiin hyviä kysymyksiä ja mielenkiintoisia näkemyksiä. Erityisen kiinnostavaa oli myös nähdä muiden ryhmien tuotoksia, mistä kaikista parasta antia ryhmällemme tarjosi tietenkin samaa aihetta työstävä ryhmä 30.

Logo: packpeople.

Logo: packpeople.

Seuraavalla viikolla on jälleen tiedossa mallin työstöä eteenpäin kohti seuraavaa iteraatiota saadun datan perusteella. Tämän lisäksi sovittuna on ainakin yksi asiantuntijatapaaminen sekä mahdollisesti jonkinlainen tapaaminen aiheen antajan kanssa. Myös työ dynaamisen reitityksen kanssa on määrä jatkua ja vaikka varsinaista reititysalgoritmia tuskin saadaan implementoitua, on jonkinlainen ihmisten ja lähetysten reitin simulointi hyvinkin mahdollista.

Käheä käyttäjätestaus

Vastaa

On koittanut viimein aika päästä kokeilemaan edellisellä viikolla rakentamaamme rautalankamallia käytännössä. Tämä blogipostaus käsittää testausta varten kirjoitetun suunnitelman rajauksineen, tavoitteineen ja menetelmineen. Kiinnostunut lukija voi myös tutkia testauksen raakadataa, joka löytyy täältä: (pakkaukset), (sovellus), (yleiset reaktiot). Artikkelin lopussa eritellään myös trendejä, mitä testaus paljasti pakkausten, sovelluksen ja yleisien reaktioiden pohjalta.

Suunnittelu

Aiheen rajaus

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kolmea suunniteltuun PackPeople-palveluun liittyvää asiaa:

  1. Kerätään reaktioita ideaamme kohtaan.
  2. Koestetaan Adobe XD -ohjelmalla tehtyä mallia palvelun kuljettajille tarkoitetusta sovelluksesta.
  3. Selvitetään käyttäjäryhmän jäsenten mielipiteitä erikokoisista pakkauksista.

Kohdassa 1) keräämme reaktioita palvelun kaikkien käyttäjäsegmenttien (verkkokauppiaat, kuljettajat, verkko-ostosten tekijät) näkökulmista. Kohdissa 2) ja 3) tutkittava käyttäjäryhmä rajataan henkilöihin, jotka voisivat potentiaalisesti toimia lähetysten kuljettajina PackPeople-palvelussa. Potentiaalisina kuljettajina pidämme liikuntakykyisiä, älypuhelimen omistavia henkilöitä, jotka matkustavat säännöllisesti työ- tai opiskelupaikalle tai ovat muuten valmiita kulkemaan liikenteen solmukohtien kautta.

Koestettavaa sovellusta tullaan todennäköisesti käyttämään eniten työ- ja koulumatkojen aikana. Rajoitteita sen käyttämiseksi muina aikoina kuten viikonloppuisin ei kuitenkaan ole. Erikokoisten pakkausten kuljettaminen kytkeytyy kiinteästi yhteen sovelluksen käytön kanssa.

Tavoite

Tutkimuksella pyrimme yhtäältä validoimaan oletuksemme sovellusmallin helppokäyttöisyydestä ja loogisuudesta sekä toisaalta hankkimaan tietoa siitä, minkä kokoisia pakkauksia potentiaaliset kuljettajat olisivat valmiita kuljettamaan työ- tai koulumatkojensa ohessa. Reaktioiden keräämisellä validoimme konseptin mielekkyyden yleisesti ja pyrimme paikantamaan siihen liittyviä ongelmakohtia ja positiivisia osia. Näihin liittyvät tutkimuskysymykset ovat seuraavat:

  1. Onko sovelluksen käyttö omaksuttavissa ilman erillisiä ohjeita?
  2. Mitä sovelluksen osia täytyisi parantaa ja miten?
  3. Mitkä sovelluksen osat ovat hyviä?
  4. Mitkä ovat enimmäismitat, -massa ja muoto sellaiselle pakkaukselle, jota voisi kuljettaa työ- tai koulumatkan ohessa ilman liiallista haittaa?
  5. Mitkä ovat konseptin herättämät mielikuvat?
  6. Tuleeko konseptista mieleen ongelmakohtia tai positiivisia osia?

Menetelmät

Sovellusmallille käytämme testausmenetelmää. Esitämme kullekin yksittäiselle testiryhmän jäsenelle tietokoneen verkkoselaimessa tai älypuhelimessa toimivan vuorovaikutteisen sovellusmallin. Kullekin koehenkilölle kerrotaan sanallisesti, mistä konseptissa on kyse ja mitä sovelluksella on tarkoitus tehdä. Sen jälkeen henkilölle annetaan tehtäväksi suorittaa jokin ennalta määritetyistä tehtäväpoluista sovelluksessa. Kokeen valvoja valvoo koehenkilön käyttäytymistä sovelluksessa, kirjaa muistiin selkeät vaikeudet sovelluksen käytössä ja opastaa sen käytössä tarvittaessa. Lopuksi koehenkilöltä kysytään sanallisesti tavoite-osiossa mainitut kysymykset 2 ja 3. Sovelluksesta on siis tarkoitus kerätä laadullista tietoa.

Erikokoisten pakkausten tarkastelun osalta suurimman rajoitteen käytettävälle menetelmälle asettaa tutkimukseen käytettävissä oleva aika. Tutkimuksen on oltava valmis viikon 43 alkuun mennessä, joten laajoja kyselyitä ei ole mahdollista suunnitella ja toteuttaa. Lisäksi esimerkiksi kyselyn teettäminen valmiilla kyselypaneelilla ei ole mahdollista projektin budjetin (0 euroa) puitteissa. Tutkimuskysymykseen 4 vastaamiseksi ryhmä haastattelee yksilöhaastatteluina henkilöitä, jotka osallistuvat sovelluksen koestamiseen. Tällä tavoin saadaan laadullista tietoa potentiaalisten kuljettajien mielipiteistä erikokoisia pakkauksia kohtaan.

Reaktioita keräämme yksilö- ja pienryhmähaastatteluilla. Haastattelun aluksi luemme ääneen Reaktioita ideaa kohtaan -liitteessä esitetyn kuvauksen palvelukonseptin toiminnasta. Sen jälkeen kysymme sanallisesti tutkimuskysymykset 6 ja 7. Haastateltavan kommentit kirjoitetaan välittömästi muistiin. Haastatteluissa voidaan myös esittää tarkentavia kysymyksiä mielenkiintoisten näkökulmien esilletuomiseksi.

Ennuste saatavasta raakadatasta

Tutkimusaiheista yhteensä odotamme saavamme laadullista dataa kirjallisessa muodossa muutaman sivun verran. Koska toteutettavat haastattelut eivät ole erityisen laajoja, niitä ei ole tarvetta nauhoittaa.

 

Tulokset

 

Analysoimme erillisissä liitteissä esitetyn raakadatan suullisesti ryhmämme kesken. Suodatimme raakadatasta epäolennaiset kommentit pois ja koostimme lopuista projektin kannalta merkitykselliset johtopäätökset alle. Tulokset on esitetty tutkimuksen aiheen rajauksen mukaisesti kolmessa luokassa: sovelluksen käyttöliittymä, pakkausten koko ja reaktiot ideaa kohtaan.

Sovelluksen käyttöliittymä

Sovelluksen testauksessa ei varsinaisesti kiinnitetty huomiota mihinkään tiettyyn piirteeseen käyttäjien toiminnassa, vaan tarkoituksena oli yleisesti kartoittaa sovelluksen käytön intuitiivisuutta, helppokäyttöisyyttä ja käyttöliittymää. Mahdollisesti juuri mallin yksinkertaisuuden takia sen käyttö nähtiin pääpiirteiltään helpoksi, mutta tiettyjen yksityiskohtien puutteellinen toteutus antoi aihetta palautteelle.

Erityisesti lähetyksen tietojen puutteellisuus koettiin häiritseväksi. Kuriireina toimivat käyttäjät halusivat tarkat tiedot lähetyksen koosta, painosta, särkymisalttiudesta ja toimitusaikataulusta jo ennen kuljetuksen hyväksymistä. Pelkän painon tunteminen ei ole tarpeeksi tarkka tieto. Tietoja etenkin aikoihin liittyen pitää myös päivittää reaaliaikaisesti.

Testauksen luonteen takia saatu data sisälsi edellämainittujen yhtäläisyyksien ohella myös suuren määrän yksittäisiä ja muista irrallisia kehitysehdotuksia, jotka liittyivät esimerkiksi painettavien elementtien toimintaan. Puutteista huolimatta, sovelluksen yleisilme nähtiin kuitenkin hyväksi, eikä sen peruskäyttö ilman erillisiä ohjeita aiheuttanut ylitsepääsemättömiä ongelmia.

Pakkausten koko

Tarjosimme testaajille kannettavaksi neljää eri laatikkoa: pieni (19 cm x 14 cm x  3 cm), keskikokoinen (22 cm x 22 cm x 13 cm ja 30 cm x 15 cm x 15 cm) ja iso (40 cm x 30 cm x  30 cm). Kaksi keskikokoista laatikkoa olivat niin samankokoisia, että kutsumme niitä molempia keskikokoisiksi. Lisäksi kysyimme testaajilta, kuinka painavia kuljetuksia he voisivat kuljettaa ilman suurempaa vaivaa.

Pienin paketti kävi kaikille. Sen kommentoitiin mahtuvan helposti reppuun viemättä liikaa tilaa ja lisäksi se kulkisi kädessä. Reppuun mahtumisessa auttoi erityisesti pakkauksen muoto, sillä pieni paketti oli ohut. Keskikokoiset paketit mahtuivat osalla reppuun ja osalla ei, ainakaan jos repussa oli jo paljon muuta tavaraa. Isoin paketti ei mahtunut kenelläkään reppuun. Kuitenkin suurin osa suhtautui positiivisesti paketin kantamiseen, jos siinä olisi kantokahva tai se olisi kassissa. Tämä ei kuitenkaan onnistuisi pyöräillessä, kuten monet huomauttivat.

Testaajilla oli monenlaisia näkymyksiä paketin painon ylärajasta. Eräs henkilö oli valmis kantamaan 10kg kun taas toinen yhden kilon. Keskimäärin testaajat olivat valmiita kantamaan reilu 3kg.

Reaktiot ideaa kohtaan

Reaktioiden perusteella suunniteltu konsepti on yleisellä tasolla mielekäs. Potentiaalisten pakettien vastaanottajien näkökulmasta eniten epäluuloja siinä herättää lähetysten turvallisuus: kuinka voidaan luottaa paketteja kuljettavien yksityishenkilöiden rehellisyyteen? Haastatteluissa nousivat esille myös vastuukysymykset lähetyksen kadotessa tai turmeltuessa kuljetuksen aikana. Edelleen kysymyksiä tuotti se, kuinka varmasti lähetyksen nopeuteen voisi luottaa ja pysyykö lähetyksen sisältö anonyymina. Toisaalta konseptin tarjoama mahdollisuus jopa saman päivän toimituksiin koettiin positiivisena asiana samoin kuin mahdollinen edullisuus verrattuna muihin toimitustapoihin.

Potentiaalisten kuljettajien näkökulmasta konsepti sai hyvän vastaanoton. Monet haastatelluista kertoivat olevansa valmiita poikkeamaan työ- tai koulumatkallaan noin 200 metrin matkan ja kuljettamaan lähetystä alle viidestä eurosta. Toisaalta kävi ilmi, että konsepti saattaa houkutella tekemään matkoja nimenomaan lähetysten kuljettamista varten ansaintatarkoituksessa. Potentiaalisten kuljettajien suurin huoli liittyi vastuukysymyksiin kuljetuksessa olevasta paketista tilanteessa, jossa kuljettaja ei tiedä sen sisältöä. Haastateltujen mukaan särkyviä esineitä tulisi kuljettaa eri tavalla kuin tavallisia lähetyksiä. Esiin nousi myös tilanne, jossa lähetys sisältää jotakin laitonta kuten huumausaineita – voiko kuljettaja joutua silloin ongelmiin? Palkkiomallin osalta haastateltujen mielipiteet virtuaalisten pisteiden ansainnasta eurojen sijaan jakautuivat.

Saimme reaktion myös eräältä vaatetusalan verkkokauppiaalta. Hänen ensimmäiset ajatuksensa liittyivät jälleen turvallisuus- ja vastuukysymyksiin sekä kuljettajien taustojen tarkastamiseen. Esille nousi lisäksi kysymys kotiinkuljetusmahdollisuuden kannattavuudesta – pitäisikö projektissa keskittyä vain nopeaan toimitukseen pakettiautomaattien välillä? Haastatellun mukaan kuluttajat ovat herkkiä toimitustapojen hintojen muutoksille, joten PackPeople-toimitukset eivät voisi maksaa ainakaan enempää verrattuna muihin saman palvelutason palveluihin. Toisaalta nopeat, jopa muutaman tunnin sisällä tapahtuvat kotiinkuljetukset voisivat olla palvelu, josta asiakkaat olisivat valmiita maksamaan.