Taas yksi viikko vierähti ja toinen iteraatio lähestyy loppuaan. Kokoonnuimme tiistaina miettimään toisen iteraation viimeisiä askeleita ja kurssin lopun aikataulua. Ajattelimme, että toinen iteraatio on nyt saatava valmiiksi, jotta ehdimme tehdä suunnitellun kolmannen iteraation ennen kurssin loppua. Siten päätimme käynnistää käyttäjätestauksen pikimmiten. Käyttäjätestausta varten prototyyppiin täytyi tehdä muutamia pieniä viilauksia. Teimme To Do -listat kuluvalle viikolle, seuraavalle ja sitä seuraavalle viikolle, jonka lopussa odottaakin jo loppuraportin palautus.

Mietimme tapaamisessa myös ongelman lopullista muotoilua. Mietimme tilannetta kaikkien sidosryhmiemme näkökulmista ja päädyimme seuraavaan muotoiluun: “Verkko-ostosten kuljetusketjun alussa kuluu liikaa aikaa ja resursseja”. Tämä ongelman muotoilu kumpusi pitkälti edellisen viikon kivijalkaliikkeiden haastatteluista.

Aikaa kuluu liikaa kahdesta syystä. Ensinnäkin kivijalkaliikkeessä voi olla sen verran vähän työntekijöitä, että lähetykset kannattaa viedä Postiin vasta illalla. Tämä hidastaa lähestysten liikkeelle saamista. Toinen syy on se, että lähetykset jatkavat matkaa Postin toimipisteestä kohti logistiikkakeskusta vain tiettyyn aikaan päivästä, jolloin lähetykset joutuvat odottamaan myös toimipisteessä useita tunteja. Paketit saisivat “varaslähdön” PackPeople -palvelussa, kun liikkeen ohi kulkeva henkilö nappaisi paketin mukaansa ja veisi hänen matkan varrellaan olevalle pakettiautomaatille. Tämä näkyisi paketin vastaanottajalle nopeana, mutta kuitenkin kustannustehokkaana palveluna. Resursseja kuluu liikaa, sillä liikkeen työntekijät joutuvat käyttämään työaikaansa kävellessään eestaas Postin toimipisteelle. Pahimmillaan kauppa on sen aikaa tyhjänä, jolloin saatetaan menettää potentiaalinen asiakas.

Tiistain tapaamisen jälkeen työskentely jatkui erillään. Teimme prototyyppiin pieniä muutoksia ja saimme käyttäjätestauksen tehtyä onnistuneesti. Myös posterin luonnos oli työn alla, sillä se pitää palauttaa jo ensi maanantaina. Lisäksi aloitimme lopullisen raportin työstämisen, jotta sen kanssa ei tulisi kiire. Otimme myös yhteyttä tuotantotalouden laitoksen professori Mikko Jääskeläiseen, jotta saisimme häneltä asiantuntijapalautetta seuraavalla viikolla.

Maanantaina osa ryhmästämme tapasi AVP:n viihtyisissä tiloissa. Pohdimme kurssiassistentin palautteen pohjalta, miten voisimme muotoilla paremmin ryhmämme ongelman. Koska se oli edelleen haastavaa ja koska ongelman muotoilu vaikuttaa merkittävästi projektin loppuosan suorittamiseen, tunnistimme tarpeen koko ryhmän tapaamiselle. Lisäksi suunnittelimme seuraavia tiedonkeruutoimenpiteitä.

Torstaina tiedonkeruu siirtyi suunnitelmasta käytäntöön, kun jalkauduimme Helsingin keskustaan tavoitteenamme validoida konseptia haastattelemalla kivijalkaliikkeiden kauppiaita. Aloitimme Kampista ja kävelimme lähikatuja etsien sopivia liikkeitä. Yritimme mennä liikkeisiin sisään silloin kun ei ollut asiakkaita, jotta kauppiaalla olisi aikaa jutella kanssamme. Kiinnitimme lisäksi huomiota valittujen kauppojen monipuolisuuteen ja että niissä olisi sopivan pienehköjä tuotteita yksityishenkilöiden kuljetettavaksi.

Haastattelimme yhteensä viittä eri kauppiasta. Kaupat olivat antikvariaatti, polkupyöräkauppa, nahkakauppa, vaatekauppa ja teekauppa. Verkkokauppojen määrä hieman yllätti meidät, nimittäin kaikilla muilla paitsi nahkakaupalla oli myös verkkokauppa. Nahkakauppias perusteli tätä sillä, että asiakkaat haluavat hypistellä hänen nahkatuotteitaan ennen ostopäätöstä. Verkkokauppiaat käyttivät kaikki pääsääntöisesti Postia, koska se oli muita vaihtoehtoja halvempi. Polkupyöräliikkeellä oli ollut omakohtaisia ongelmia Postin kanssa, sillä lähetyksiä oli hukkunut.

Kaikki verkkokauppiaat veivät lähetykset itse läheiseen Annankadun Postiin. Siten heidän olisi helppo siirtyä käyttämään PackPeople-palvelua, sillä paketit pitäisi vain viedä suunnilleen yhtä kaukana sijaitsevaan pakettiautomaattiin. Kenelläkään ei ollut lähtökohtaisesti mitään PackPeoplea vastaan, mutta lähetyksen hinta on hyvin ratkaiseva tekijä, jotta PackPeoplea siirryttäisiin käyttämään. Antikvariaatti oli hieman huolestunut hauraiden kirjojen ehjänä pysymisestä, jos kirjat kulkisi PackPeoplen kaltaisen palvelun avulla. Kauppiaat eivät osoittaneet merkittävää kiinnostusta PackPeopleen mahdollisesti integroitavaa kauppapaikkaa kohtaan.

Perjantain tapaamisessa kävimme läpi prototyypin nykytilannetta ja kivijalkakauppiaiden haastattelujen tuloksia. Keskustelimme proton käyttöliittymän selkeydestä ja vastaanottajan näkymän lisäämisestä. Pohdimme myös sitä, että miten reititysalgoritmi liitetään protoon. Lisäksi protoon täytyy lisätä pakettiautomaatit oikeille paikoilleen, tällä hetkellä niitä on vain muutama. Nämä asetettiin proton seuraaviksi kehityskohteiksi.

Kivijalkakauppiaiden haastatteluista selvisi, että hinta on merkittävin tekijä lähetystapaa valittaessa. Meitä kuitenkin epäilytti, että voiko PackPeople pärjätä suorassa hintakilpailussa Postia vastaan, edes pelkästään pääkaupunkiseudun kuljetuksissa. Haastatteluista onneksi nousi myös muita mahdollisia kilpailuetuja. Etenkin yksin kauppaansa pyörittävät kauppiaat vievät lähetykset vasta illalla päivän päätteeksi kerralla Postiin. PackPeople voisi mahdollistaa kustannustehokkaan noutopalvelun suoraan liikkeestä. Tästä tulisi useita etuja kauppiaalle verrattuna Postiin. Ensinnäkin Posti ei välttämättä ole auki tarpeeksi myöhään, joten sinne voi olla hankala viedä lähetyksiä. Toiseksi Postiin kävellessä kuluu työaikaa ja kauppa saattaa olla aivan tyhjillään sen aikaa. Kolmanneksi lähetysten toimitusaika lyhenee, jos ne saadaan liikkeelle jo keskellä päivää, eikä vasta illalla (eli seuraavana päivänä).

Konseptin liiketoimintamallia kuvaavan Business model canvasin laadinta ei ollut aivan triviaalia, sillä se on suunniteltu ennemminkin perinteistä myyjä-asiakas-mallia varten kuin alustatalouteen nojaavaa liiketoimintaa ajatellen. Mahdollisesti parempi vaihtoehto konseptin havainnollistamiseen olisikin ollut erinäisissä verkkolähteissä esitetty Platform Business Model Canvas. Kurssin puitteissa myös perinteisellä canvasilla sai kuitenkin aikaan kelvollisen visualisoinnin, joka on esitetty alla ja täysikokoisena täällä.

Suuntaa-antavat arviot palvelulle olennaisista luvuista kuten käyttäjämääristä ja liikevaihdosta on esitetty oheisessa Excel-taulukossa. Täysin tarkkoja lukuja on varsin hankalaa arvioida vielä tässä vaiheessa projektia, mutta käyttämämme luvut perustuvat joka tapauksessa vähintäänkin akateemiseen harkintaan. Laskelmissa on huomioitu lukuisia liiketoiminnan kannalta keskeisiä seikkoja, mutta aivan kaikkia muuttujia niissä ei ole. Esimerkiksi pakettiautomaattien sijoituspaikoista maksettavat maksut ja palveluekosysteemiin kuuluvilta liikkeiltä saatavat hyvitysmaksut eivät ole kaavoissa mukana, sillä molempiin liittyvä epävarmuus on suurta. Pakettiautomaattien sijoituspaikoista ei välttämättä jouduta maksamaan mitään – sopimuksesta riippuen – sillä pakettiautomaatti kasvattaa mahdollisesti sijaintipaikkansa toimijan liikevaihtoa. Toisaalta kun verkkokauppiailta saatavat hyvitysmaksut jätetään laskuista pois, ylioptimististen ja mahdollisesti virheelliseen investointipäätökseen johtavien arvioiden riski pienenee.

Linkki Excel-taulukkoon

Kiireinen tenttiviikko alkoi maanantaina tiimin tapaamisella. Tarkoituksena oli saada viikkotehtävä valmiiksi sekä valmistautua professori Timo Seppälän (digitaaliset operaatiot) tapaamiseen tiistaina. Viikkotehtävä valmistui ongelmitta, sillä varsinainen työ ja testaaminen oli tehty jo edellisellä viikolla. Sen jälkeen pohdimme puheenaiheita ja kysymyksiä professori Seppälälle.

Tapaaminen Seppälän kanssa oli hyvin antoisa. Kokonaisuudessaan hän ei nähnyt suurempia ongelmia konseptissamme, mutta ohjasti ajatteluamme uusille urille. Seppälällä oli paljon asiantuntemusta ja näkemyksiä alustataloudesta ja pienlogistiikasta. Erityisesti ruuan verkkomyyntiin liittyen hän mainitsi uudehkon tutkimuksen, josta saattaisi olla hyötyä myös oman konseptimme muotoilemisessa. Saimme lisäksi kuulla Aalto-yliopistossa tehdystä tutkimuksesta kuljetusvirtoihin liittyen.

Puhuessamme palvelumme soveltuvuudesta kivijalkakaupoille Seppälä huomautti, että palvelun integrointia kivijalkakaupan logistiikkaan kannattaa miettiä tarkkaan. Jos jo kertaalleen esillepantu tuote pakataan uudestaan laatikkoon toimitusta varten, henkilöstöresursseja menee hukkaan. Kivijalkaliikkeiden kohdalla ryhmän tuleekin kiinnittää huomiota konseptin implementoinnin yksityiskohtiin projektin edetessä. Kun PackPeople-toimitus saadaan muovattua kustannustehokkaaksi ja houkuttelevaksi tavaksi välittää tuotteita asiakkaille, osa kuljetuksen kustannuksista voitaisiin oikeutetusti kohdistaa lähettäjälle ja osa tuotteen tilaajalle. Seppälän mukaan kuluttajia totutetaan parhaillaan siihen, että verkko-ostokset toimitetaan kotioven sijasta noutopisteelle tai pakettiautomaattiin, ja kotiinkuljetukset ovatkin monesti resurssien haaskausta. Projektimme näkökulmasta tämä tieto puoltaa keskittymistä nimenomaan pakettiautomaattien väliseen liikenteeseen.

Professori Seppälän tapaamisessa nousi esille myös muita huomioita. Etenkin suuret kauppaketjut saattavat olla varsin tarkkoja asiakkuuksiensa omistamisesta, jolloin PackPeoplen brändin korostuminen asiakkaalle voi olla huono asia. Pieniä yrityksiä voisi siten olla helpompi lähestyä yhteistyön merkeissä. Toisaalta nykyteknologia mahdollistaa periaatteessa kauppiasportaan ohittamisen ja tuotteiden myynnin maahantuojilta tai valmistajilta suoraan kuluttajille etenkin ruokakaupan alalla. Päätimme kuitenkin olla laajentamatta projektimme laajutta tällaisten vaihtoehtojen tutkimiseen, sillä tärkeintä on saada logistiikkakonsepti toimimaan. Kuljetuksista kuljettajille maksettavat palkkiot voisivat keskustelumme mukaan olla varsin hyvin virtuaalisia pisteitä, kunhan ne ovat vaihdettavissa oikeaksi rahaksi jollain tapaa.

Saimme konseptiimme kommentteja myös aiheemme antajalta Elinkeinoelämän keskusliitosta. Hänen mukaansa konseptimme “vastaa täysin siihen lähtötilanteeseen [ongelmaan], näppärällä ja matalan kynnyksen helppokäyttöisellä sovelluksella”. Edelleen hän oli varma siitä, että idea tulee olemaan todellisuutta lähitulevaisuudessa. Sovellusta hän luonnehti helppokäyttöiseksi ja kuljettajille maksettavia korvauksia sellaisiksi, joilla kustantaisi jo bussilipun hinnan. Olemme siis saaneet konseptillemme eräänlaisen validoinnin kahdelta asiantuntijalta.

Päätimme siirtää kurssiassistentin tapaamisen seuraavalle viikolle johtuen tenttiviikon kiireistä. Samasta syystä myös ryhmän oma seuraava tapaaminen asetettiin viikon 44 maanantaille. Viikolla on syytä myös valmistella perjantain esitys ja ryhtyä työstämään seuraavan viikkotehtävän askareita.

Käheä käyttäjätestaus -blogikirjoituksessa esitetyt käyttäjätestauksen tulokset antoivat ryhmällemme arvokasta tietoa suunnittelemastamme sovellusprototyypistä ja konseptista yleisellä tasolla. Käyttäjätestaussuorituksen arviointia harjoitimme puolestaan kirjoituksessa “Kohti uutta sukupolvea – Viikon 42 yhteenveto”.

Ensimmäinen iteraatio oli kokonaisuudessaan onnistunut. Käyttäjätestauksen ja haastatteluiden perusteella ryhmämme sai hyvän kuvan siitä, mihin kiinnittää huomiota seuraavaksi. Iteraation yhtenä ja ainoana epäonnistumisena voi pitää jo aikaisemmassa blogikirjoituksessa mainittua hämmennystä sovellusmallin testauksessa, mutta siitäkin huolimatta saimme selvitettyä kaikki testaussuunnitelman mukaiset asiat.

Ensimmäisen iteraation myötä konseptin muutostarpeet ja ryhmän seuraavat askeleet vaikuttavat melko selviltä. Käyttäjätestauksen ja haastatteluiden perusteella palvelun idea on yleisellä tasolla hyvä, ja ryhmämme jatkaa sen kehittämistä. Käyttämiemme asiantuntijoiden yksi neuvo oli se, että ryhmä voisi keskittyä nimenomaan luonnollisten ihmisvirtojen hyödyntämiseen alkuperäisen tehtävänannon mukaisesti. On muutenkin mielekästä valmistaa toimiva konsepti ensin kapealla näkökulmalla ja säilyttää mahdollisuus toimintamallin laajentamiseen myöhemmässä vaiheessa. Jätämme kotiinkuljetusmahdollisuuden toteuttamisen siis hieman pienemmälle tärkeysasteelle ja tunnustelemme sen vaikutusta seuraavassa iteraatiossa.

Konkreettisella tasolla lähdemme seuraavaksi työstämään verkkoselaimella käytettävää prototyyppiä palvelusta. Tässä toisen iteraation prototyypissä Adobe Xd:n staattisuus ei ole enää rajana. Siinä missä Adobe Xd -mallilla voi esittää esiohjelmoitua toimintopolkuja iPhone-puhelimen näytöllä, selainkäyttöinen prototyyppi on aidosti toiminnallinen ja skaalautuu lähes kaikenlaisiin laitteisiin. Aiomme muun muassa tehdä karttanäkymästä oikeasti käytettävän ja implementoida dynaamisen reitityslogiikan lähetysten reittien laskemista varten. Algoritmin tarpeisiin hahmottelemme mahdollisten pakettiautomaattien verkoston pääkaupunkiseudun alueelle arvioituine suhteellisine liikennevirtoineen. Varsinaista back-end-puolta emme kuitenkaan toteuta ainakaan toisessa iteraatiossa, joten prototyypin toiminnallisuus rajoittuu puhtaasti selaimessa tapahtuviin toimenpiteisiin.

Tavoitteenamme on saada toisen iteraation prototyyppi valmiiksi viikon 44 loppuun mennessä. Jos aikaa riittää, pyrimme myös kirjoittamaan testaussuunnitelman siihen mennessä. Aikeenamme on myös selvittää lisätietoja pääkaupunkiseudun liikennevirroista samaan aikaan. Varsinaisen käyttäjätestaus ja muut iteraation edellyttämät tiedonhankintatoimenpiteet suoritamme ja analysoimme niiden tulokset viikon 45 aikana.