All posts by Hansen Feng

About Hansen Feng

Third year Computer science major in Aalto university

Viikko 43

Ryhmämme agendana tällä viikolla oli saada yhteys mentoriin ja esitellä tuloksiamme hänelle, aloittaa teknisen toteutuksen suunnittelu ja sen koodaaminen. Lisäksi suunnittelimme meidän demon jatko suuntaa, mitä se pitää sisällään ja mitä kannattaisi jättää sen ulkopuolelle.

Ryhmämme tämänviikkoisessa ryhmätyötapaamisessa nostimme esille ongelman. Tämä ongelma on se, että meidän yhteydenottoihin ei ole vieläkään vastattu, tai ollaan kieltäydytty auttamaan. Teimme myös tapaamisessa viikkotehtävää, suunnittelemalla toisen iteraation tavoitteita. Lisäksi kävimme läpi, minkälaista toteutusta voitaisiin koodata demona. Pohdimme, että haluammeko koodata oikean lohkoketjun vai teemmekö vain jotain, joka auttaa visualisoinnilla asiakkaita ymmärtämään lohkoketjujen toimintaa ja ymmärtämään meidän protoa.

Yhteyden otto mentoriin on osoittautunut hyvin vaikeaksi, sillä hän ei ole vastannut sähköposteihin. Tämän takia, olen henkilökohtaisesti mennyt mentorin työhuoneelle, siinä toivossa, että hän olisi siellä, mutta häntä ei näkynyt siellä. Ensi Viikolla on tarkoitus yrittää uudestaan työhuoneesta ja muilla keinoin saada yhteyttä mentoriin.

Päätimme, että demon koodaamisen laajuuden päätämme seuraavassa tapaamisessa, sen jälkeen kun ollaan saatu kurssi henkilökunnan mielipiteet tähän, sillä demon koodaaminen kunnolla vaatisi hyvin paljon työtunteja. Oikean lohkoketjun toteuttaminen, tai valmiisiin toteutuksiin tutustuminen veisi hyvin paljon aikaa ja olisi ajallisesti hyvin vaikea saavuttaa. Päätimme siis, jos tekisimme demon, niin se olisi hyvin yksinkertainen ohjelma, joka pystyy rakentamaan lohkoketjuja ja lähettämään niitä toisille ohjelmille internetin välityksellä.

Toisen iteraation tavoitteena on vastata kysymyksiin jotka jäivät epäselviksi, tai ne sivuutettiin ajan puutteen takia. Esimerkiksi proton validointia käydään, heti kun saadaan vastauksia asiantuntijoilta. Proton toisen iteraation suunnitelmat kärsivät asiantuntioiden vastausnopeudesta, mutta ryhmämme kuitenkin pystyy tekemään muita projektiin liittyviä asioita ja hankkia itse tietoa, jolla voidaan tarkentaa proton toimintaa.

Toinen iteraatio olisi tavoitteena saada hyvään kuntoon seuraavan kahden tai kolmen viikon aikana, jolloin voitaisiin kysyä viimeisen kerran mentorilta mielipidettä ennen kurssin loppua ja samalla varata aikaa sen korjaamiseen, ennen viimeisen esityksen työstämistä.

Jatkoa varten ryhmän seuraavat askeleet ovat, demon aikaansaaminen sen järkevimmässä muodossa, proton toisen iteraation kysymysten selventäminen, mentorin kiinni saaminen ja kolmannen esityksen valmisteleminen.

Viikko 39

Ryhmän agendana tällä viikolla oli hoitaa kurssin suorittamiseen liittyviä käytännön asioita, kuten ryhmänvetäjän valitseminen ja mentorin etsintä, sekä edistämään projektin aloitusta muun muassa ideoimalla. Ryhmän tavoitteena oli käyttää ideointitekniikoita ideoiden keksimiseksi ja arvioimiseksi projektia varten sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ongelmaan.

Ryhmän tarkoituksena oli määritellä kurssin puitteisiin sopiva ongelma ja etsiä siihen ratkaisuja. Ryhmän tämän hetkisenä ongelmana on selvittää, mihin eri käyttökohteisiin lohkoketjuteknologiaa voitaisiin soveltaa. Erityisfokuksena oli keksiä lohkoketjuteknologian aikaisemmista käyttösovelluksista, kuten kryptovaluutoista, poikkeavia ratkaisuja. Koska lohkoketjuteknologia itsessään on jo olemassa, on päällimmäisenä lisäarvoa tuottavana tekijänä siten siis sopivien, uusien käyttökohteiden löytäminen tälle teknologialle.

Ryhmämme käytti ideointiin useita eri tekniikoita, kuten esimerkiksi brainstormausta, pakotetut yhteydet ja negatiivinen aivoriihi. Ryhmä käytti eri tekniikoita dynaamisesti ja joustavasti yhdessä toistensa kanssa, edesauttaen uusien ideoiden syntyä. Oleellisena osana ideointivaiheeseen kuului myös kriittinen ajattelu ideoiden suhteen, arvioiden niiden toteutusmahdollisuuksia kurssin suhteen. Ryhmän tavoitteena oli arvioida kerättyjä ideoita toistensa suhteen ja valita parhaat ideat jatkotyöstämistä varten.

Ideointiprosessiin liittyen jälkeenpäin lievänä vastoinkäymisenä ryhmämme kuitenkin huomasi, että ideoiden konvergointi aloitettiin jo suhteellisen aikaisessa vaiheessa ennen laajaa divergenssivaihetta, mikä saattoi vaikuttaa ideointiprosessiin negatiivisesti. Ryhmä onnistui kuitenkin luomaan useita käyttökelpoisia ja jatkotutkimuksen arvoisia ideoita, joten kokonaisuutena ideointiprosessi oli onnistunut.

Ideoinnin tuloksena ryhmä sai useita alustavia sovelluskohdevaihtoehtoja: äänestäminen, testamentit, sopimukset, sähköverkot, esineiden internet, vakuutukset ja potilastietokannat. Nämä ideat sijoitettiin epävarmuushorisontti-diagrammiin (uncertainty horizon map). Ryhmässä kuitenkin koettiin, että epävarmuushorisontti-diagrammi ei työkaluna soveltunut kovinkaan hyvin juuri kyseessä olevaan ongelmatilanteeseen. Työkalun ei siis koettu olevan hyvin sopiva ryhmän ongelman käsittelyyn, mutta tästä huolimatta sen avulla saatuja ideoita pystyttiin jäsentämään jossakin määrin.

Takaiskuna oli myös se, että koko ryhmää ei saatu koolle ryhmätapaamiseen. Suurin osa ryhmästä pystyi kuitenkin osallistumaan tapaamiseen, ja ne ryhmän jäsenet, jotka eivät pystyneet ottamaan osaa ryhmän kasvokkain tapahtuvaan kanssakäymistapahtumaan pystyivät kuitenkin teknologiavälitteisen informaationvälityksen kautta tuomaan esille omia ajatuksiaan ryhmän käsitteillä olevan asian ratkaisun suhteen ja siten varmistamaan panoksellaan sopivan kontribuution ryhmän yhteisiä tavoitteita silmällä pitäen, mikä luonnollisesti oli positiivinen asia ryhmän toiminnan kannalta ja osaltaan kompensoi koettua vastoinkäymistä liittyen kohdattuihin osanottovastoinkäymishaasteisiin.

Ryhmä työsti tällä viikolla myös ensimmäistä esitystä seuraavan viikon maanantaille. Esityksen kulku ja diat suunniteltiin yhteistapaamisessa. Tarkoituksena oli kertoa projektin tämänhetkisestä vaiheesta, valottaa sen taustoja sekä havainnollistaa projektin aihetta muille kurssilaisille.

Käytännön asioina selvitettiin ryhmän seuraavia askeleita. Tärkein seuraava askel on sopivan mentorin löytäminen ryhmälle. Mentorin avulla ryhmä pystyisi paremmin arvioimaan ongelmaansa ja ratkaisuvaihtoehtoja sekä niiden toteutusmahdollisuuksia. Mentorin etsinnässä tavoitteena on toimia yhteistyössä toisen lohkoketjuryhmän kanssa, jolloin luodaan myös mahdollisuuksia synergiaetujen syntymiselle. Tarkoituksena on, että mentori toimisi ulkopuolisena asiantuntijana, joka osaa antaa palautetta tai neuvoja työhön liittyen.

Jatkoa ajatellen ryhmä myös sopi vakituisen viikottaisen tapaamisajan, jolloin tarkoituksena on edistää projektia. Säännöllisen tapaamisaikataulun tarkoituksena on varmistaa työn viikottainen edistäminen sekä kaikkien ryhmän jäsenten osallistaminen projektiin.

 

uncertainty_horizon_map

Ryhmän ideat sijoitettuna epävarmuus horisonttiin

Projekti alkaa!

Projektin tarkoituksena on tutkia mahdollisuutta hyödyntää lohkoketjuja uutena teknologiana, parantamaan vanhoja toteutuksia ja pohtimaan minkälaisia ongelmia siinä samassa tulee esiintymään. Eli yritämme tuoda Lohkoketju teknologian uudelle tasolle ja edesauttaa sen kehittämistä ja laajentumista teollisuudessa.

Ryhmämme koostuu seitsemästä opiskelijasta ja yleinen tunne ryhmässä on hyvä, kaikki ovat kiinnostuneita aiheesta ja ovat innoissaan projektista.

Sillä aiheemme oli opiskelijan keksimä, yksi seuraavista tavoitteistamme on löytää ryhmällemme sopiva asiantunteva ohjaaja.