Viikko 44

Ryhmän agendana tällä viikolla oli tavata ryhmän kurssiassistentti, laatia iterointisuunnitelma, miettiä ratkaisun taloudellista validaatiota, tehdä business model canvas, arvioida projektiin liittyviä lukuarvoja sekä perjantain esityksen suunnittelu.

Ryhmä tapasi assistenttia ryhmätyötapaamisen yhteydessä. Tällöin keskusteltiin ryhmän ratkaisun ja prototyypin vaatimuksista kurssin näkökulmasta. Päädyimme siihen lopputulokseen, että varsinaisen lohkoketjun koodaaminen olisi luultavasti työmäärältään liian suuri työtehtävä kurssin puitteissa. Sen sijaan prototyypiksi sopisi paremmin simulaatio, jolla lohkoketjun toimintaa voitaisiin demonstroida.

Ryhmä mietti myös prototyypin seuraavaa iteraatiota, sille asetettavia vaatimuksia ja iteraatioiden määrää. Iteraatioiden määrän suhteen ryhmä päätyi yhteen. Simulaatiolle asetettaisiin etukäteen vaatimukset, jotka se toteuttaisi, ja tämän jälkeen ratkaisua voitaisiin validoida prototyypin ensimmäisen iteraation avulla. Mikäli kaikki toimii odotetusti, ei enempiä iteraatioita välttämättä tarvita. Palautteen mukaan ryhmä saattaa kuitenkin tehdä myös toisen iteraation prototyypin suhteen, mutta tämä olisi suuruusluokaltaan pieni.

Prototyypille asetettiin vaatimukseksi, että se pystyisi kuvaamaan asetettuja myynti- ja ostotoimeksiantoja sekä toteutuneita kauppoja eri osapuolien välillä. Lisäksi järjestelmä kuvaisi lohkoketjutyyppisen julkisen rekisterin käydyistä kaupoista, josta jaettaisiin kopiot jokaiselle asiakasohjelmalle. Käytännössä simulaatio voitaisiin toteuttaa käynnistämällä samalle koneelle useampi kappale asiakasohjelmista, ja jotka kommunikoisivat toistensa kanssa. Simulaation fokuksena on lohkoketjuteknologian demonstroiminen, ei niinkään käyttöliittymäsuunnittelu.

Ryhmä sai asiantuntijapalautetta finanssivalvonnalta. Finanssivalvonnan asiantuntijapalautteen mukaan ryhmämme ratkaisun mukainen toiminta olisi todennäköisesti mahdollista. Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun ammattimainen tarjoaminen on luvanvaraista toimintaa, joten tällaisen luvan hankkiminen olisi todennäköisesti tarpeen toiminnan harjoittamista varten. Kahdenvälinen arvopaperikauppa ilman välittäjää on sääntelyn kannalta mahdollista, mutta mikäli arvopaperit kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään, niin kauppa täytyy selvittää eli arvopaperit täytyy siirtää arvo-osuustililtä toiselle.

Saimme myös asiantuntijalta selvyyttä arvopaperikaupan prosessista, johon kuuluvat toimeksiannon antaminen, toimeksiannon toteuttaminen ja tehdyn arvopaperikaupan selvittäminen. Arvopaperikaupan selvittämisen osalta keskiössä on arvo-osuustilijärjestelmä, jota hallinnoi tilinhoitajayhteisöt, kuten luottolaitokset ja arvopaperikeskus. Arvo-osuustileille kirjattu saanto on etusijalla suhteessa saantoon, jota ei ole kirjattu arvo-osuustilille.

Lisäksi saimme asiantuntijalta linkkejä lainsäädäntöön ja aiheeseen liittyviin artikkeleihin, joiden avulla voimme selvittää ratkaisun kannalta oleellisia asioita. Lähetimme finanssivalvonnan asiantuntijalle lisäksi vielä tarkentavia jatkokysymyksiä. Ryhmä on myös sopinut tapaamisen OP:n asiantuntijan kanssa. Valitettavasti ryhmä ei kuitenkaan vieläkään ole saanut yhteyttä ryhmän mentoriin lukuisista yrityksistä huolimatta.

Ryhmä mietti ja arvioi ratkaisuun liittyviä taloudellisia lukumääriä. Tarkoituksenamme on tulla markkinoille uutena toimijana, joka tarjoaa uudenlaisen palvelun/markkinan osakekaupankäynnille. Palvelu on suunnattu suoraan loppukäyttäjille, eli Helsingin pörssissä osakekauppaa käyville tahoille, jotka ovat käytännössä erilaiset instituutiot ja yritykset, sekä yksityishenkilöt.

Nasdaq Helsingin osakevaihto euroissa vuonna 2015 oli 128,9 miljardia euroa ja vuonna 2016 120,8 miljardia euroa (www.osakeliitto.fi). Tästä saamme geometrisella keskiarvolla approksimoitua suuruusluokaksi vuosittaiselle osakevaihdolle 124,8 miljardia euroa. Vaihdon suuruuteen vaikuttaa kuitenkin hyvin moni seikka, kuten esimerkiksi uudet listautumiset ja maailman talouden tilanne, mutta approksimaationa lukua voidaan pitää riittävän hyvänä.

Pörssikauppojen lukumäärä päivää kohti vuonna 2015 oli 81 082 kappaletta, sekä vuonna 2016 85 337 kappaletta (www.osakeliitto.fi). Tästä saamme vuosittaisiksi kaupankäyntimääriksi (252 kaupankäyntipäivää ja käyttäen geometrista keskiarvoa) noin 21 miljoonaa vuosittaista kauppaa, jolloin keskimääräinen kauppa oli suuruudeltaan noin 5900 €.

Palvelumme tarjoaisi myös kaupankäyntimahdollisuuksia nykyisille Dark pool- asiakkaille, jotka käyvät kauppaa nyt Helsingin pörssin ulkopuolella. Alla olevasta Nasdaqin graafista voi havaita, että tämä kaupankäynti on huomattavan suurta Helsingin pörssin vaihtoon verrattuna. Nämä asiakkaat muodostavat myös huomattavan potentiaalin palvelullemme.

darkpoolit

Välittäjien perimät välityspalkkiot ovat lähes poikkeuksetta haarukassa 0,2% – 0,1% (Nordnetillä alhaisin ”ylimmän portaan” palkkio 0,06%) ja ne riippuvat yksityishenkilöiden kohdalla hyvin pitkälti kaupankäyntimääristä. Instituutioiden ja yritysten maksamat kaupankäyntipalkkiot ovat myös volyymiliitännäisiä, mutta volyymien ollessa hyvin suuria on välittäjien tapana palauttaa välityspalkkioita yrityksille. Tämä seikka vaikeuttaa osaltaan huomattavasti välityspalkkioiden suuruusluokka-arvioita yritysten sekä instituutioiden kohdalla.

Hieman varovaisen suuruusluokka-arvion vuoksi oletetaan, että Helsingin pörssin vuosittaisesta osakevaihdosta tulisi nettona välittäjille noin 0,05% tuotto, eli yhteensä noin 625 miljoonaa euroa. Tämä antaa osviittaa siitä, minkä kokoiseen markkinaan palvelumme keskittyy. Konservatiivinen arvio välittäjän saamalle tuotolle on oikeutettu, sillä lohkoketjuihin perustuvan palvelun tulisi tarjota välitys kilpailijoitaan halvemmalla. Halvemman palvelun tuominen markkinoille saattaa muuttaa koko markkinan kokoa. Halvemmat hinnat toisaalta pienentävät välittäjän saamaa tuottoa, mutta saattaa lisätä kaupankäynnin määrää. Näin ollen arvio 625 miljoonasta on relevantti.

Pörssiosakkeita omisti runsaat puoli miljoonaa taloutta vuonna 2009 (www.stat.fi). Tämän luvun on voitu olettaa sittemmin kasvaneen maailman ja siten Suomen talouden suhdanteiden mukana. Nämä kaikki ovat yritysten ja instituutioiden lisäksi potentiaalisia asiakkaitamme unohtamatta myöskään ulkomaalaisia kaupankävijöitä, jotka omistivat tammikuussa 2017 noin puolet Helsingin pörssin yhtiöiden markkina-arvosta. Ulkomaisten sijoittajien osuus on myös kasvanut tasaisesti viimeisten viiden vuoden ajan, mikä osaltaan avaa palvelullemme uusia kasvun mahdollisuuksia (https://www.hs.fi).

Erityisesti palvelumme alkuvaiheessa olisi oleellista, että se palvelisi erityisen hyvin institutionaalisia sijoittajia, sillä he hallinnoivat suurimpia varallisuuksia. Näin palvelumme saisi merkittävää kaupankäyntivolyymiä suhteellisen vähäiselläkin asiakasmäärällä. Myöhemmin palvelun voisi kohdistaa myös muille asiakassegmenteille.

Kuvaamamme toiminnan aloittamiseen vaadittavaan siemenrahoituksen arvioimiseen vertaamme vastaavaa liiketoimintaa jo aloittavaa yritystä Equibitiä. Kyseinen yritys keräsi pääomaa 1 272 000 $, ja arvioimme tarpeeksemme samaa suuruusluokkaa vastaavan summan. Vertailu Equibitiin on perusteltua, sillä uskomme tarpeittemme eri resursseille olevan hyvin samankaltainen.

Ryhmä teki myös ratkaisun liiketoimintaa kuvaavan business model canvasin. Jatkoa varten ryhmän tavoitteena on prototyypin työstäminen, validaation tekeminen asiantuntijoiden kanssa sekä tapaamisen sopiminen ryhmän mentorin kanssa.

 

businessmodelcanvas

Business model canvas.

Posted by Kai Kekola

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *