Viikko 42

Ryhmämme agendana tällä viikolla oli toisen esityksen valmistelu perjantaita varten, yhteyden ottaminen ja kysymysten esittäminen asiantuntijoille ja rautalankamallin testaaminen kyseisillä asiantuntijoilla. Lisäksi etsimme lisätietoa ryhmän aiheeseen liittyen sekä pyrimme sopimaan tapaamisen ryhmän mentorin kanssa.

Ryhmämme työsti ryhmätyötapaamisessa toista esitystä, miettien sen sisältöä ja tehden kalvot esitystä varten. Lisäksi ryhmätyötapaamisessa selvitettiin asiantuntijakontaktien edistymistä. Toistaiseksi ryhmämme ei ole vieläkään saanut suoritettua haastatteluja asiantuntijoiden kanssa. Suurin osa henkilöistä, joihin otimme yhteyttä, eivät ole vastanneet viesteihin, tai ovat kieltäytyneet auttamasta. Emme myöskään ole vielä onnistuneet sopimaan tapaamista ryhmän mentorin kanssa.

Yhteydenottojen osalta selvitimme mahdollisia uusia kontakteja aikaisempien tilalle. Päätimmekin ottaa yhteyttä esimerkiksi Finanssivalvontaan, josta voisimme toivottavasti saada tietoa projektiimme liittyvistä lainsäädännöllisistä tekijöistä. Lisäksi otimme yhteyttä Euroclear Finlandiin eli arvopaperikeskukseen, joka hoitaa Suomessa arvopaperien hallintaan liittyvien arvo-osuustilien hallinnoinnin. Onnistuimme alustavasti selvittämään arvopaperikeskuksesta osittain arvopaperikaupankäyntiin liittyvää prosessia, mikä auttaa ryhmää työstämään projektia eteenpäin. Kun pystymme selvittämään nykyisen arvopaperikaupankäynnin prosessit, voimme tämän jälkeen miettiä, miten lohkoketjuteknologialla pystytään vastaamaan jokaiseen prosessin eri vaiheeseen.

Ryhmä työsti myös viikkotehtävänä ollutta tiedonkeruuta rautalankamallin avulla. Projektimme loppukäyttäjät olisivat todennäköisesti tavallisia sijoittajia, joille sijoitusjärjestelmän teknisellä ratkaisulla ei välttämättä ole niinkään väliä. Tämä on verrattavissa esimerkiksi luottokorttijärjestelmään: luottokortteja käyttävälle henkilölle ei ole luottokorttien käytön kannalta väliä, miten järjestelmä on teknisesti toteutettu. Sen sijaan loppukäyttäjän kannalta tärkeää on järjestelmän toimivuus ja kustannukset.

Projektin luonteesta päädyimme siihen, että tässä vaiheessa oleellista on rautalankamallin ja teknisen toteutuksen arviointi ja testaus asiantuntijoilla. Tätä emme kuitenkaan ole vielä pystyneet tekemään, koska asiantuntijatahot eivät ole vastanneet yhteydenottoihimme.

Ryhmän tämän hetkisen ratkaisun arviointi loppukäyttäjillä ei todennäköisesti tuottaisi juurikaan lisäarvoa. Loppukäyttäjälle järjestelmämme näkyisi todennäköisesti matalampina kustannuksina sekä nopeampana kaupankäyntinä, jotka olisivat kaikkien loppukäyttäjien kannalta arvoa lisääviä tekijöitä. Siksi emme kokeneet järkeväksi toteuttaa loppukäyttäjille kyselyitä, joissa heiltä kysyttäisiin, haluaisivatko he tehdä arvopaperikauppaa nykyistä helpommin tai halvemmin, koska oletettavasti kaikki vastaukset tällaisiin kysymyksiin olisivat myönteisiä. Tällainen tutkimus ei siis tuottaisi juurikaan lisäarvoa ryhmälle, koska vastaukset ovat ennalta-arvattavia.

Ryhmä suoritti kuitenkin pienen pilottitutkimuksen käyttäjänäkökulmasta, jonka tulokset olivat seuraavanlaiset:

  1. Oletko aikaisemmin ostanut listaamattomia osakkeita?

– Pilottiin osallistuneet henkilöt eivät olleet aikaisemmin ostaneet listaamattomia osakkeita.

  1. Mikä on mielipiteesi listaamattomien osakkeiden hankinnasta tällä hetkellä? (en ostaisi – erittäin luultavasti ostan)

– Pilottiin osallistuneet henkilöt voisivat ostaa listautumattomia osakkeita, jos löytäisivät itselleen sopivia osakkeita.

  1. Mitkä tekijät muodostavat mielipiteesi listaamattomien osakkeiden hankinnasta?

– Ostamista puoltavia tekijöitä: Pienempi verotus kuin normaaleissa osakkeissa, mahdollistaa kiinnostavan yrityksen osakkeiden ostamisen aikaisemmin.

– Ostamista vastaan olevia tekijöitä: Huono likviditeetti, suurempi vaivannäkö, luotto listattuihin firmoihin on parempi

  1. Mitä mieltä olisit rinnakkaisesta pörssistä, jossa voisit ostaa listaamattomia osakkeita? Muuttaisiko tämän kaltainen järjestely mielipidettäsi, jonka annoit kysymyksessä kolme?

– Vastanneiden henkilöiden mielestä tällainen pörssi kuulostaisi hyvältä: pörssistä voisi löytyä uudempien firmojen, sekä muiden mielenkiintoisten yritysten osakkeita olettaen, että uusi pörssi olisi turvallinen ja luotettava.

Vastausten perusteella voimme asettaa alkuperäiseksi oletukseksi sijoittajien olevan kiinnostuneita listaamattomien osakkeiden hankinnasta. Suurimmat epäilyksen kohteet kohdistuivat turvallisuuteen ja luotettavuuteen. Koska projektimme tarkoituksena olisi mahdollisesti lisätä nimenomaan listaamattomien yritysten arvopaperien kaupankäyntiin liittyvää turvallisuutta ja luotettavuutta, lisäisi ratkaisumme siis pilottikyselyn perusteella kysyntää tällaiselle kaupankäyntimahdollisuudelle.

Jatkoa varten ryhmän seuraavina askeleina on asiantuntijoiden haastattelu, mentorin tapaaminen, rautalankamallin arvioiminen ja ryhmän ratkaisun edistäminen.

 

Posted by Kai Kekola

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *