Viikko 49

Tällä viikolla ryhmä valmistautui perjantain grand finalea varten. Palautimme lopullisen ratkaisun edellisen viikon sunnuntaina, joten keskityimme ainoastaan grand finaleen.

Työstimme grand finalen esitystä kenraaliharjoituksesta saamamme palautteen perusteella. Vähensimme esityksen sanamäärää ja lisäsimme sanallista selitystä. Lisäksi lisäsimme esitykseen osion, joka demonstroi prototyypin käyttöä, sillä kenraaliharjoituksen esityksessä prototyyppiä ei ollut esitelty tarpeeksi. Nyt esityksessä tuli ilmi prototyypin toiminta sekä siinä näkyi sen käyttöliittymä.

Grand finalessa pidimme myös kojulla prototyyppiä pystyssä kahden tietokoneen voimin. Molemmilla koneilla oli prototyyppiohjelma käynnissä ja ne kommunikoivat keskenään internetin välityksellä. Prototyypissä oli mahdollista esimerkiksi ostaa ja myydä osakkeita sekä tarkastella osto- ja myyntitarjouksia sekä omia omistuksia.

Posted by Kai Kekola

Uncategorized - Leave a comment

Viikko 48

Tällä viikolla ryhmän agendana oli ryhmän loppuratkaisun viimeistely. Tähän kuuluivat prototyypin viimeistely, raportin kirjoittaminen sekä validaation suorittaminen kyselytutkimuksella. Lisäksi ryhmä suoritti kenraaliharjoituksen grand finalen esityksestä. Video kenraaliharjoituksesta: https://streamable.com/90hgh

Raportin kirjoittamisen osalta työnjako toteutettiin niin, että se osa ryhmästä, joka ei osallistu prototyypin kirjoittamiseen kirjoittaa niistä asioista, jotka eivät suoraan liity prototyypin dokumentaation. Prototyypin dokumentaation kirjoitti koodausryhmä, koska heillä oli paras käsitys prototyypin toiminnasta. Prototyypin käytöstä tehtiin myös video: https://streamable.com/scs8u

Ryhmä suoritti käyttäjätestauksena kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin kiinnostusta listaamattomien osakkeiden kauppaan. Loppuratkaisumme helpottaisi etenkin listaamattomien osakkeiden osakekauppaa muun muassa parantamalla turvallisuutta (luottoriskin vähentäminen) sekä parantane osakkeiden likviditeettiä.

Saadaksemme mahdollisimman paljon vastauksia, kyselylomake täytyi pitää erittäin yksinkertaisena, mutta silti tarkoituksensa toteuttavana. Mahdollisimman lyhyt kyselylomake oli myös hyvin edullista kyselyn markkinoinnissa potentiaalisille vastaajille, joilla ei ollut selkeitä insentiivejä vastata lomakkeeseen.

Kyselytutkimuksessa kysyimme vastaajilta kaksi kysymystä:

  1. Harjoitatko minkään muotoista sijoitustoimintaa?
  2. Olisitko kiinnostunut sijoittamaan listaamattomiin (ei pörssissä noteerattuihin) yhtiöihin, mikäli niihin sijoittaminen olisi helpompaa?

Molemmat kysymyksistä oli rajattu vaihtoehtoihin ”Kyllä” ja ”Ei”. Näin ollen data on binääristä, ja kysely oli erittäin nopea toteuttaa vastaajan toimesta. Tämä binäärinen raakadata on myös selvää ja johdonmukaista analysoida riippumatta vastaajien määrästä.

Ensimmäinen kysymys on oleellinen, koska sen perusteella voimme luokitella vastaajamme kahteen kategoriaan, joista sijoitustoimintaa lähtökohtaisesti harjoittavat henkilöt ovat meidän tavoitteellisessa asiakasryhmässä. Toinen kysymys on mahdollisimman eksplisiittinen tiedustelu kiinnostuksesta juuri listaamattomiin yhtiöihin sijoittamisesta. Näin uskomme saavamme kuvan yleisestä kiinnostuksesta, mikäli saamme riittävästi vastaajia.

Käyttäjätestauksemme tuotti yhteensä 77 vastausta koko kyselytutkimuksemme aikana. Tulokset olivat lupaavia projektin kaupallistamisen kannalta. Kaikkien vastanneiden kiinnostuksen lisäksi jaottelimme vastaukset myös nykyisen sijoitustoiminnan harjoittamisen mukaan, mikä on tehty alla esitetyissä graafeissa.

 

kaavio1

Figuuri 1. Vastausten jakauma kaikkien vastanneiden osalta

Kuten diagrammista ilmiselvästi havaitaan, noin kaksi kolmasosaa oli lähtökohtaisesti kiinnostuneita listaamattomiin osakkeisiin sijoittamisesta.

kaavio2

Figuuri 2. Sijoitustoimintaa harjoittavien vastaukset

Sijoitustoimintaa harjoittavista yli neljä viidestä oli kiinnostunut sijoittamaan listaamattomiin osakkeisiin. Tämä tulos on merkittävin käyttäjätutkimuksemme tieto.

 

kaavio3

Figuuri 3. Sijoitustoimintaa harjoittamattomien vastaukset

Sijoitustoimintaa harjoittamattomistakin noin kolmasosa, 30 %, ilmaisi kiinnostuksensa listaamattomia yhtiöitä kohtaan. Tätä tulosta pidämme yllätyksenä alun olettamuksiimme verrattuna.

Käyttäjätestauksemme tärkein tulos on jo sijoitustoiminnasta kiinnostuneiden ihmisten osoittama laaja kiinnostus listaamattomia yhtiöitä kohtaan. He edustavat sitä oletusarvoista asiakaskuntaa, jolle palvelumme olisi etupäässä suunnattu. Jo sijoitustoimintaa harjoittavien tahojen hallinnassa on myöskin suurin osa mahdollisesta sijoitettavasta pääomasta, minkä vuoksi he ovat tavoittelemamme asiakasryhmä.

Posted by Kai Kekola

Uncategorized - Leave a comment

Viikko 47

Ryhmän agendana tällä viikolla oli kenraaliharjoituksen valmistelu ja suunnittelu maanantain esitystä varten, posterin alustava miettiminen sekä ratkaisun loppupalautuksen tilan arviointi.

Ryhmä tapasi viikolla ja työsti kenraaliharjoitusesitystä. Esityksessä tarkoituksena oli esittää selkeästi ryhmän ongelma, johon ratkaisu vastaa. Esityksessä käytiin läpi projektin ongelma, ratkaisu ja hyödynnettävyys. Ongelmana mainittiin osakekaupassa tällä hetkellä ilmeneviä ongelmia, kuten hitaus, huono läpinäkyvyys, keskittyneisyys sekä kalleus. Lohkoketjuratkaisu pystyisi lyhentämään kaupankäyntiin kuluvaa aikaa, se vähentäisi välikäsiä sekä helpottaisi listaamattomien yritysten kaupankäyntiä. Ratkaisulle ei ole merkittäviä lainsäädännöllisiä esteitä sekä ratkaisu saattaisi sopia myös muihin sovelluskohteisiin.

Projektin prototyyppi on edistynyt vaiheeseen, jossa simulaatio sisältää osakkeita, joilla voidaan käydä kauppaa. Järjestelmään voi jättää osto- ja myyntitarjouksia sekä ostamaan suoraan osakkeita olemassa olevien tarjousten pohjalta. Jokainen käyty kauppa kirjataan lohkoketjuun ja lohkoketju jaetaan jokaiselle kaupankäyntiin osallistuvalle asiakasohjelmalle.

Loppupalautuksen osalta ryhmä on kirjoittanut raporttia. Ryhmän työnjako on järjestetty niin, että se osa ryhmästä, joka ei osallistu simulaation koodaamiseen, kirjoittaa suurimman osan raportista ja tekee ratkaisun kannalta merkittäviä selvityksiä esimerkiksi lainsäädännön sekä ratkaisun validaation kannalta.

Jatkotoimenpiteinä on prototyypin koodaaminen, ratkaisun validaatio sekä loppupalautuksen työstäminen.

Posted by Kai Kekola

Uncategorized - Leave a comment

Viikko 45

Tällä viikolla ryhmän agendana oli prototyypin työstäminen sekä tapaaminen OP:n Kristian Luoman kanssa.

Simulaation koodaukseen keskittyvä osa ryhmästä työsti prototyyppiä viikolla tapaamisissa. Prototyyppi koostuu pörssiohjelmasta, joka toimii samalla pörssin käyttöliittymänä ja suorittaa lohkoketjua. Lisäksi prototyyppiin kuuluu “discovery server”, jonka kautta uudet lohkoketjuun liittyvät nodet löytävät loput lohkoketjuverkosta. Käyttöliittymällä pystyy käymään kauppaa listaamattomilla osakkeilla: osakkeita pystyy ostamaan sekä ostamiaan osakkeita myymään, sekä tarkastelemaan osakkeen sen hetkistä kurssia ja myyntimäärää. Käyttöliittymän taustalla toimii lohkoketjuohjelma, johon on tallennettu lohkoketjun (samalla siis koko pörssin) nykyinen tila, josta käyttöliittymä hakee tietoja näyttääkseen ne käyttäjälle. Eri lohkoketjuohjelmat keskustelevat keskenään Internetin välityksellä ja lähettävät toisilleen uusia “lohkoja”, jotka sisältävät siis pörssin dataa (uusia osakkeita ja osto/myyntitapahtumia). Näin tieto on tallessa useassa paikassa ja sitä on hyvin vaikea väärentää.

Käytännössä protyyppimme demossa aiomme suorittaa useaa yllä esiteltyä ohjelmaa samanaikaisesti yhdellä tietokoneella ja simuloida pörssin toimintaa ostamalla ja myymällä osakkeita eri ohjelmista. Vaikka kaikki ohjelmat suoritetaan samalla tietokoneella, simuloi tilanne oikeaa tilannetta, sillä ohjelmat keskustelevat ainoastaan HTTP-kutsujen välityksellä ja mitään yhteistä tietokantaa ei ole, vaan pörssin data on tallennettu ainoastaan lohkoketjuihin, joita ohjelmat jakavat keskenään.

Tämän hetkinen prototyypin kehityksen vaihe on seuraava: Lohkoketjutoteutuksesta on tehty ensimmäinen versio, jossa lohkoja pystyy lisäämään ja niitä hallitsemaan. Seuraava vaihe lohkoketjutoteutuksessa tehdä toiminnallisuus, joka mahdollistaa tiedon etsimisen lohkoketjusta sekä osto- ja myyntitarjousten linkittämisen keskenään. Käyttöliittymän ensimmäinen versio on myöskin viimeistelyä vaille valmis ja seuraava vaihe on tiedon noutaminen lohkoketjusta. “Discovery server” on jo toimiva, mutta vaatii viimeistelyä ja testausta. Ohjelmien välistä kommunikaatio on myös kehityksen alla ja valmistuu hyvää vauhtia.

Ryhmä haastatteli OP:n Kristian Luomaa, joka on OP Labin johtaja. Haastattelussa ryhmä pyrki validoimaan omia oletuksiaan lohkoketjuteknologiaan liittyen pankkialan näkökulmasta. Luoman mukaan lohkoketjuteknologia voi tuoda säästöjä prosessien tehostuessa, minkä takia myös pankit ovat mukana fintechin kehittämisessä, koska ne eivät halua jäädä pois kehityksen mukanaan tuomasta tehostuksesta.

Luoman mukaan lohkoketjuja tehdessä tärkeää on, että on tarve hajautetulle ja avoimelle tietokannalle, sillä muuten lohkoketjuihin perustuvien ratkaisujen kehittäminen ei ole järkevää. Luoman mukaan myös lainsäädäntö rajoittaa pääsyä valuutan kauppapaikoille ja joissain tilanteissa asiakas on tunnettava, jotta palvelua saa tarjota laillisesti. Toistaiseksi ongelmana on lohkoketjujen anonyymiys, mikä saattaa mahdollistaa esim. rahanpesun.

Ryhmän seuraavina askeleina on prototyypin kehittäminen edelleen sekä ratkaisuun liittyvien lainsäädännöllisten ja taloudellisten edellytysten selvittäminen.

Posted by Kai Kekola

Uncategorized - Leave a comment

Viikko 44

Ryhmän agendana tällä viikolla oli tavata ryhmän kurssiassistentti, laatia iterointisuunnitelma, miettiä ratkaisun taloudellista validaatiota, tehdä business model canvas, arvioida projektiin liittyviä lukuarvoja sekä perjantain esityksen suunnittelu.

Ryhmä tapasi assistenttia ryhmätyötapaamisen yhteydessä. Tällöin keskusteltiin ryhmän ratkaisun ja prototyypin vaatimuksista kurssin näkökulmasta. Päädyimme siihen lopputulokseen, että varsinaisen lohkoketjun koodaaminen olisi luultavasti työmäärältään liian suuri työtehtävä kurssin puitteissa. Sen sijaan prototyypiksi sopisi paremmin simulaatio, jolla lohkoketjun toimintaa voitaisiin demonstroida.

Ryhmä mietti myös prototyypin seuraavaa iteraatiota, sille asetettavia vaatimuksia ja iteraatioiden määrää. Iteraatioiden määrän suhteen ryhmä päätyi yhteen. Simulaatiolle asetettaisiin etukäteen vaatimukset, jotka se toteuttaisi, ja tämän jälkeen ratkaisua voitaisiin validoida prototyypin ensimmäisen iteraation avulla. Mikäli kaikki toimii odotetusti, ei enempiä iteraatioita välttämättä tarvita. Palautteen mukaan ryhmä saattaa kuitenkin tehdä myös toisen iteraation prototyypin suhteen, mutta tämä olisi suuruusluokaltaan pieni.

Prototyypille asetettiin vaatimukseksi, että se pystyisi kuvaamaan asetettuja myynti- ja ostotoimeksiantoja sekä toteutuneita kauppoja eri osapuolien välillä. Lisäksi järjestelmä kuvaisi lohkoketjutyyppisen julkisen rekisterin käydyistä kaupoista, josta jaettaisiin kopiot jokaiselle asiakasohjelmalle. Käytännössä simulaatio voitaisiin toteuttaa käynnistämällä samalle koneelle useampi kappale asiakasohjelmista, ja jotka kommunikoisivat toistensa kanssa. Simulaation fokuksena on lohkoketjuteknologian demonstroiminen, ei niinkään käyttöliittymäsuunnittelu.

Ryhmä sai asiantuntijapalautetta finanssivalvonnalta. Finanssivalvonnan asiantuntijapalautteen mukaan ryhmämme ratkaisun mukainen toiminta olisi todennäköisesti mahdollista. Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun ammattimainen tarjoaminen on luvanvaraista toimintaa, joten tällaisen luvan hankkiminen olisi todennäköisesti tarpeen toiminnan harjoittamista varten. Kahdenvälinen arvopaperikauppa ilman välittäjää on sääntelyn kannalta mahdollista, mutta mikäli arvopaperit kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään, niin kauppa täytyy selvittää eli arvopaperit täytyy siirtää arvo-osuustililtä toiselle.

Saimme myös asiantuntijalta selvyyttä arvopaperikaupan prosessista, johon kuuluvat toimeksiannon antaminen, toimeksiannon toteuttaminen ja tehdyn arvopaperikaupan selvittäminen. Arvopaperikaupan selvittämisen osalta keskiössä on arvo-osuustilijärjestelmä, jota hallinnoi tilinhoitajayhteisöt, kuten luottolaitokset ja arvopaperikeskus. Arvo-osuustileille kirjattu saanto on etusijalla suhteessa saantoon, jota ei ole kirjattu arvo-osuustilille.

Lisäksi saimme asiantuntijalta linkkejä lainsäädäntöön ja aiheeseen liittyviin artikkeleihin, joiden avulla voimme selvittää ratkaisun kannalta oleellisia asioita. Lähetimme finanssivalvonnan asiantuntijalle lisäksi vielä tarkentavia jatkokysymyksiä. Ryhmä on myös sopinut tapaamisen OP:n asiantuntijan kanssa. Valitettavasti ryhmä ei kuitenkaan vieläkään ole saanut yhteyttä ryhmän mentoriin lukuisista yrityksistä huolimatta.

Ryhmä mietti ja arvioi ratkaisuun liittyviä taloudellisia lukumääriä. Tarkoituksenamme on tulla markkinoille uutena toimijana, joka tarjoaa uudenlaisen palvelun/markkinan osakekaupankäynnille. Palvelu on suunnattu suoraan loppukäyttäjille, eli Helsingin pörssissä osakekauppaa käyville tahoille, jotka ovat käytännössä erilaiset instituutiot ja yritykset, sekä yksityishenkilöt.

Nasdaq Helsingin osakevaihto euroissa vuonna 2015 oli 128,9 miljardia euroa ja vuonna 2016 120,8 miljardia euroa (www.osakeliitto.fi). Tästä saamme geometrisella keskiarvolla approksimoitua suuruusluokaksi vuosittaiselle osakevaihdolle 124,8 miljardia euroa. Vaihdon suuruuteen vaikuttaa kuitenkin hyvin moni seikka, kuten esimerkiksi uudet listautumiset ja maailman talouden tilanne, mutta approksimaationa lukua voidaan pitää riittävän hyvänä.

Pörssikauppojen lukumäärä päivää kohti vuonna 2015 oli 81 082 kappaletta, sekä vuonna 2016 85 337 kappaletta (www.osakeliitto.fi). Tästä saamme vuosittaisiksi kaupankäyntimääriksi (252 kaupankäyntipäivää ja käyttäen geometrista keskiarvoa) noin 21 miljoonaa vuosittaista kauppaa, jolloin keskimääräinen kauppa oli suuruudeltaan noin 5900 €.

Palvelumme tarjoaisi myös kaupankäyntimahdollisuuksia nykyisille Dark pool- asiakkaille, jotka käyvät kauppaa nyt Helsingin pörssin ulkopuolella. Alla olevasta Nasdaqin graafista voi havaita, että tämä kaupankäynti on huomattavan suurta Helsingin pörssin vaihtoon verrattuna. Nämä asiakkaat muodostavat myös huomattavan potentiaalin palvelullemme.

darkpoolit

Välittäjien perimät välityspalkkiot ovat lähes poikkeuksetta haarukassa 0,2% – 0,1% (Nordnetillä alhaisin ”ylimmän portaan” palkkio 0,06%) ja ne riippuvat yksityishenkilöiden kohdalla hyvin pitkälti kaupankäyntimääristä. Instituutioiden ja yritysten maksamat kaupankäyntipalkkiot ovat myös volyymiliitännäisiä, mutta volyymien ollessa hyvin suuria on välittäjien tapana palauttaa välityspalkkioita yrityksille. Tämä seikka vaikeuttaa osaltaan huomattavasti välityspalkkioiden suuruusluokka-arvioita yritysten sekä instituutioiden kohdalla.

Hieman varovaisen suuruusluokka-arvion vuoksi oletetaan, että Helsingin pörssin vuosittaisesta osakevaihdosta tulisi nettona välittäjille noin 0,05% tuotto, eli yhteensä noin 625 miljoonaa euroa. Tämä antaa osviittaa siitä, minkä kokoiseen markkinaan palvelumme keskittyy. Konservatiivinen arvio välittäjän saamalle tuotolle on oikeutettu, sillä lohkoketjuihin perustuvan palvelun tulisi tarjota välitys kilpailijoitaan halvemmalla. Halvemman palvelun tuominen markkinoille saattaa muuttaa koko markkinan kokoa. Halvemmat hinnat toisaalta pienentävät välittäjän saamaa tuottoa, mutta saattaa lisätä kaupankäynnin määrää. Näin ollen arvio 625 miljoonasta on relevantti.

Pörssiosakkeita omisti runsaat puoli miljoonaa taloutta vuonna 2009 (www.stat.fi). Tämän luvun on voitu olettaa sittemmin kasvaneen maailman ja siten Suomen talouden suhdanteiden mukana. Nämä kaikki ovat yritysten ja instituutioiden lisäksi potentiaalisia asiakkaitamme unohtamatta myöskään ulkomaalaisia kaupankävijöitä, jotka omistivat tammikuussa 2017 noin puolet Helsingin pörssin yhtiöiden markkina-arvosta. Ulkomaisten sijoittajien osuus on myös kasvanut tasaisesti viimeisten viiden vuoden ajan, mikä osaltaan avaa palvelullemme uusia kasvun mahdollisuuksia (https://www.hs.fi).

Erityisesti palvelumme alkuvaiheessa olisi oleellista, että se palvelisi erityisen hyvin institutionaalisia sijoittajia, sillä he hallinnoivat suurimpia varallisuuksia. Näin palvelumme saisi merkittävää kaupankäyntivolyymiä suhteellisen vähäiselläkin asiakasmäärällä. Myöhemmin palvelun voisi kohdistaa myös muille asiakassegmenteille.

Kuvaamamme toiminnan aloittamiseen vaadittavaan siemenrahoituksen arvioimiseen vertaamme vastaavaa liiketoimintaa jo aloittavaa yritystä Equibitiä. Kyseinen yritys keräsi pääomaa 1 272 000 $, ja arvioimme tarpeeksemme samaa suuruusluokkaa vastaavan summan. Vertailu Equibitiin on perusteltua, sillä uskomme tarpeittemme eri resursseille olevan hyvin samankaltainen.

Ryhmä teki myös ratkaisun liiketoimintaa kuvaavan business model canvasin. Jatkoa varten ryhmän tavoitteena on prototyypin työstäminen, validaation tekeminen asiantuntijoiden kanssa sekä tapaamisen sopiminen ryhmän mentorin kanssa.

 

businessmodelcanvas

Business model canvas.

Posted by Kai Kekola

Uncategorized - Leave a comment

Viikko 43

Ryhmämme agendana tällä viikolla oli saada yhteys mentoriin ja esitellä tuloksiamme hänelle, aloittaa teknisen toteutuksen suunnittelu ja sen koodaaminen. Lisäksi suunnittelimme meidän demon jatko suuntaa, mitä se pitää sisällään ja mitä kannattaisi jättää sen ulkopuolelle.

Ryhmämme tämänviikkoisessa ryhmätyötapaamisessa nostimme esille ongelman. Tämä ongelma on se, että meidän yhteydenottoihin ei ole vieläkään vastattu, tai ollaan kieltäydytty auttamaan. Teimme myös tapaamisessa viikkotehtävää, suunnittelemalla toisen iteraation tavoitteita. Lisäksi kävimme läpi, minkälaista toteutusta voitaisiin koodata demona. Pohdimme, että haluammeko koodata oikean lohkoketjun vai teemmekö vain jotain, joka auttaa visualisoinnilla asiakkaita ymmärtämään lohkoketjujen toimintaa ja ymmärtämään meidän protoa.

Yhteyden otto mentoriin on osoittautunut hyvin vaikeaksi, sillä hän ei ole vastannut sähköposteihin. Tämän takia, olen henkilökohtaisesti mennyt mentorin työhuoneelle, siinä toivossa, että hän olisi siellä, mutta häntä ei näkynyt siellä. Ensi Viikolla on tarkoitus yrittää uudestaan työhuoneesta ja muilla keinoin saada yhteyttä mentoriin.

Päätimme, että demon koodaamisen laajuuden päätämme seuraavassa tapaamisessa, sen jälkeen kun ollaan saatu kurssi henkilökunnan mielipiteet tähän, sillä demon koodaaminen kunnolla vaatisi hyvin paljon työtunteja. Oikean lohkoketjun toteuttaminen, tai valmiisiin toteutuksiin tutustuminen veisi hyvin paljon aikaa ja olisi ajallisesti hyvin vaikea saavuttaa. Päätimme siis, jos tekisimme demon, niin se olisi hyvin yksinkertainen ohjelma, joka pystyy rakentamaan lohkoketjuja ja lähettämään niitä toisille ohjelmille internetin välityksellä.

Toisen iteraation tavoitteena on vastata kysymyksiin jotka jäivät epäselviksi, tai ne sivuutettiin ajan puutteen takia. Esimerkiksi proton validointia käydään, heti kun saadaan vastauksia asiantuntijoilta. Proton toisen iteraation suunnitelmat kärsivät asiantuntioiden vastausnopeudesta, mutta ryhmämme kuitenkin pystyy tekemään muita projektiin liittyviä asioita ja hankkia itse tietoa, jolla voidaan tarkentaa proton toimintaa.

Toinen iteraatio olisi tavoitteena saada hyvään kuntoon seuraavan kahden tai kolmen viikon aikana, jolloin voitaisiin kysyä viimeisen kerran mentorilta mielipidettä ennen kurssin loppua ja samalla varata aikaa sen korjaamiseen, ennen viimeisen esityksen työstämistä.

Jatkoa varten ryhmän seuraavat askeleet ovat, demon aikaansaaminen sen järkevimmässä muodossa, proton toisen iteraation kysymysten selventäminen, mentorin kiinni saaminen ja kolmannen esityksen valmisteleminen.

Posted by Hansen Feng

Third year Computer science major in Aalto university
Uncategorized - Leave a comment

Viikko 42

Ryhmämme agendana tällä viikolla oli toisen esityksen valmistelu perjantaita varten, yhteyden ottaminen ja kysymysten esittäminen asiantuntijoille ja rautalankamallin testaaminen kyseisillä asiantuntijoilla. Lisäksi etsimme lisätietoa ryhmän aiheeseen liittyen sekä pyrimme sopimaan tapaamisen ryhmän mentorin kanssa.

Ryhmämme työsti ryhmätyötapaamisessa toista esitystä, miettien sen sisältöä ja tehden kalvot esitystä varten. Lisäksi ryhmätyötapaamisessa selvitettiin asiantuntijakontaktien edistymistä. Toistaiseksi ryhmämme ei ole vieläkään saanut suoritettua haastatteluja asiantuntijoiden kanssa. Suurin osa henkilöistä, joihin otimme yhteyttä, eivät ole vastanneet viesteihin, tai ovat kieltäytyneet auttamasta. Emme myöskään ole vielä onnistuneet sopimaan tapaamista ryhmän mentorin kanssa.

Yhteydenottojen osalta selvitimme mahdollisia uusia kontakteja aikaisempien tilalle. Päätimmekin ottaa yhteyttä esimerkiksi Finanssivalvontaan, josta voisimme toivottavasti saada tietoa projektiimme liittyvistä lainsäädännöllisistä tekijöistä. Lisäksi otimme yhteyttä Euroclear Finlandiin eli arvopaperikeskukseen, joka hoitaa Suomessa arvopaperien hallintaan liittyvien arvo-osuustilien hallinnoinnin. Onnistuimme alustavasti selvittämään arvopaperikeskuksesta osittain arvopaperikaupankäyntiin liittyvää prosessia, mikä auttaa ryhmää työstämään projektia eteenpäin. Kun pystymme selvittämään nykyisen arvopaperikaupankäynnin prosessit, voimme tämän jälkeen miettiä, miten lohkoketjuteknologialla pystytään vastaamaan jokaiseen prosessin eri vaiheeseen.

Ryhmä työsti myös viikkotehtävänä ollutta tiedonkeruuta rautalankamallin avulla. Projektimme loppukäyttäjät olisivat todennäköisesti tavallisia sijoittajia, joille sijoitusjärjestelmän teknisellä ratkaisulla ei välttämättä ole niinkään väliä. Tämä on verrattavissa esimerkiksi luottokorttijärjestelmään: luottokortteja käyttävälle henkilölle ei ole luottokorttien käytön kannalta väliä, miten järjestelmä on teknisesti toteutettu. Sen sijaan loppukäyttäjän kannalta tärkeää on järjestelmän toimivuus ja kustannukset.

Projektin luonteesta päädyimme siihen, että tässä vaiheessa oleellista on rautalankamallin ja teknisen toteutuksen arviointi ja testaus asiantuntijoilla. Tätä emme kuitenkaan ole vielä pystyneet tekemään, koska asiantuntijatahot eivät ole vastanneet yhteydenottoihimme.

Ryhmän tämän hetkisen ratkaisun arviointi loppukäyttäjillä ei todennäköisesti tuottaisi juurikaan lisäarvoa. Loppukäyttäjälle järjestelmämme näkyisi todennäköisesti matalampina kustannuksina sekä nopeampana kaupankäyntinä, jotka olisivat kaikkien loppukäyttäjien kannalta arvoa lisääviä tekijöitä. Siksi emme kokeneet järkeväksi toteuttaa loppukäyttäjille kyselyitä, joissa heiltä kysyttäisiin, haluaisivatko he tehdä arvopaperikauppaa nykyistä helpommin tai halvemmin, koska oletettavasti kaikki vastaukset tällaisiin kysymyksiin olisivat myönteisiä. Tällainen tutkimus ei siis tuottaisi juurikaan lisäarvoa ryhmälle, koska vastaukset ovat ennalta-arvattavia.

Ryhmä suoritti kuitenkin pienen pilottitutkimuksen käyttäjänäkökulmasta, jonka tulokset olivat seuraavanlaiset:

  1. Oletko aikaisemmin ostanut listaamattomia osakkeita?

– Pilottiin osallistuneet henkilöt eivät olleet aikaisemmin ostaneet listaamattomia osakkeita.

  1. Mikä on mielipiteesi listaamattomien osakkeiden hankinnasta tällä hetkellä? (en ostaisi – erittäin luultavasti ostan)

– Pilottiin osallistuneet henkilöt voisivat ostaa listautumattomia osakkeita, jos löytäisivät itselleen sopivia osakkeita.

  1. Mitkä tekijät muodostavat mielipiteesi listaamattomien osakkeiden hankinnasta?

– Ostamista puoltavia tekijöitä: Pienempi verotus kuin normaaleissa osakkeissa, mahdollistaa kiinnostavan yrityksen osakkeiden ostamisen aikaisemmin.

– Ostamista vastaan olevia tekijöitä: Huono likviditeetti, suurempi vaivannäkö, luotto listattuihin firmoihin on parempi

  1. Mitä mieltä olisit rinnakkaisesta pörssistä, jossa voisit ostaa listaamattomia osakkeita? Muuttaisiko tämän kaltainen järjestely mielipidettäsi, jonka annoit kysymyksessä kolme?

– Vastanneiden henkilöiden mielestä tällainen pörssi kuulostaisi hyvältä: pörssistä voisi löytyä uudempien firmojen, sekä muiden mielenkiintoisten yritysten osakkeita olettaen, että uusi pörssi olisi turvallinen ja luotettava.

Vastausten perusteella voimme asettaa alkuperäiseksi oletukseksi sijoittajien olevan kiinnostuneita listaamattomien osakkeiden hankinnasta. Suurimmat epäilyksen kohteet kohdistuivat turvallisuuteen ja luotettavuuteen. Koska projektimme tarkoituksena olisi mahdollisesti lisätä nimenomaan listaamattomien yritysten arvopaperien kaupankäyntiin liittyvää turvallisuutta ja luotettavuutta, lisäisi ratkaisumme siis pilottikyselyn perusteella kysyntää tällaiselle kaupankäyntimahdollisuudelle.

Jatkoa varten ryhmän seuraavina askeleina on asiantuntijoiden haastattelu, mentorin tapaaminen, rautalankamallin arvioiminen ja ryhmän ratkaisun edistäminen.

 

Posted by Kai Kekola

Uncategorized - Leave a comment

Viikko 41

Ryhmän agenda tällä viikolla oli vastata blogin viikkotehtäviin, sopia tapaaminen mentorin kanssa ja tehdä alustava rautalankamalli projektin ratkaisusta. Lisäksi ryhmän tavoitteena oli kontaktoida asiantuntijoita liittyen pörssikaupankäyntiin sekä selvittää mahdollisia asiantuntijakontakteja jatkoa varten.

Viikkotehtävässä ryhmää pyydettiin vastaamaan kolmeen projektiin liittyvään kysymykseen kuhunkin yhdellä virkkeellä. Vastauksia pohdittiin yhteisessä ryhmätyötapaamisessa.

Mitä ongelmaa ryhmä ratkaisee?

  • Miten toteuttaa kahdenvälisiä arvopaperikauppoja turvallisesti ilman kolmatta osapuolta?

Miten käyttäjä kokee ongelman?

  • Käyttäjä kokee ongelman suurena kustannuksena ja riskinä.

Arvolupaus?

  • Vähennämme käyttäjän kokemaa riskiä ja kustannusta.

 

Ryhmä pyrki myös ottamaan yhteyttä ja esittämään projektin kannalta oleellisia kysymyksiä asiantuntijoille. Pyrkimyksenä oli selvittää etenkin arvopaperikaupan tämän hetkistä tilannetta liittyen käytännön toteutukseen sekä arvopaperikauppaan liittyvään lainsäädäntöön. Alustavana ajatuksena on muodostaa käsitys siitä, millaista arvopaperikaupankäynti on tällä hetkellä, ja tämän jälkeen miettiä, miten lohkoketjuteknologialla pystytään vastaamaan jokaiseen prosessin eri vaiheeseen. Lisäksi tarkoituksena oli ottaa yhteyttä lohkoketjuasiantuntijoihin, jotka pystyisivät arvioimaan paremmin ratkaisun teknisiä mahdollisuuksia ja esteitä.

Ryhmä etsi asiantuntijoita muun muassa Aallon sisältä. Tarkoitus oli löytää esimerkiksi professoreita tai muita vastaavia henkilöitä, joiden tutkimusala liittyisi läheisesti projektin aiheeseen. Lisäksi otimme kontaktia Helsingin pörssiin ja Nasdaqiin. Takaiskuna tällä viikolla oli, ettemme vielä saaneet valmiita vastauksia etsimiimme kysymyksiin. Kukaan kontaktoimistamme henkilöstä ei osannut tai halunnut vastata esittämiimme kysymyksiin. Jatkotehtäväksi ryhmälle jääkin siis uusien ja parempien kontaktien etsiminen.

Ryhmä kehitti myös viikolla alustavan rautalankamallin toteutuksesta. Tällä hetkellä rautalankamalli on vielä hyvin yksinkertainen, koska emme vielä tiedä kaikkia arvopaperikaupankäyntiprosessiin liittyviä vaiheita tai mekanismeja. Rautalankamallia voidaan kuitenkin kehittää asiantuntija-arvioiden perusteella. Koska ryhmämme projekti on luonteeltaan hyvin tekninen, eikä teknisen toteutuksen yksityiskohdilla ole välttämättä loppukäyttäjän kannalta juurikaan merkitystä, tullaan suurin osa työn validoinnista tekemään asiantuntijoiden arvioihin perustuen.

Lisäksi ryhmän täytyy vielä pohtia ja selvittää lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita. Esimerkiksi tämänhetkisessä rautalankamallissa kuvataan ainoastaan yksi lohkoketju, johon kaikki transaktiot ja tarjoukset kirjataan, mutta kahdesta tai useammasta lohkoketjusta koostuva ratkaisu saattaisi kuitenkin olla parempi. Jatkoa varten ryhmän tavoitteena onkin selvittää, mitä etuja tai haittoja yhden tai useamman lohkoketjun ratkaisuihin liittyy. Lohkoketjuteknologiaan liittyen ryhmän mentori lienee hyvä vaihtoehto, mutta emme vielä tällä viikolla onnistuneet sopimaan tapaamista hänen kanssaan.

 

Rautalankamalli 1

Rautalankamalli ryhmän ratkaisusta.

Posted by Kai Kekola

Uncategorized - Leave a comment

Viikko 40

Ryhmän agendana tällä viikolla oli projektisuunnitelman laatiminen sekä tilaisuusturnauksen (opportunity tournament) järjestäminen. Projektisuunnitelman osalta tarkoituksena oli laatia alustava suunnitelma projektin etenemisestä sekä projektin aikataulutuksesta. Projektisuunnitelman tarkoitus on olla yhteinen sopimus ryhmän jäsenten kesken projektin aiheesta ja aikataulusta. Projektisuunnitelman ja tilaisuusturnauksen lisäksi agendana oli mentoriasian edistäminen.

Tilaisuusturnauksessa ryhmä arvioi edellisellä viikolla brainstormauksen tuloksena syntyneitä ideoita. Näitä ideoita olivat muun muassa smart contracts, sähköverkot, vakuutukset, esineiden internet, potilastietokannat ja äänestäminen. Tilaisuusturnauksen tarkoituksena oli selvittää jokaiseen ideaan liittyviä epävarmuustekijöitä ja sekä arvioimaan sitä, miten ryhmä pystyisi omilla taidoillaan vastaamaan näihin epävarmuustekijöihin. Tarkoituksena oli siis selvittää, mikä ideoista olisi sellainen, että ryhmä pystyisi tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman paljon lisäarvoa kyseiseen aiheeseen liittyen.

Käytännössä ryhmä jaotteli jokaiseen idean ratkaisuun liittyviä hyviä ja huonoja puolia. Täten eri ideoita pystyttiin vertailemaan hyvin keskenään.Tilaisuusturnaukseen liittyvä dynaaminen ideointi jalosti myös aikaisempia ideoita hieman eteen päin.

Alustavaksi ryhmän aiheeksi valikoitui lohkoketjuteknologian soveltaminen pörssi- ja vaihdannaiskaupankäyntiin. Tämä aihe voidaan nähdä älykkäiden sopimusten ala-aiheena. Aihe valikoitui siksi, että ryhmä arvioi lohkoketjuteknologian sopivan hyvin pörssikaupankäyntiin, koska se mahdollistaa kahdenväliset sopimukset, jotka kirjataan julkiseen lohkoketjuun. Mikäli aihe osoittautuu myöhemmin kuitenkin toteutukseltaan liian vaikeaksi tai mahdottomaksi tai se ei jostain muusta syystä sovi kurssin puitteisiin, toimii älykkäät sopimukset tällöin varavaihtoehtona ryhmän aiheeksi. Kyseiset aiheet ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa, joten tarpeen mukaan siirtyminen aiheesta toiseen olisi luultavasti suhteellisen vaivatonta.

Tilaisuusturnauksen lisäksi ryhmä työsti projektisuunnitelmaa. Projektisuunnitelmasta laaditaan aluksi alustava versio. Alustavaa versiota voidaan jatkossa jalostaa paremmin kuvaamaan projektin etenemistä, kun lisätietoa aiheen toteutukseen vaadittavista tekijöistä kertyy osana projektin tekemistä.

Jatkoa varten ryhmän tavoitteena on projektisuunnitelman jatkokehittäminen sekä aiheen etenemiseen liittyvien asioiden selvittäminen. Koska projektin aihe on nyt selvitetty, voidaan projektia alkaa edistämään varsinaisen aiheen toteutuksen osalta. Tavoitteena jatkossa voi olla esimerkiksi asiantuntijoiden haastatteleminen liittyen lohkoketjuteknologiaan sekä pörssikaupankäyntiin.

Posted by Kai Kekola

Uncategorized - Leave a comment

Viikko 39

Ryhmän agendana tällä viikolla oli hoitaa kurssin suorittamiseen liittyviä käytännön asioita, kuten ryhmänvetäjän valitseminen ja mentorin etsintä, sekä edistämään projektin aloitusta muun muassa ideoimalla. Ryhmän tavoitteena oli käyttää ideointitekniikoita ideoiden keksimiseksi ja arvioimiseksi projektia varten sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ongelmaan.

Ryhmän tarkoituksena oli määritellä kurssin puitteisiin sopiva ongelma ja etsiä siihen ratkaisuja. Ryhmän tämän hetkisenä ongelmana on selvittää, mihin eri käyttökohteisiin lohkoketjuteknologiaa voitaisiin soveltaa. Erityisfokuksena oli keksiä lohkoketjuteknologian aikaisemmista käyttösovelluksista, kuten kryptovaluutoista, poikkeavia ratkaisuja. Koska lohkoketjuteknologia itsessään on jo olemassa, on päällimmäisenä lisäarvoa tuottavana tekijänä siten siis sopivien, uusien käyttökohteiden löytäminen tälle teknologialle.

Ryhmämme käytti ideointiin useita eri tekniikoita, kuten esimerkiksi brainstormausta, pakotetut yhteydet ja negatiivinen aivoriihi. Ryhmä käytti eri tekniikoita dynaamisesti ja joustavasti yhdessä toistensa kanssa, edesauttaen uusien ideoiden syntyä. Oleellisena osana ideointivaiheeseen kuului myös kriittinen ajattelu ideoiden suhteen, arvioiden niiden toteutusmahdollisuuksia kurssin suhteen. Ryhmän tavoitteena oli arvioida kerättyjä ideoita toistensa suhteen ja valita parhaat ideat jatkotyöstämistä varten.

Ideointiprosessiin liittyen jälkeenpäin lievänä vastoinkäymisenä ryhmämme kuitenkin huomasi, että ideoiden konvergointi aloitettiin jo suhteellisen aikaisessa vaiheessa ennen laajaa divergenssivaihetta, mikä saattoi vaikuttaa ideointiprosessiin negatiivisesti. Ryhmä onnistui kuitenkin luomaan useita käyttökelpoisia ja jatkotutkimuksen arvoisia ideoita, joten kokonaisuutena ideointiprosessi oli onnistunut.

Ideoinnin tuloksena ryhmä sai useita alustavia sovelluskohdevaihtoehtoja: äänestäminen, testamentit, sopimukset, sähköverkot, esineiden internet, vakuutukset ja potilastietokannat. Nämä ideat sijoitettiin epävarmuushorisontti-diagrammiin (uncertainty horizon map). Ryhmässä kuitenkin koettiin, että epävarmuushorisontti-diagrammi ei työkaluna soveltunut kovinkaan hyvin juuri kyseessä olevaan ongelmatilanteeseen. Työkalun ei siis koettu olevan hyvin sopiva ryhmän ongelman käsittelyyn, mutta tästä huolimatta sen avulla saatuja ideoita pystyttiin jäsentämään jossakin määrin.

Takaiskuna oli myös se, että koko ryhmää ei saatu koolle ryhmätapaamiseen. Suurin osa ryhmästä pystyi kuitenkin osallistumaan tapaamiseen, ja ne ryhmän jäsenet, jotka eivät pystyneet ottamaan osaa ryhmän kasvokkain tapahtuvaan kanssakäymistapahtumaan pystyivät kuitenkin teknologiavälitteisen informaationvälityksen kautta tuomaan esille omia ajatuksiaan ryhmän käsitteillä olevan asian ratkaisun suhteen ja siten varmistamaan panoksellaan sopivan kontribuution ryhmän yhteisiä tavoitteita silmällä pitäen, mikä luonnollisesti oli positiivinen asia ryhmän toiminnan kannalta ja osaltaan kompensoi koettua vastoinkäymistä liittyen kohdattuihin osanottovastoinkäymishaasteisiin.

Ryhmä työsti tällä viikolla myös ensimmäistä esitystä seuraavan viikon maanantaille. Esityksen kulku ja diat suunniteltiin yhteistapaamisessa. Tarkoituksena oli kertoa projektin tämänhetkisestä vaiheesta, valottaa sen taustoja sekä havainnollistaa projektin aihetta muille kurssilaisille.

Käytännön asioina selvitettiin ryhmän seuraavia askeleita. Tärkein seuraava askel on sopivan mentorin löytäminen ryhmälle. Mentorin avulla ryhmä pystyisi paremmin arvioimaan ongelmaansa ja ratkaisuvaihtoehtoja sekä niiden toteutusmahdollisuuksia. Mentorin etsinnässä tavoitteena on toimia yhteistyössä toisen lohkoketjuryhmän kanssa, jolloin luodaan myös mahdollisuuksia synergiaetujen syntymiselle. Tarkoituksena on, että mentori toimisi ulkopuolisena asiantuntijana, joka osaa antaa palautetta tai neuvoja työhön liittyen.

Jatkoa ajatellen ryhmä myös sopi vakituisen viikottaisen tapaamisajan, jolloin tarkoituksena on edistää projektia. Säännöllisen tapaamisaikataulun tarkoituksena on varmistaa työn viikottainen edistäminen sekä kaikkien ryhmän jäsenten osallistaminen projektiin.

 

uncertainty_horizon_map

Ryhmän ideat sijoitettuna epävarmuus horisonttiin

Posted by Hansen Feng

Third year Computer science major in Aalto university
Uncategorized - Leave a comment