Viikko 41

Ryhmän agenda tällä viikolla oli vastata blogin viikkotehtäviin, sopia tapaaminen mentorin kanssa ja tehdä alustava rautalankamalli projektin ratkaisusta. Lisäksi ryhmän tavoitteena oli kontaktoida asiantuntijoita liittyen pörssikaupankäyntiin sekä selvittää mahdollisia asiantuntijakontakteja jatkoa varten.

Viikkotehtävässä ryhmää pyydettiin vastaamaan kolmeen projektiin liittyvään kysymykseen kuhunkin yhdellä virkkeellä. Vastauksia pohdittiin yhteisessä ryhmätyötapaamisessa.

Mitä ongelmaa ryhmä ratkaisee?

  • Miten toteuttaa kahdenvälisiä arvopaperikauppoja turvallisesti ilman kolmatta osapuolta?

Miten käyttäjä kokee ongelman?

  • Käyttäjä kokee ongelman suurena kustannuksena ja riskinä.

Arvolupaus?

  • Vähennämme käyttäjän kokemaa riskiä ja kustannusta.

 

Ryhmä pyrki myös ottamaan yhteyttä ja esittämään projektin kannalta oleellisia kysymyksiä asiantuntijoille. Pyrkimyksenä oli selvittää etenkin arvopaperikaupan tämän hetkistä tilannetta liittyen käytännön toteutukseen sekä arvopaperikauppaan liittyvään lainsäädäntöön. Alustavana ajatuksena on muodostaa käsitys siitä, millaista arvopaperikaupankäynti on tällä hetkellä, ja tämän jälkeen miettiä, miten lohkoketjuteknologialla pystytään vastaamaan jokaiseen prosessin eri vaiheeseen. Lisäksi tarkoituksena oli ottaa yhteyttä lohkoketjuasiantuntijoihin, jotka pystyisivät arvioimaan paremmin ratkaisun teknisiä mahdollisuuksia ja esteitä.

Ryhmä etsi asiantuntijoita muun muassa Aallon sisältä. Tarkoitus oli löytää esimerkiksi professoreita tai muita vastaavia henkilöitä, joiden tutkimusala liittyisi läheisesti projektin aiheeseen. Lisäksi otimme kontaktia Helsingin pörssiin ja Nasdaqiin. Takaiskuna tällä viikolla oli, ettemme vielä saaneet valmiita vastauksia etsimiimme kysymyksiin. Kukaan kontaktoimistamme henkilöstä ei osannut tai halunnut vastata esittämiimme kysymyksiin. Jatkotehtäväksi ryhmälle jääkin siis uusien ja parempien kontaktien etsiminen.

Ryhmä kehitti myös viikolla alustavan rautalankamallin toteutuksesta. Tällä hetkellä rautalankamalli on vielä hyvin yksinkertainen, koska emme vielä tiedä kaikkia arvopaperikaupankäyntiprosessiin liittyviä vaiheita tai mekanismeja. Rautalankamallia voidaan kuitenkin kehittää asiantuntija-arvioiden perusteella. Koska ryhmämme projekti on luonteeltaan hyvin tekninen, eikä teknisen toteutuksen yksityiskohdilla ole välttämättä loppukäyttäjän kannalta juurikaan merkitystä, tullaan suurin osa työn validoinnista tekemään asiantuntijoiden arvioihin perustuen.

Lisäksi ryhmän täytyy vielä pohtia ja selvittää lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita. Esimerkiksi tämänhetkisessä rautalankamallissa kuvataan ainoastaan yksi lohkoketju, johon kaikki transaktiot ja tarjoukset kirjataan, mutta kahdesta tai useammasta lohkoketjusta koostuva ratkaisu saattaisi kuitenkin olla parempi. Jatkoa varten ryhmän tavoitteena onkin selvittää, mitä etuja tai haittoja yhden tai useamman lohkoketjun ratkaisuihin liittyy. Lohkoketjuteknologiaan liittyen ryhmän mentori lienee hyvä vaihtoehto, mutta emme vielä tällä viikolla onnistuneet sopimaan tapaamista hänen kanssaan.

 

Rautalankamalli 1

Rautalankamalli ryhmän ratkaisusta.

Posted by Kai Kekola

Uncategorized - Leave a comment

Viikko 40

Ryhmän agendana tällä viikolla oli projektisuunnitelman laatiminen sekä tilaisuusturnauksen (opportunity tournament) järjestäminen. Projektisuunnitelman osalta tarkoituksena oli laatia alustava suunnitelma projektin etenemisestä sekä projektin aikataulutuksesta. Projektisuunnitelman tarkoitus on olla yhteinen sopimus ryhmän jäsenten kesken projektin aiheesta ja aikataulusta. Projektisuunnitelman ja tilaisuusturnauksen lisäksi agendana oli mentoriasian edistäminen.

Tilaisuusturnauksessa ryhmä arvioi edellisellä viikolla brainstormauksen tuloksena syntyneitä ideoita. Näitä ideoita olivat muun muassa smart contracts, sähköverkot, vakuutukset, esineiden internet, potilastietokannat ja äänestäminen. Tilaisuusturnauksen tarkoituksena oli selvittää jokaiseen ideaan liittyviä epävarmuustekijöitä ja sekä arvioimaan sitä, miten ryhmä pystyisi omilla taidoillaan vastaamaan näihin epävarmuustekijöihin. Tarkoituksena oli siis selvittää, mikä ideoista olisi sellainen, että ryhmä pystyisi tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman paljon lisäarvoa kyseiseen aiheeseen liittyen.

Käytännössä ryhmä jaotteli jokaiseen idean ratkaisuun liittyviä hyviä ja huonoja puolia. Täten eri ideoita pystyttiin vertailemaan hyvin keskenään.Tilaisuusturnaukseen liittyvä dynaaminen ideointi jalosti myös aikaisempia ideoita hieman eteen päin.

Alustavaksi ryhmän aiheeksi valikoitui lohkoketjuteknologian soveltaminen pörssi- ja vaihdannaiskaupankäyntiin. Tämä aihe voidaan nähdä älykkäiden sopimusten ala-aiheena. Aihe valikoitui siksi, että ryhmä arvioi lohkoketjuteknologian sopivan hyvin pörssikaupankäyntiin, koska se mahdollistaa kahdenväliset sopimukset, jotka kirjataan julkiseen lohkoketjuun. Mikäli aihe osoittautuu myöhemmin kuitenkin toteutukseltaan liian vaikeaksi tai mahdottomaksi tai se ei jostain muusta syystä sovi kurssin puitteisiin, toimii älykkäät sopimukset tällöin varavaihtoehtona ryhmän aiheeksi. Kyseiset aiheet ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa, joten tarpeen mukaan siirtyminen aiheesta toiseen olisi luultavasti suhteellisen vaivatonta.

Tilaisuusturnauksen lisäksi ryhmä työsti projektisuunnitelmaa. Projektisuunnitelmasta laaditaan aluksi alustava versio. Alustavaa versiota voidaan jatkossa jalostaa paremmin kuvaamaan projektin etenemistä, kun lisätietoa aiheen toteutukseen vaadittavista tekijöistä kertyy osana projektin tekemistä.

Jatkoa varten ryhmän tavoitteena on projektisuunnitelman jatkokehittäminen sekä aiheen etenemiseen liittyvien asioiden selvittäminen. Koska projektin aihe on nyt selvitetty, voidaan projektia alkaa edistämään varsinaisen aiheen toteutuksen osalta. Tavoitteena jatkossa voi olla esimerkiksi asiantuntijoiden haastatteleminen liittyen lohkoketjuteknologiaan sekä pörssikaupankäyntiin.

Posted by Kai Kekola

Uncategorized - Leave a comment

Viikko 39

Ryhmän agendana tällä viikolla oli hoitaa kurssin suorittamiseen liittyviä käytännön asioita, kuten ryhmänvetäjän valitseminen ja mentorin etsintä, sekä edistämään projektin aloitusta muun muassa ideoimalla. Ryhmän tavoitteena oli käyttää ideointitekniikoita ideoiden keksimiseksi ja arvioimiseksi projektia varten sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ongelmaan.

Ryhmän tarkoituksena oli määritellä kurssin puitteisiin sopiva ongelma ja etsiä siihen ratkaisuja. Ryhmän tämän hetkisenä ongelmana on selvittää, mihin eri käyttökohteisiin lohkoketjuteknologiaa voitaisiin soveltaa. Erityisfokuksena oli keksiä lohkoketjuteknologian aikaisemmista käyttösovelluksista, kuten kryptovaluutoista, poikkeavia ratkaisuja. Koska lohkoketjuteknologia itsessään on jo olemassa, on päällimmäisenä lisäarvoa tuottavana tekijänä siten siis sopivien, uusien käyttökohteiden löytäminen tälle teknologialle.

Ryhmämme käytti ideointiin useita eri tekniikoita, kuten esimerkiksi brainstormausta, pakotetut yhteydet ja negatiivinen aivoriihi. Ryhmä käytti eri tekniikoita dynaamisesti ja joustavasti yhdessä toistensa kanssa, edesauttaen uusien ideoiden syntyä. Oleellisena osana ideointivaiheeseen kuului myös kriittinen ajattelu ideoiden suhteen, arvioiden niiden toteutusmahdollisuuksia kurssin suhteen. Ryhmän tavoitteena oli arvioida kerättyjä ideoita toistensa suhteen ja valita parhaat ideat jatkotyöstämistä varten.

Ideointiprosessiin liittyen jälkeenpäin lievänä vastoinkäymisenä ryhmämme kuitenkin huomasi, että ideoiden konvergointi aloitettiin jo suhteellisen aikaisessa vaiheessa ennen laajaa divergenssivaihetta, mikä saattoi vaikuttaa ideointiprosessiin negatiivisesti. Ryhmä onnistui kuitenkin luomaan useita käyttökelpoisia ja jatkotutkimuksen arvoisia ideoita, joten kokonaisuutena ideointiprosessi oli onnistunut.

Ideoinnin tuloksena ryhmä sai useita alustavia sovelluskohdevaihtoehtoja: äänestäminen, testamentit, sopimukset, sähköverkot, esineiden internet, vakuutukset ja potilastietokannat. Nämä ideat sijoitettiin epävarmuushorisontti-diagrammiin (uncertainty horizon map). Ryhmässä kuitenkin koettiin, että epävarmuushorisontti-diagrammi ei työkaluna soveltunut kovinkaan hyvin juuri kyseessä olevaan ongelmatilanteeseen. Työkalun ei siis koettu olevan hyvin sopiva ryhmän ongelman käsittelyyn, mutta tästä huolimatta sen avulla saatuja ideoita pystyttiin jäsentämään jossakin määrin.

Takaiskuna oli myös se, että koko ryhmää ei saatu koolle ryhmätapaamiseen. Suurin osa ryhmästä pystyi kuitenkin osallistumaan tapaamiseen, ja ne ryhmän jäsenet, jotka eivät pystyneet ottamaan osaa ryhmän kasvokkain tapahtuvaan kanssakäymistapahtumaan pystyivät kuitenkin teknologiavälitteisen informaationvälityksen kautta tuomaan esille omia ajatuksiaan ryhmän käsitteillä olevan asian ratkaisun suhteen ja siten varmistamaan panoksellaan sopivan kontribuution ryhmän yhteisiä tavoitteita silmällä pitäen, mikä luonnollisesti oli positiivinen asia ryhmän toiminnan kannalta ja osaltaan kompensoi koettua vastoinkäymistä liittyen kohdattuihin osanottovastoinkäymishaasteisiin.

Ryhmä työsti tällä viikolla myös ensimmäistä esitystä seuraavan viikon maanantaille. Esityksen kulku ja diat suunniteltiin yhteistapaamisessa. Tarkoituksena oli kertoa projektin tämänhetkisestä vaiheesta, valottaa sen taustoja sekä havainnollistaa projektin aihetta muille kurssilaisille.

Käytännön asioina selvitettiin ryhmän seuraavia askeleita. Tärkein seuraava askel on sopivan mentorin löytäminen ryhmälle. Mentorin avulla ryhmä pystyisi paremmin arvioimaan ongelmaansa ja ratkaisuvaihtoehtoja sekä niiden toteutusmahdollisuuksia. Mentorin etsinnässä tavoitteena on toimia yhteistyössä toisen lohkoketjuryhmän kanssa, jolloin luodaan myös mahdollisuuksia synergiaetujen syntymiselle. Tarkoituksena on, että mentori toimisi ulkopuolisena asiantuntijana, joka osaa antaa palautetta tai neuvoja työhön liittyen.

Jatkoa ajatellen ryhmä myös sopi vakituisen viikottaisen tapaamisajan, jolloin tarkoituksena on edistää projektia. Säännöllisen tapaamisaikataulun tarkoituksena on varmistaa työn viikottainen edistäminen sekä kaikkien ryhmän jäsenten osallistaminen projektiin.

 

uncertainty_horizon_map

Ryhmän ideat sijoitettuna epävarmuus horisonttiin

Posted by Hansen Feng

Third year Computer science major in Aalto university
Uncategorized - Leave a comment

Projekti alkaa!

Projektin tarkoituksena on tutkia mahdollisuutta hyödyntää lohkoketjuja uutena teknologiana, parantamaan vanhoja toteutuksia ja pohtimaan minkälaisia ongelmia siinä samassa tulee esiintymään. Eli yritämme tuoda Lohkoketju teknologian uudelle tasolle ja edesauttaa sen kehittämistä ja laajentumista teollisuudessa.

Ryhmämme koostuu seitsemästä opiskelijasta ja yleinen tunne ryhmässä on hyvä, kaikki ovat kiinnostuneita aiheesta ja ovat innoissaan projektista.

Sillä aiheemme oli opiskelijan keksimä, yksi seuraavista tavoitteistamme on löytää ryhmällemme sopiva asiantunteva ohjaaja.

Posted by Hansen Feng

Third year Computer science major in Aalto university
Uncategorized - Leave a comment