{"id":57,"date":"2026-06-15T14:12:15","date_gmt":"2026-06-15T14:12:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/?p=57"},"modified":"2026-06-15T14:12:16","modified_gmt":"2026-06-15T14:12:16","slug":"maastonmuotojen-kumpujen-korkeudet-kaltevuudet-kasvillisuus-ja-rakenne","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/2026\/06\/15\/maastonmuotojen-kumpujen-korkeudet-kaltevuudet-kasvillisuus-ja-rakenne\/","title":{"rendered":"Maastonmuotojen \/ kumpujen korkeudet, kaltevuudet, kasvillisuus ja rakenne"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-small-font-size\">Idean selkeydytty\u00e4 ty\u00f6mallin kautta ja suunnitelmaa piirt\u00e4ess\u00e4 pohdintaa&nbsp; aiheuttivat maastonmuotojen, kumpujen korkeudet. Asiaa tutkin leikkausten ja maastomallin kautta, mutta silti mittasuhteita (ja siten itse ty\u00f6n keskeist\u00e4 ajatusta) oli hankala hahmottaa. Mitk\u00e4 ovat kummuille sopivat korkeudet? My\u00f6s maaston painuminen ajan saatossa tuli ottaa huomioon. Pitk\u00e4llisen pohdinnan j\u00e4lkeen, ty\u00f6mallin ja leikkausten avulla p\u00e4\u00e4dyin seuraaviin korkeuksiin: Pohjoisin kumpu A 2,5 m, kumpu B 4,2 m, kumpu C 3,3 m ja kumpu D 2,2 m. Kumpujen mittasuhteiden hahmottaminen tuntui vaikealta, etenkin kun se kuuluu oppimisymp\u00e4rist\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Tuntuu kuitenkin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sin ainakin suht l\u00e4helle sopivaa korkeutta, t\u00e4t\u00e4 ohjauksissakin pohdittiin, eik\u00e4 kritiikki\u00e4 sen kummemmin tullut.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Oppimisymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 muodostui kokonaisuus, jossa tutkitaan maastonmuotoja ja niiden erilaisia kaltevuuksia. Punaisena lankana toimii yhten\u00e4inen maataideteos, joka kokoaa suunnitelman yhteen, jakaa tilan osiin ja sitoo suunnitelman ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Pohdintaa aiheutti erilaiset kaltevuudet. Tutustumalla Petschekin (2014) kirjaan <em>Grading<\/em>, Merin muutaman vuoden takaisiin maastonmuotoilu -luentomateriaaleihin ja esteett\u00f6m\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n RT-korttiin p\u00e4\u00e4dyin poimimaan suunnitelmaan maisema-arkkitehtuurin kannalta keskeisimpi\u00e4 kaltevuuksia siten, ett\u00e4 ne ovat muotoilussa ja dokumenteissa mukana opiskelijoita auttamassa. Maataideteokseen halusin kuitenkin koveria ja kuperia muotoja, en suoria rinteit\u00e4 tai pyramideja. Taiteellinen idea siis oli t\u00e4ss\u00e4 veturi, ja kaltevuudet tulivat vanavedess\u00e4. Pidin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kokonaismuoto on hyv\u00e4, kaltevuudet sis\u00e4ltyv\u00e4t siihen. N\u00e4in keskustelimme my\u00f6s ohjauksissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Pohdintaa aiheutti my\u00f6s maastonmuotojen jyrkimm\u00e4t kohdat ja niihin sopiva kasvillisuus. T\u00e4ss\u00e4 apuna toimi ymp\u00e4rist\u00f6n nurmipintojen tarkastelu, ekskursiolla n\u00e4hnyt kohteet (mm. Pildammsparken ja Skogskyrkog\u00e5rdenin Almh\u00f6jden), kirja <em>Perennials and their garden habitats<\/em> (Hansen, R. &amp; Stahl, 1993) sek\u00e4 nurmea koskevat RT-kortit (RT 89-10998 <em>Kasvillisuusalueiden maaty\u00f6t<\/em>, 2010 ja RT 89-11001 <em>Piha-alueiden kasvillisuusty\u00f6t<\/em>, 2010). N\u00e4iden avulla selvitin, miten nurmi ty\u00f6n jyrkimmiss\u00e4 kohdissa voi kasvaa, ja millaiset perennat jyrkiss\u00e4 rinteiss\u00e4 paahteessa, varjossa, kuivassa jne viihtyv\u00e4t. RT-kortti <em>Portaat ja luiskat<\/em> sek\u00e4 Almh\u00f6jdenin portaat toimivat virikkein\u00e4 ja referenssein\u00e4 suunnitelmaan laadituissa \u201coppimisportaissa\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Savisen maaper\u00e4n huomiointi suunnitelmassa ja kumpujen rakenteissa on tuotu esille dokumentissa \u201cKummun periaateleikkaus\u201d. Se kuvaa kummun \u201ckevennetty\u00e4 rakennetta\u201d ja teknisi\u00e4 ominaisuuksia ja vedenkiertoa, jonka avulla kasvillisuus saadaan kumpujen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 menestym\u00e4\u00e4n. Kumpujen rakenteellisista ominaisuuksista olen k\u00e4ynyt Pirjon kanssa keskusteluja koko kurssin ajan. Periaateleikkaus antaa kuvan yleistasolla, miten t\u00e4llainen suunnitelma on mahdollistaa toteuttaa paikkaan, jossa suuri osa maaper\u00e4st\u00e4 on syv\u00e4\u00e4 pehmeikk\u00f6\u00e4. Dokumentti toimii my\u00f6s opiskelijoille apuna maastonmuotojen rakenteen opiskelussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Idean selkeydytty\u00e4 ty\u00f6mallin kautta ja suunnitelmaa piirt\u00e4ess\u00e4 pohdintaa&nbsp; aiheuttivat maastonmuotojen, kumpujen korkeudet. Asiaa tutkin leikkausten ja maastomallin kautta, mutta silti mittasuhteita (ja siten itse ty\u00f6n keskeist\u00e4 ajatusta) oli hankala hahmottaa. Mitk\u00e4 ovat kummuille sopivat korkeudet? My\u00f6s maaston painuminen ajan saatossa tuli ottaa huomioon. Pitk\u00e4llisen pohdinnan j\u00e4lkeen, ty\u00f6mallin ja leikkausten avulla p\u00e4\u00e4dyin seuraaviin korkeuksiin: Pohjoisin kumpu &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/2026\/06\/15\/maastonmuotojen-kumpujen-korkeudet-kaltevuudet-kasvillisuus-ja-rakenne\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Maastonmuotojen \/ kumpujen korkeudet, kaltevuudet, kasvillisuus ja rakenne&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4181,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4181"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":58,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/58"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}