{"id":30,"date":"2026-03-19T13:52:44","date_gmt":"2026-03-19T13:52:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/?p=30"},"modified":"2026-03-19T14:02:19","modified_gmt":"2026-03-19T14:02:19","slug":"maataiteilijoita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/2026\/03\/19\/maataiteilijoita\/","title":{"rendered":"Maataiteilijoita"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-small-font-size\">Kirjan Land and environmental art (Kastner &amp; Wallis, 1998) ohella olen tutustunut maataiteen ja maisema-arkkitehtuurin v\u00e4list\u00e4 suhdetta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjaan Between Landscape Architecture and Land Art (Weilacher, 1996). Alla nostan esiin muutamia aiheita, jotka ovat itse\u00e4ni kiinnostaneet. Johdannossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Richard Longin teoksia ja sit\u00e4, miten h\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 maata taiteensa materiaalina (s.16). Kiinnostavaa on, ett\u00e4 Long on taustaltaan puutarhuri. Monet h\u00e4nen teoksistaan ovat syntyneet k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4 tyhj\u00e4ss\u00e4\/ autioituneessa maisemassa, mink\u00e4 h\u00e4n kokee meditatiivisena. Teko kuvaa Longin suhdettaan luontoon, kokemusta luonnosta. H\u00e4nen teoksensa ovat l\u00e4hes n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 merkint\u00f6j\u00e4 luonnossa \u2013 mm. jalanj\u00e4ljist\u00e4 muodostuvia yksinkertaisia geometrisia muodostelmia. (Weilacher, 1996.) Koin my\u00f6s kiinnostavana kirjassa Longin teoksia kuvaavan ilmaisun \u201cpiirt\u00e4\u00e4 hiekkaan tai veteen\u201d. J\u00e4in pohtimaan mit\u00e4 kaikkea \u201cpiirt\u00e4minen\u201d voisi tarkoittaa \u2013 lineaarista tai aluemaista painaumaa tai kohoumaa maassa, kivien tai kasvien muodostavia kuvioita. Mit\u00e4 piirt\u00e4miseen verrattuna maahan \u201cmaalaaminen\u201d voisi olla?<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1000\" height=\"656\" src=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Long_Artwiki.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-31\" srcset=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Long_Artwiki.jpg 1000w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Long_Artwiki-300x197.jpg 300w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Long_Artwiki-768x504.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Richerd Long, A line in Scotland, 1981. Kuva: Artwiki, Richard Long. <a href=\"https:\/\/www.artwiki.fr\/richard-long\/\">https:\/\/www.artwiki.fr\/richard-long\/<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kirjassa Weilacher (1996, s.16) kuvaa, miten Longin maataiteen luonteeseen kuuluu teosten v\u00e4liaikaisuus ja h\u00e4vi\u00e4minen ajan kuluessa sek\u00e4 geometristen muotojen dialogi luonnon kanssa. Long itse kertoo yksinkertaisia, abstrakteja muotoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n taiteensa olevan tasapainoilua luonnon muotojen ja ihmisen luoman muotokielen v\u00e4lill\u00e4. Long kuvaa taiteensa k\u00e4sittelev\u00e4n sit\u00e4, miten h\u00e4n ihmisen\u00e4 kohtaa luonnon aikaansaamat muodot ja luonnonvoimat. Ajatus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia monelta kantilta. L\u00e4hestymistapa on luontoa arvostava ja vain v\u00e4liaikaisia \u201cmerkint\u00f6j\u00e4\u201d ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tekev\u00e4. Teokset tuntuvat k\u00e4sittelev\u00e4n aikaa ja sen kulumista, j\u00e4lkien j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ja niiden h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4, muutosta. Maisema-arkkitehtuurissa suunnittelukohteet harvoin ovat luonnon keskell\u00e4 ja l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat hyvin erilaisia, mutta asioita, joita Longin teosten pohjalta voisi mietti\u00e4 ovat: 1. miten suunnitelma ottaa ymp\u00e4rist\u00f6n ja sen ominaispiirteet huomioon, 2. millainen on paikan luonto, ja mik\u00e4 on suunnitelman suhde siihen, 3. miten muutos ja ehk\u00e4 v\u00e4liaikaisuuskin n\u00e4kyv\u00e4t suunnitelmassa?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kirjassa Land and environmental art (Kastner &amp; Wallis, 1998) yksi luonnonvoimien aikaansaamia muutoksia teoksissaan hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 taiteilija on Michael Heizer (s.52\u201353). Heizerin maahan kaivamat, viivamaiset linjat kuluvat luonnonvoimien vaikutuksesta v\u00e4hitellen pois. Kirjassa kuvataan, miten teoksen kautta ihmisen aikaansaama n\u00e4ytt\u00e4ytyy luonnon aikajanalla hyvin pienelt\u00e4 ja v\u00e4liaikaiselta. Luonnonvoimien vaikutusta tulisi pohtia my\u00f6s omassa suunnitelmassani Alvarinaukiolla: millaisia muutoksia maaston muodoissa tapahtuu vuoden tai 50 vuoden sis\u00e4ll\u00e4? Miten vesi, tuuli ja lumi vaikuttavat suunnitelmaan ja muuttavat sit\u00e4 ajan kuluessa? Millainen on ihmisen k\u00e4yt\u00f6n vaikutus?<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"806\" src=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Heitzer.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-32\" style=\"width:794px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Heitzer.jpg 800w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Heitzer-298x300.jpg 298w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Heitzer-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Heitzer-768x774.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Michael Heizer, Rift (deteriorated) # 1 of nine Nevada depressions. Kuva: Kastner &amp; Wallis, 1998.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kirjan Between Landscape Architecture and Land Art taiteilijaa ja suunnittelijaa Isamu Noguchia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 luvussa Space as sculpture (Weilacher, 1996, s.43\u201353) kuvataan, miten Noguchin t\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 taiteen ett\u00e4 maisema-arkkitehtuurin saralla leimaa minimalistisuus ja veistoksellisuus, ja miten Noguchin suhde maiseman tilalliseen rakenteeseen on vaikuttanut maisema-arkkitehtuurin kentt\u00e4\u00e4n laajemmin. Noguchilla oli suhde Japaniin jo syntyper\u00e4ns\u00e4 kautta (japanilais-amerikkalainen) ja h\u00e4n tutustuikin japanilaiseen kulttuuriin matkoillaan. Noguchi ihaili japanilaisia puutarhoja, koska niiden geometrian taustalla vaikuttaa ajatus luonnon metafysisyydest\u00e4. Japanilaisten puutarhojen yksinkertaisuudella, vihjeiden ja viittausten k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4, ep\u00e4symmetrisyydell\u00e4, hillityill\u00e4 v\u00e4reill\u00e4 ja hienostuneella tekstuurien ja materiaalien k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli suuri vaikutus Noguchin projekteihin. (Weilacher, 1996, s.43\u201353.)<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1626\" height=\"1626\" src=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Isamu-Noguchi.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-35\" style=\"width:705px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Isamu-Noguchi.jpg 1626w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Isamu-Noguchi-300x300.jpg 300w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Isamu-Noguchi-1024x1024.jpg 1024w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Isamu-Noguchi-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Isamu-Noguchi-768x768.jpg 768w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Isamu-Noguchi-1536x1536.jpg 1536w, https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/files\/2026\/03\/Isamu-Noguchi-1568x1568.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 1626px) 100vw, 1626px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Isamu Noguchi, California Scenario, 1982. Kuva: Kastner &amp; Wallis, 1998.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Itse\u00e4ni kiehtoo Noguchin t\u00f6iden tilallisuus ja veistoksellisuus. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 vaikuttavat kirjan esimerkkien perusteella olevan selkeit\u00e4, tilallisia kokonaisuuksia, joissa tila teemana liikkuu suuresta mittakaavasta kohti pienemp\u00e4\u00e4: on suunnittelijan lintuperspektiivist\u00e4 hahmotettava kokonaisuus, silm\u00e4n tasolta koettava todellisuus ja tilallinen leikki yksityiskohtien tasolla. H\u00e4nen t\u00f6iss\u00e4\u00e4n tilallisuuden teema jatkuu tasolta toiselle (sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 ovat vahva symbolistinen ulottuvuus). H\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 materiaalit ovat usein kive\u00e4 tai muuta kovaa materiaalia, toisin kuin omassa suunnitelmassani, jossa maaper\u00e4 on p\u00e4\u00e4asiallinen materiaali. Tyhjyys, avara tila on korostuneesti esill\u00e4, ja sit\u00e4 rytmitt\u00e4v\u00e4t minimalistiset elementit, usein kivet. En viel\u00e4 tarkkaan osaa sanoa, miten t\u00e4t\u00e4 voisi oman suunnitelmani kannalta katsoa, mutta ajatus tilasta veistoksena on kiehtova.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjan Land and environmental art (Kastner &amp; Wallis, 1998) ohella olen tutustunut maataiteen ja maisema-arkkitehtuurin v\u00e4list\u00e4 suhdetta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjaan Between Landscape Architecture and Land Art (Weilacher, 1996). Alla nostan esiin muutamia aiheita, jotka ovat itse\u00e4ni kiinnostaneet. Johdannossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Richard Longin teoksia ja sit\u00e4, miten h\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 maata taiteensa materiaalina (s.16). Kiinnostavaa on, ett\u00e4 Long on &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/2026\/03\/19\/maataiteilijoita\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Maataiteilijoita&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4181,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-30","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4181"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":37,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions\/37"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}