{"id":22,"date":"2026-03-10T20:28:37","date_gmt":"2026-03-10T20:28:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/?p=22"},"modified":"2026-03-10T20:29:37","modified_gmt":"2026-03-10T20:29:37","slug":"ideoiden-kehittelya-ja-prosessointia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/2026\/03\/10\/ideoiden-kehittelya-ja-prosessointia\/","title":{"rendered":"Ideoiden kehittely\u00e4 ja prosessointia"},"content":{"rendered":"\n

Pari viikkoa sitten tein Otaniemess\u00e4 maastok\u00e4ynnin, jonka tarkoituksena oli sek\u00e4 tutustua Otaniemen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja mahdollisiin suunnittelupaikkoihin ett\u00e4 pohtia, miten kehitt\u00e4\u00e4 \u201cmaaper\u00e4kokeilu\u201d-ajatusta eteenp\u00e4in. Kierroksen lopputulos oli, ett\u00e4 itse\u00e4ni resonoivat eniten kampuksella sijaitsevat paikat \u2013 Alvarinaukio, Ossinlammen kentt\u00e4m\u00e4inen alue sek\u00e4 kampusalueen eri sis\u00e4pihat. Sen hetkiset ideat yksinkertaisesti tuntuivat luontevilta kampusrakennusten l\u00e4heisyydess\u00e4 eik\u00e4 et\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsevina kokeilualueina. Lis\u00e4ksi kiinnitin huomiota A-siiven edess\u00e4 olevaan Alusta-paviljonkiin ja sen pyrkimykseen yhdist\u00e4\u00e4 luontoa ja arkkitehtuuria. Mieleen j\u00e4i muhimaan ajatus, miten vastaavanlaista rakennetta voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 omassa suunnitelmassa. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 vastaavanlainen rakenne voisi ehdottomasti toimia, ja keskustelua opintojen ohessa Alusta paviljongista olisi voinut olla enemm\u00e4nkin (itse en muista asiasta juuri kenenk\u00e4\u00e4n kanssa jutelleeni).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Alusta-paviljonki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maastokierroksen lopputulemana Alvarinaukio nousi itselleni kiinnostavimmaksi paikaksi: maataide ja maastonmuotoilu teemana houkutti, ja paikka on yksi kampusalueen avarimmista ja toisaalta ongelmallisimmista \u2013 lammikoita muodostuu aukiolle etenkin lumen sulaessa kev\u00e4taikaan. Maaper\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4minen ja maan muokkaaminen t\u00e4ss\u00e4 sijainnissa tuntui potentiaaliselta. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4n hetkinen aukio ei ole kovin kummoinen eik\u00e4 palvele oleskelua juuri mitenk\u00e4\u00e4n (paitsi joukkokokoontumista varten vappuna).<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen olen tutkinut Alvarinaukiota eri n\u00e4k\u00f6kulmista: maaper\u00e4\u00e4, pintaveden valuntaa, l\u00e4t\u00e4k\u00f6itymist\u00e4, olemassa olevaa arkkitehtuuria ja maisema-arkkitehtuuria, olevaa puustoa osana aukiota ja sen ilmett\u00e4, asemakaavaa, aukion reitist\u00f6\u00e4 yms. Heti ensimetreill\u00e4 esiin nousi maaper\u00e4n ongelmallisuus: suuri osa aukion maaper\u00e4st\u00e4 on vaikeasti rakennettavaa syv\u00e4\u00e4 pehmeikk\u00f6\u00e4 eli savea. Pohjois- ja l\u00e4nsiosa aukiosta on normaalisti rakennettavaa (kitkamaalajin kuten hiekka\/sora\/moreeni p\u00e4\u00e4ll\u00e4 hietaa, hiesua tai savea alle 2 m). Maaper\u00e4tarkastelu antoi tarkastelualueelle selke\u00e4t raamit, josta Pirjon kanssa heti alkuun keskusteltiin: suoraan pehmeik\u00f6n p\u00e4\u00e4lle ei voi asettaa mit\u00e4\u00e4n kovin painavaa, koska se nostaa maan toisesta kohtaa aukiota koholle. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta ideointi l\u00e4hti k\u00e4yntiin.<\/p>\n\n\n\n

Alvarinaukion tarkastelun lis\u00e4ksi olen l\u00e4hiviikkoina tutustunut maataidekirjallisuuteen (klassikoihin) ja etsinyt niiden seasta inspiraatiota omaan suunnitteluuni. Kirjasta Land and environmental art (Kastner & Wallis 1998) olen l\u00f6yt\u00e4nyt muutaman itse\u00e4ni kiehtovan maataideteoksen, jotka inspiroivat erityisesti maisema-arkkitehtonisina ja tilallisina rakenteina ja elementtein\u00e4. Ensimm\u00e4inen teoksista on Robert Smithsonin 1973 valmistunut Amarillo Ramp. Se on erilaisia maa-aineksista ja piikivest\u00e4 rakennettu, maan pinnalta loivasti korkeammalle kohoava ramppi. Teos on rakennettu entiseen kuivuneeseen j\u00e4rvenpohjaan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti piikive\u00e4. Ramppia yl\u00f6s noustessa tarkoitus on havainnoida ymp\u00e4rill\u00e4 olevaa, muuttuvaa maisemaa ja l\u00e4mp\u00f6tilan muutosta. Teos inspiroi pohtimaan sen soveltamista maisema-arkkitehtuurissa. Pitk\u00e4\u00e4n olen py\u00f6ritellyt ajatusta tilaa jakavasta rampista, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvaa kasvillisuutta, muttei ole tarkoitettu k\u00e4velyyn (reunat kive\u00e4 ja soraa). Ramppi kytkeytyi my\u00f6s ajatukseen vesialueesta, lammikosta, hulevesipainanteesta: ramppimainen muoto voisi rajata aukiolla oleva veden sis\u00e4\u00e4ns\u00e4. Teos on her\u00e4tt\u00e4nyt lukuisia ajatuksia, joista monet eiv\u00e4t ole tuntuneet toimivilta Alvarinaukiolle, osa kuitenkin tuntuu potentiaaliselta ja kehitett\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Teos on saanut ajatukset liikkeelle kohti erilaisia maataide- ja maastonmuotoiluideoita, vaikka \u201cramppi\u201d sellaisenaan j\u00e4isikin suunnitelmasta pois.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Robert Smithson: Amarillo Ramp (Kuva: https:\/\/earthworksnearyou.blogspot.com\/2009\/05\/23-days-and-counting-amarillo-ramp.html<\/a>)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toinen samasta kirjasta ajatuksia her\u00e4tt\u00e4nyt teos on Richard Fleischnerin Sod Maze (1974). Teos on maasta rakennettu ympyr\u00e4n muotoinen labyrinttikuvio, jonka keskelle johtaa maasta muotoiltu reitti. Maan muodot muistuttavat veden aaltoja. T\u00e4m\u00e4 teos sai itseni heti ajattelemaan maan muotojen v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 vett\u00e4. Minua kiehtoi ajatus vastaavanlaisesta hulevesirakenteesta: kosteaan vuodenaikaan maanmuotojen v\u00e4liss\u00e4 olisi vett\u00e4, kuivalla s\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain maata (ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevaa kasvillisuutta), talvella lunta. Maan muodot voisivat toimia my\u00f6s istuinpaikkoina. Teoksen her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia pallottelin niin ik\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n, mutta ideoiden soveltaminen Alvarinaukiolle tuntui vaikealta. Maasto ja maaper\u00e4 ovat t\u00e4ysin erilaisia (oletettavasti Sod Mazen tapauksessa maaper\u00e4 on kuivaa). Maastonmuotoilun mahdollisuudet j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin mieleen kummittelemaan ja t\u00e4t\u00e4 tutkimista jatkan edelleen. N\u00e4ist\u00e4 uusista ideoista ja aineistosta, johon olen tutustunut jatkan seuraavassa blogissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Richard Fleischner: Sod Maze. Kuva: https:\/\/www.facebook.com\/NewportMansions\/photos\/a.10150142205651241\/10158182019826241\/?type=3&eid=ARDY_iLF0z8lPbw5_GBt19xiwYBSCkXUtEOlLh1CMf5cD_XBvmVU4NVVDfnxIq780vqdFD9YFtnA0_SY<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pari viikkoa sitten tein Otaniemess\u00e4 maastok\u00e4ynnin, jonka tarkoituksena oli sek\u00e4 tutustua Otaniemen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja mahdollisiin suunnittelupaikkoihin ett\u00e4 pohtia, miten kehitt\u00e4\u00e4 \u201cmaaper\u00e4kokeilu\u201d-ajatusta eteenp\u00e4in. Kierroksen lopputulos oli, ett\u00e4 itse\u00e4ni resonoivat eniten kampuksella sijaitsevat paikat \u2013 Alvarinaukio, Ossinlammen kentt\u00e4m\u00e4inen alue sek\u00e4 kampusalueen eri sis\u00e4pihat. Sen hetkiset ideat yksinkertaisesti tuntuivat luontevilta kampusrakennusten l\u00e4heisyydess\u00e4 eik\u00e4 et\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsevina kokeilualueina. Lis\u00e4ksi kiinnitin … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Ideoiden kehittely\u00e4 ja prosessointia”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4181,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-22","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4181"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":29,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions\/29"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}