{"id":19,"date":"2026-02-18T20:59:35","date_gmt":"2026-02-18T20:59:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/?p=19"},"modified":"2026-02-18T20:59:35","modified_gmt":"2026-02-18T20:59:35","slug":"ajatusten-uudelleen-jarjestelya","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/2026\/02\/18\/ajatusten-uudelleen-jarjestelya\/","title":{"rendered":"Ajatusten uudelleen j\u00e4rjestely\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-small-font-size\">Ensimm\u00e4isen v\u00e4likritiikin j\u00e4lkimainingeissa olo on sellainen, ett\u00e4 ajatukset vaativat uudelleen j\u00e4rjestely\u00e4 ja hahmottamista. Aihepiiri tuntuu vaativan uutta skannausta ja sen miettimist\u00e4, mik\u00e4 olisi realistista toteuttaa Otaniemess\u00e4. Aiheena maaper\u00e4, sen luomat tilat, maisema-arkkitehtuuriin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t rakenteet, kierr\u00e4tysmateriaalien k\u00e4ytt\u00f6 ja n\u00e4iden taiteelliset ulottuvuudet resonoivat yh\u00e4. Se, mit\u00e4 se konkreettisesti voisi olla, hakee asentoaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">V\u00e4likritiikiss\u00e4 esille nousi erilaisia huomioita ja pohdintoja maaper\u00e4\u00e4n liittyen. Yksi konkreettinen huomio oli idean innoittajana toimivan Novartis Campus Parkin \u201cmaarakenne\u201d, joka ilmeni kalkkikiveksi, eik\u00e4 siten ole vertailukelpoinen maaper\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4miseen rakenteena. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa suositeltiinkin luopumista t\u00e4st\u00e4 esimerkist\u00e4 referenssin\u00e4 ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n liikaa visuaalisuuteen kiinnittymisest\u00e4, mik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 on aiheellista. T\u00e4st\u00e4 tulee mieleen \u201ckill your darlings\u201d -menetelm\u00e4, jonka mukaan juuri niist\u00e4 voimakkaista ihastuksistaan ty\u00f6prosessissa tulee (ainakin jossain vaiheessa) p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti, jotta ty\u00f6 p\u00e4\u00e4see kehittym\u00e4\u00e4n eik\u00e4 j\u00e4\u00e4 jonkin mieliajatuksen vangiksi. Koen kuitenkin, ett\u00e4 Novartis Campus Park toimi itselleni innostavana esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 maisema-arkkitehtuurissa on mahdollista tilallisesti tehd\u00e4 ja miten materiaaleja korostaa. Kenties kiinnostukseni sit\u00e4 kohtaan kumpuaa kiinnostuksestani selkeisiin tiloihin ja arkkitehtuuriin\u2026<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Muita keskusteluaiheita oli mm. se, miten paljon paksuutta maaper\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4isi olla, jotta se voisi toimia esim. jollekin puulle kasvualustana ja se, miten t\u00e4llainen maaper\u00e4 tuotaisiin \u201crakenteena\u201d esille. Relevantti pointti. Voikin olla, ett\u00e4 maaper\u00e4n kerrostumien esille tuominen on hyvin ep\u00e4realistinen ajatus ja j\u00e4\u00e4 ajatuskammioon lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Teoriassa idea on kutkuttava, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ehk\u00e4 mahdoton. Aion kuitenkin seuraavaksi tutkia maataiteen esimerkkej\u00e4 ja etsi\u00e4 jonkinlaisia maateoksia \u2013 toivon l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ni jonkinlaista resonointia t\u00e4lt\u00e4 suunnalta. V\u00e4likritiikin j\u00e4lkeen minulle ei ole aivan selv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 haluaisin \u201cmaaper\u00e4kokeiluilla\u201d tuoda esille: voisiko teeman kautta k\u00e4sitell\u00e4 maaper\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tilan luomiseen, ennen kaikkea muotoina ja rakenteina? Liittyyk\u00f6 ideaan kasvillisuus ja sen sopivuus maaper\u00e4\u00e4n? Vai koostuisiko suunnitelma sarjasta maateoksia, kuten Jyrki kirjallisessa palautteessa mainitsi?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Asia, joka niin ik\u00e4\u00e4n nousi v\u00e4likritiikiss\u00e4 esille oli kierr\u00e4tysmateriaalien k\u00e4ytt\u00f6. T\u00e4m\u00e4 on asia, joka itse\u00e4ni my\u00f6s kiinnostaa: kierr\u00e4tysmateriaalien hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 erilaisten tukirakenteiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 osana maaper\u00e4\u00e4\/ kasvualustaa. Puhetta oli betonimurskeen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 mm. tukimateriaalina sek\u00e4 se, mit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olevia materiaaleja voisi olla uusiokasvualustojen osalta. Pirjo pohti, voisiko alueelta purettavien rakennusten materiaaleja ja uusien rakennusten tielt\u00e4 siirrett\u00e4v\u00e4\u00e4 maata jotenkin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Alueen maaper\u00e4 on Espoon kaupungin kartan mukaan osittain savea, hiekkaa ja kitkamaalajia (hiekka\/sora\/moreeni) ja p\u00e4\u00e4ll\u00e4 alle 3 metri\u00e4 siltti\u00e4 ja savea. Kierr\u00e4tysmateriaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 aineistoon olisi hyv\u00e4 tutustua ja katsoa, millaisia impulsseja sielt\u00e4 nousee.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">\u201cPuulaboratorio\u201d \/ \u201cpuumuseo\u201d -idea my\u00f6skin her\u00e4tti keskustelua v\u00e4likritiikiss\u00e4 mm. sen osalta, millaiset ominaisuudet maaper\u00e4ll\u00e4 tulisi olla, jotta jonkin tietyn puulajin kasvu olisi kiemuraista. Miten paljon maaper\u00e4 asiaan lopulta vaikuttaa? Onko koukeroinen rungon kasvu enemm\u00e4nkin paikan muiden olosuhteiden aikaan saamaa? Onko puutarhatieteiss\u00e4 muita relevantimpia tapoja vaikuttaa puiden kasvuun kuin maaper\u00e4; vaikkapa puiden rungon ja oksiston kasvun ohjailu, kuten bonsain kasvattamisessa? Toki aiheena puun kasvun ohjaaminen eri keinoin on mahdollinen esimerkiksi tietyn tilallisen luonteen tai tunnelman luomiseksi, mutta millaisessa roolissa maaper\u00e4 kokeilussa on? Lis\u00e4ksi aiheeseen liittyen puhuimme puulajeista, sill\u00e4 m\u00e4nty on hyvin hidaskasvuinen. Kyseenalaista on, mit\u00e4 opiskelijat saisivat irti kitukasvuisesta m\u00e4nnik\u00f6st\u00e4, joka kehittyisi niin hitaasti, ettei siit\u00e4 havaintoja voisi juurikaan tehd\u00e4. Pirjo ehdotti, ett\u00e4 jos ideaa l\u00e4htee jatkamaan, jokin muu nopeakasvuisempi puulaji on parempi. M\u00e4nty oli sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ensin mieleen tullut esimerkki kauniiden, kiemuraisten muotojensa vuoksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Mit\u00e4 siis seuraavaksi? Jyrki kehotti luonnostelemaan sek\u00e4 piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnoksia mittakaavaan, jotta alan hahmottamaan, miten paljon tilaa suunnitelma vaatii. Luulen, ett\u00e4 minun t\u00e4ytyy kuitenkin alkuun tutkia erilaisia maataiteen (ja mahdollisesti maisema-arkkitehtuurin) esimerkkej\u00e4 ja etsi\u00e4 tietoa liittyen kierr\u00e4tysmateriaaleihin, jotta saan ideoinnin uudelleen k\u00e4yntiin ja voin harkita, onko aihe ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n toimiva. Samalla voisi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 vapaasti (ja mittakaavassa) luonnostella ideoita, jotka mahdollisesti konkretisoivat ajatuksia ja joiden kautta uusia ajatuksia voi her\u00e4t\u00e4. Maastoon l\u00e4hden tutustumaan viikonloppuna, joka tapauksessa. Sit\u00e4kin kautta ajatukset kehittyv\u00e4t \u2013 n\u00e4in toivon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4isen v\u00e4likritiikin j\u00e4lkimainingeissa olo on sellainen, ett\u00e4 ajatukset vaativat uudelleen j\u00e4rjestely\u00e4 ja hahmottamista. Aihepiiri tuntuu vaativan uutta skannausta ja sen miettimist\u00e4, mik\u00e4 olisi realistista toteuttaa Otaniemess\u00e4. Aiheena maaper\u00e4, sen luomat tilat, maisema-arkkitehtuuriin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t rakenteet, kierr\u00e4tysmateriaalien k\u00e4ytt\u00f6 ja n\u00e4iden taiteelliset ulottuvuudet resonoivat yh\u00e4. Se, mit\u00e4 se konkreettisesti voisi olla, hakee asentoaan.&nbsp; V\u00e4likritiikiss\u00e4 esille nousi erilaisia huomioita &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/2026\/02\/18\/ajatusten-uudelleen-jarjestelya\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Ajatusten uudelleen j\u00e4rjestely\u00e4&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4181,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4181"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions\/20"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/salla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}