Maisemarakentaminen ja projektin kulku

Maisema-arkkitehti Lotta Suominen oli kertomassa maisemarakentamisesta ja projektien kulusta Helsingin kaupungin organisaatiossa. Sivusimme luennossa myös minkälaisissa töissä maisema-arkkitehdit työskentelevät Helsingin kokoisessa kaupungissa.

Helsingin kaupungin organisaatio on laaja ja useimmat maisema-arkkitehdit ovat töissä maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden osassa kaupunkitila ja maisemasuunnittelu. Vaikka palvelukokonaisuus tuntuu byrokraattisen kankealta, on sen vahvuus siinä, että se on kokonaisuudessaan saman lautakunnan alaisuudessa. Isot projektit, esimerkiksi yli miljoonan euron puistoinvestoinnit menevät päätöksentekoon eteenpäin vielä kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen.

Puistojen rakentaminen on rakennukset ja yleiset alueet -palvelulukokonaisuudessa, samoin kuin rakennetun omaisuuden hallinta, tilapalvelut (rakennussuunnittelussa pihasuunnittelu) ja ylläpito.

 

Projekti on hanke

Oma kokemukseni projekteista on lähinnä kaavahankkeista, joissa projektin kulku on vahvasti määritelty jo laissa. Tästä lakisääteisyydestä huolimatta olen työssäni joutunut pohtimaan ja selittämään projektin kulkua esimerkiksi kaava-alueen asukkaille. Prosessin kulku ja yleisesti se asia, että kaavan laatiminen on hanke, eikä jotain mikä kaupunkisuunnittelussa itsenäisesti valmistuu, on tavallisen maanomistajan toisinaan hankalaa käsittää.

Erilaisissa projekteissa on vaihtelusta ja mittakaavasta huolimatta tunnistettavissa projektin eri vaiheet. Jos projekti on epäonnistunut, voi ongelman löytää tarkastelemalla projektin kulkua ja todeta missä on poikettu, vedetty mutkat suoriksi tai lähdetty väärään suuntaan. Oleellisimpia projektin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä suunnittelu ja kommunikointi.

Maisemarakentaminen Helsingin kaupungin organisaatiossa kuulosti prosessina hyvin mietityltä ja selkeältä, mutta todellisuus on joskus monimutkaisempi. Suominen käytti esimerkkinä Töölönlahden puiston rakentumisen vaiheita, minkä valmistuminen nykyisenkaltaisena tuntuu nyt perustellulta, mutta myös kovin epäonniselta. Jokaisessa hankkeessa on riskinsä, mutta kaikkiin skenaarioihin on mahdoton varautua. Etenkin kun puistoinvestoinnit eivät ole olleet ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä Helsingissä. Elävät ja tutut esimerkit tuovat prosessihimmeleihin lihaa luiden päälle.

 

Harjoitustehtävä

Annetussa tuntitehtävässä pohdimme pienryhmässä jo valmistuneen kohteen projektin kulkua, jossa kohdattiin yllättäviä vaikeuksia. Kuljimme projektin prosessin läpi uudestaan niin, kuin se olisi voinut mennä onnistuessaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *