Tänä syksynä on ollut jotain muutakin jännitettävää kuin maasta nousevat sienet: Seitsemän vuoden tauon jälkeen on aika vetää opiskelijanhousuni jalkaan ja laittaa muuntautumiskykyni, henkinen joustavuuteni, ryhmätyötaitoni ja toistaiseksi karkuteillä olevat uudet hienot opiskelutekniikat testiin Aalto-yliopiston tarjoamassa maisema-arkkitehtuurin maisteriohjelmassa.

Olen työskennellyt sisäsiistissä ja byrokraattisessa toimistotyössä, avustajana kaavoituksessa, viimeiset vuodet. Sen vuoksi (ja ansiosta) minulla on herännyt tarve konkretiaan tekemisissäni. Johdantona tähän tarpeeseen tuntuu vastaavan – kuin tilattuna – kurssitarjottimesta löytyvä Maisemarakennushanke-kurssi, jossa on tarkoitus syventyä maisema-arkkitehdin ammatin käytäntöihin ja sääntöihin. Mielenkiintoista!

Maisema-arkkitehdin ammatissa arvostan sen monipuolisuutta ja käytännönläheisyyttä. Aloittelevalle maisema-arkkitehtiopiskelijalle kurssi voi opetettavien kokonaisuuksien myötä herätellä myös uusia ajatuksia uran suunnasta ja työllistymisestä. Koska olen työskennellyt maisema-arkkitehtien kanssa lähinnä sivusta seuraten, on tarkoitukseni oppia kurssin aikana myös se, minkälaisia asioita maisema-arkkitehti käytännössä tekee suunnittelutyön jälkeen.

Odotuksia

Olen pohjakoulutukseltani miljöösuunnittelija (ympäristöteknologian insinööri AMK) ja valmistuin vuonna 2012. Opiskeluissani tutustuimme pienimuotoisiin maisemarakennushankkeisiin, mutta samalla kun aika on tehnyt temppunsa käyttämättömälle tiedolle, on osa opitusta tiedosta myös varmasti vanhentunut.

Työelämässä olo on opettanut minulle sen, että mitään työtä ei voi tehdä ilman sääntöjä, ohjeita tai hyviä käytäntöjä. Edellisissä opinnoissani tällainen kokonaisuus tuntui vielä kovin abstraktilta ja irralliselta varsinaiseen suunnittelutyöhön nähden. Ne ovat kuitenkin mukavia kavereita, kun on tarkoitus tehdä oma työ hyvin ja toimivasti muiden ihmisten ja organisaatioiden kanssa.

Odotan kurssin olevan hyvin työelämään kouliva ja valmistava, ammatin käytäntöjä avaava selkeä kokonaisuus. Oma haasteeni kurssille tulee olemaan se, miten pystyn soveltamaan oppimaani käytännössä. Toivon, että samalla kun ymmärrykseni maisemanrakennushankkeesta prosessina kasvaa, saan myös uuden näkökulman ja lähtökohdan varsinaiseen suunnittelutyöhön ja suunnitelmieni laatu paranee. Toivon kurssin olevan astinlauta kohti maisema-arkkitehdin vahvaa ammatti-identiteettiä.

Maisema-arkkitehtiopiskelija yliopisto-opintojen viidakossa.