Hyvä rakennustapa

yleiset laatuvaatimukset ja viheralan toimintamallit

Tämän kerran vierailevana puhujana oli puutarhuri Hanna Tajakka Viherarkista ja aiheena oli hyvä rakennustapa ja yleiset laatuvaatimukset. Olimme perehtyneet asiaan hieman itsenäisesti jo ennakkoon. Luento täydensi hyvin aiemmin lukemaani ja kohdisti pääpainon hyvin maisema-rakentamiseen. 

Hyvä rakennustapa on rakennusalalla kantava käsite, joka joka perustuu eri osapuolten yhteisymmärrykseen ja ohjaa työn tilaamista, suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman laadukasta ja toimivaa rakennettua ympäristöä, jonka taustalla on vankka osaaminen ja asiantuntemus. Hyvän rakennustavan ohjeistus helpottaa työntekoa ja valvontaa, parantaa tehokkuutta ja työn laatua ja siten auttaa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemisessä. Rakenteiden elinkaariajattelu on tärkeässä roolissa ja laatua vaaditaan kaikilta rakentamisen ja suunnittelun vaiheilta. RT-kortisto ja infra-RYL ohjaavat hyvään rakennustapaan ja toimivat ikään kuin selkärankana hyvän rakennustavan ajatukselle. Työselostukset, maaRYL,VRT, lehtipuiden taimilaatuvaatimukset ja erilaiset toimintamallit (kuten KESY ja ViherRiski) täydentävät eri alojen ja yksittäisten projektien rakennustapaohjeita, joilla pyritään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen annetuilla resursseilla. Omavalvonnalla on tärkeä merkitys etenkin ongelmatilanteissa. Sen avulla pystytään jäljittämään mahdolliset virheet työvaiheissa tai estämään esimerkiksi vääränlaisen kasvualustan käyttö työmaalla. 

Maisema-arkkitehti yrittäjänä

Olimme etukäteen pohtineet ja lähettäneet kysymyksiä maisema-arkkitehtiyrittäjille Johanna Ristimäelle ja Pia Kuusiniemelle. Johanna Ristimäki toimii pienyrittäjänä (Arkkitehtuuri- Ja Maisemasuunnittelu Nyman & Ristimäki Oy), kun taas Pia Kuusiniemi vetää Suomen suurinta maisema-arkkitehtitoimistoa (LOCI – maisema-arkkitehdit Oy). Vertailu antoi hyvän käsityksen eri kokoisten toimistojen toiminnasta ja edellytyksistä toimia suunnittelijana. 

Pian ja Johannan lähtökohdat yrittäjyydelle ovat olleet saman kaltaiset; kilpailuvoiton jälkeen on täytynyt lähteä tositoimiin ja se on johtanut kummankin yrittäjyyden maailmaan. Toinen yritys on kasvanut Suomen suurimmaksi ja toinen on menestyvä yhden naisen toimisto. Molemmat vaihtoehdot ovat ilmeisesti olleet mieluisia, eikä yrityksen päätavoitteena aina ole kasvaminen. 

Etenkin yksin toimiessa verkostoituminen on tärkeässä roolissa, jotta tarvittavan osaamisen voi tilata toisaalta. Myöskään isossa yrityksessä ei tietenkään kaikkeen pystytä, vaan myös he käyttävät alikonsultteja. Yksinyrittäjänä oma suunnittelunäkemys tulee varmasti enemmän esille, koska voimavaroja ei kulu johtamiseen. Toisaalta usein työn jäljen voisi kuvitella olevan parempaa, jos useampi ihminen on antanut oman panoksensa sen eteen ja ideoita on palloteltu yhdessä. 

Luento oli hyvin inspiroiva ja voimaannuttava. Yrittäjyydessä on varmasti haasteita etenkin alkumetreillä, mutta se voi olla myös hyvin palkitsevaa. Itse olen toiminut toiminimiyrittäjänä opiskelujen ohessa. Tällä hetkellä haluaisin tehdä kaikkea muuta, kuin pyörittää omaa yritystä, mutta myöhemmin uralla voisin kuvitella olevani kiinnostunut myös siitä vaihtoehdosta etenkin, jos saisin mukaan mukavia luotettavia kumppaneita. 

Kruunuvuorenranta

Tämän viikon aiheena oli aluerakennushankkeen projektijohtaminen ja luennon oli pitämässä maisema-arkkitehti Pirjo Siren, joka toimii Kruunuvuorenrannan alueprojektin projektinjohtajana. Hän esitteli Kruunuvuorenrannan suunnitelmia ja jo rakentuneita osia ja kertoi ohessa prosessin haasteista ja mahdollisuuksista.

Kruunuvuorenranta

Kruunuvuorenrantaan on rakentumassa koti 13 000 asukkaalle. Kuva: Helsingin kaupunki

Satamatoiminnan väistyttyä Kruunuvuorenrannasta, on Helsingille tarjoutunut mahdollisuus hyödyntää aiemmin kaukaiseksi koettu alue, joka kuitenkin kaupungin kasvaessa on itseasiassa melkoisen hyvällä paikalla. Kun Kruunuvuorenrannan siltayhteys kantakaupunkiin valmistuu, on se yllättäen hyvin lähellä keskustan palveluita. Kruunuvuorenrannasta rakennetaan julkiseen liikenteeseen nojaavaa asuinaluetta ja alueen omaleimaisuutta ja kaupunkikuvallista kehitystä pyritään tukemaan kevyemmillä kaavamääräyksillä ja tontinluovutuksen yhteydessä annettavin määräyksin ja ohjein. Tämä  antaa joustavuutta ja keventää muutosprosesseja, mitkä kehittyvillä uusilla alueilla saattaa usein olla rasitteena uusille innovaatioille ja ideoille. 

Pirjo Siren on maisema-arkkitehti, joka on edennyt hyvin vaikutusvaltaisiin tehtäviin ja toimii hyvänä esimerkkinä ja kannustaa minuakin alalla eteenpäin.

Kustannusten hallinta infrahankkeissa

Tällä viikolla kurssilla oli vuorossa Zenja Kahilan luento/opastus kustannuslaskennan maailmaan. Tutustuimme Zenjan johdolla Rapalin Fore -ohjelmistoon, jossa on useampia toiminnallisia osia (Scope, Hola, Rola, Arena ja KoVe). Kävimme läpi seuraavia kahta: 

  • HOLA: hankeosalaskelma, jolla tehdään projektin alkuvaiheessa yleispiirteisiä, alustavia laskelmia projektin kustannuksista
      • tarjousvaiheessa käytössä sekä tilaajalla, että suunnittelijalla
      • sisältää valmiita rakennusosia ja -kokonaisuuksia hintaarvioineen, mutta ei vielä anna mahdollisuutta tarkempiin materiaali ym. valintoihin
  • ROLA: rakennusosalaskelmalla muodostetaan tarkempi ja kattavampi kustannusarvio, kun projekti on edennyt toteutussuunnitteluun
      • sisältää tarkkaa tietoa tuotteiden hinnoista, asennus-, kuljetus-, yms. -kuluista
      • muodostaa tarkempia hinta-arvioita, kun suunnitelman kaikki osa-alueet kirjataan järjestelmään

Sekä HOLA, että ROLA toimivat panosperiaatteella; Foren tietokannoista löytyy valtava määrä panoksia, eli rakennushankkeen osasia (materiaalit, työ, yms). Kun järjestelmään syöttää tietoja esimerkiksi määristä, pinta-aloista ja kuljetusetäisyyksistä, pystyy se laskemaan kaikkien pienten panosten summan ja hinnan. 

Toistaiseksi tämä kokeilukerta on ollut ainoa kosketukseni kustannuslaskentaan ja uutena aiheena se tuntui tietenkin monimutkaiselta, mutta jo parissa tunnissa sain melko hyvän käsityksen siitä, mitä näillä sovelluksilla tehdään ja miksi se on tärkeää. 

  • apua hankkeen realistiseen budjetointiin sekä tilaajalle, että tarjousta tekevälle taholle
  • ajantasaiset hintatiedot
  • toimivat laskentamenetelmiä
  • läpinäkyvyys, luotettavuus

Urakkamuodot

Tällä kerralla Pia Kuusiniemi oli kertomassa meille LOCI -maisema-arkkitehtitoimiston projekteista ja käytetyistä urakkamuodoista. Maisema-arkkitehdin rooli erilaisissa projekteissa voi olla hyvin erilainen. 

Ennakkotehtävänä oli tutustua pienryhmissä erilaisiin urakkamuotoihin ja siihen, minkälainen maisema-arkkitehdin rooli projektissa voisi olla. Tämän jälkeen kuulimme toteutuneita esimerkkejä kustakin urakkamuodosta. 

Suunnittele ja rakenna

  • ”avaimet käteen” –urakka
  • urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa hankkeen kokonaisuutena
  • suunnitelmien muuttaminen ja yhteensovittaminen joustavampaa, koska tehdään yhdellä porukalla
  • esimerkkikohde: Vihreistä Vihrein, Jätkäsaari
    • maisema-arkkitehti mukaan vasta toteutusvaiheessa

Pääurakkamuodot

  • toistaiseksi yleisin tapa rakentaa Suomessa ->kuitenkin hieman kankea
  • kokonais- tai jaettu urakka
  • suunnittelu on erillään toteutuksesta, muutokset kierrätetään rakennuttajalla
    • esimerkkikohde: Roihuvuoren ala-aste
    • esimerkkikohde: Henrik Lättiläisen katu 8

Osaurakkamuodot

  • tilaaja on yleensä kunta tai säätiö – ei omaa rakennuttajaorganisaatiota
  • jos tilaajalla ei ole osaamista -> rakennuttajakonsultti
  • projektinjohtokonsultti huolehtii hankkeen etenemisestä kilpailuttamisen jälkeen
  • urakkavalvonta
  • Isoja hankkeita
  • jäävät tilaajan omistukseen pitkäksi aikaa
  • esimerkkikohde: As Oy Revontuli, Tapiola
    • vaiheittainen toteutus

Allianssimalli

  • hankkeen keskeiset osapuolet muodostavat allianssitiimin
  • läpinäkyvyys ja luottamus avainasemassa
  • riskit ja tuotot jaetaan -> onnistunut projekti on kaikkien etu
  • esimerkkikohde: Harppuunakortteli, Turku
  • suuri, monimuotoinen kokonaisuus
  • maisema-arkkitehti alihankintana, ei osana allianssia

Urakkamuotojen ymmärtäminenja sisäistäminen selostusten ja ohjeiden kautta tuntui lähes mahdottomalta, mutta esimerkit valaisivat asioita hyvin. Työkokemuksen myötä kokonaisuudet ja vuorovaikutussuhteet selkiintyvät varmasti entisestään.