Korona-angstia ja välikritiikin jälkitunnelmia. Ja miksi tämä kiroittaminen on niin vaikeaa?

Ollaanpas taas edetty yli kurssin puolivälin. Syksy on edennyt nopeasti ja intensiteetti on ollut melko kova. Tähän korona-arki on tuonut uuden omanlaisensa fiiliksen; samaan aikaan tuntuu olevan jatkuvasti kiire ja eri työt ja kurssit tuntuvat kasautuvan yhdeksi suureksi massaksi, koska kaikki tapahtuu oman keittiön pöydän ääressä. Toisaalta aikaa on enemmän siirtymien ja ylimääräisen härdellin jäätyä historiaan. Kovin inspiroivaksi ei tätä liikkumatonta arkea voi kutsua, sillä ihmisten kanssa tapahtuva keskustelu ja muu kanssakäyminen on hyvin vähäistä ja ympäriinsä liikkumisen mahdollistama asioiden näkeminen on jäänyt hyvin vähäiseksi. Vaikka tuntuu, että aikaa säästyy paljon, sen käyttäminen muuhun kuin koneella istumiseen tuntuu äärettömän vaikealta ja siltä, että aikaa menee hukkaan. Olen kuitenkin saanut riuhtaistua itseni pariin otteeseen kävelylle suunnittelukohteeseen, mikä on synnyttänyt paljon uusia ajatuksia ja ideoita.

Itse suunnittelu sujuu mielestäni tällä hetkellä hyvin ja olen välikritiikin jälkeen tarkentanut suunnitelman tilajakoa ja pohtinut, miten saan tasapainotettua suunnitelmani ”pimeää ja valoisaa” -osuuksien suunnittelutarkkuutta. Tuntuu, että kun lähtee työstämään suunnitelmaa, toinen osuus lähtee johtamaan tekemistä. Olen kuitenkin tiedostanut asian ja yritän pitää osat tasapainossa. Osa, jonka huomaan jäävän hieman unohduksiin on tämä blogin kirjoittaminen. Se putkahtaa mieleen aina kummallisissa paikoissa, kummallisiin aikoihin ja olenkin tehnyt puhelimella useita nopeita luonnoksia blogialustalle, mutta jostain syystä ne jäävät sinne pyörimään luonnoksina ja varsinasen postauksen laatiminen unohtuu. Koitan tsempata asian kanssa. Sain välikritiikin jälkeen työstäni paljon kommentteja ja ne ovat ohjanneet työtä kivasti eteenpäin. Moni kommentti on jäänyt päähän muhimaan ja osaan olen saanutkin jo otettua kantaa, kuten tähän pimeän ja valoisan ajan suunnitelmien tasapainottamiseen.

Yksi seuraavista pohdinnan aiheista tulee olemaan kasvillisuus. Olen tähän saakka keskittynyt ideoinnissa lähinnä juuri leikkiin, siihen kannustamiseen sekä sen mahdollistamiseen, mutta koen, että tunnelman kannalta myös kasvillisuudella on suunnitelmassani iso merkitys.

Vastaa