Katse positiiviseen kasvun kierteeseen

Aalto-yliopisto on toiminut viisi vuotta. Ensimmäisten vuosien saavutuksia esiteltiin helmikuussa.

Presidentti Sauli Niinistö on joskus todennut: ”[…] kun tulevaisuudesta puhutaan, ei kannata ensisijaisesti huolestua, mutta varautua kylläkin.” Olen vahvasti samoilla linjoilla.

Suomen uuden hallituksen juuri julkistettu suunnitelma talouskasvun ja hyvinvoinnin puolesta on herättänyt ristiriitaisia tunteita yliopistosektorilla. Syytäkin on: tutkimustieto ja vuosikymmenien kokemus osoittavat, että korkeatasoiseen osaamiseen panostavat valtiot selviävät parhaiten yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Siihen sopii huonosti koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioyhteistyön resurssien leikkaus.

Tarkkaan lukien hallitusohjelmasta löytyy kuitenkin myös monia koulutus- ja tutkimusalan ammattilaisten kannalta myönteisiä asioita. Leikkaussuunnitelmistaan huolimatta hallitus tavoittelee samaa kuin me – sitä, että Suomi olisi koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa ja että tulevaisuuden talouskasvua rakennetaan osaamisen ja innovaatioiden varaan. Hallitusohjelma painottaa tutkimuksen ja koulutuksen laatua, ja haluaa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mukaan yliopistosektorin rahoituskriteereihin. Nämä ovat oikeita linjauksia.

Hallitus edellyttää myös yliopistoilta toimintatapojen muuttamista ja parempaa kustannustehokkuutta. Tämäkin on oikein, yliopistojen palvelutoiminnan tulee olla tehokasta ja tuottavaa, jotta pääosa voimavaroista voidaan ohjata ydintoimintaan, tutkimukseen ja opetukseen. Hallitusohjelmassa mainittu opetuksen digitaalisaatio auttaa yliopistojakin tekemään sekä kansallista että kansainvälistä koulutusyhteistyötä entistä tehokkaammin. Yhteistyötä tiivistämällä opetuksen painopistettä voidaan siirtää opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja siten parantaa opetuksen laatua.

Indeksikorotusten jäädyttämisen on hallitusohjelman keinoista tuhoisin, sillä pitkällä tähtäimellä se rapauttaa kaikkien yliopistojen kilpailukykyä suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihimme. Siksi sen on oltava lyhytaikainen toimenpide. Indeksileikkauksia parempi strategia olisi tieteenalakohtaisen arvioinnin perusteella ohjata niukat resurssimme aina johdonmukaisesti kaikkein laadukkaimpaan toimintaan. Suomen Akatemialle uskottu yliopistosektorin profilointia tukeva rahoitusinstrumentti on tähän oikeansuuntainen työkalu. Hallitusohjelmassa mainittu osaamisen kokoaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi keskittymiksi on myös hyvä tavoite samoin kuin yliopistojen pääomittaminen joka lisää niiden taloudellista autonomiaa.

Tekesin pääosin rahoittama yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välinen innovaatioyhteistyö on kansallinen vahvuutemme. Väitän, että tällä rahoituksella on ollut suuri merkitys sille, että Suomi on yhä innovatiivisimpien valtioiden kärkisijoilla. Tätä vahvuutta meillä ei ole varaa menettää nyt, kun yksi vakavimmista ongelmistamme on vientiteollisuutemme rakennemuutos ja kova kansainvälinen kustannuskilpailu.

Uusi hallitus asettaa yhdeksi tavoitteekseen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamisen. Kun Tekesin tätä toimintaa tukevia rahoitusinstrumentteja kuitenkin ehdotetaan leikattavan rajusti, panen toivoni siihen että hallituksen 1,6 miljardin kasvupaketti ohjaa resursseja viisaasti laadukkaan ja tuloksellisen innovaatioyhteistyön rahoittamiseen. Hallituksen kärkihankkeet on hyvin määritelty, onnistuminen riippuu siitä miten toimenpiteet toteutetaan. Vaikka osa kasvupaketista suunnataan korjausvelan kaventamiseen, neljännesmiljardin vuosittainen panos oikein suunnattuna voi hyvinkin kääntää kehityksemme suunnan.

Kuva: Aalto-yliopisto on toiminut viisi vuotta. Ensimmäisten vuosien saavutuksia esiteltiin helmikuussa.  Aalto-yliopisto/Mikko Raskinen


Toward a positive cycle of growth

President Sauli Niinistö once said: ”[…] when speaking about the future it is best not to be primarily worried, but it is good to be prepared.” I strongly agree.

The newly published plan of Finland’s new government to boost economic growth and well-being has raised mixed feelings in the university sector. There is good reason for this: research findings and decades of experience show that countries that invest in high-level skills and knowledge are the most successful in increasingly intensifying international competition. Cutting resources from education, research, and innovation cooperation would suit this poorly.

A close reading of the Government Programme nevertheless reveals many positive aspects from the point of view of education and research professionals. In spite of its plans to cut costs, the Government has the same goals that we do – for Finland to be a top-level country of education, know-how, and modern learning, and that economic growth for the future should be built on knowledge, know-how and innovation. The Government Programme puts an emphasis on the quality of research and education, and wants their societal impact to be included in the funding criteria for the university sector. These are the right policy lines to take.

The Government also calls on universities to improve the efficiency of their administrative processes. This is also the right way. The service activities of universities must be effective and productive so that the main body of the resources can always be directed at the core activities, research, and education. The digitalisation of teaching, which is mentioned in the Government Programme, helps universities, not only schools, engage more effectively than before in both national and international educational cooperation. By intensifying cooperation, it is possible to shift the focus of teaching to personal guidance of students, and thereby to improve the quality of teaching.

Freezing inflation index hikes is the most destructive of the measures in the Government programme, as in the long term it would erode the competitiveness of all universities with respect to our international competitors. For that reason, it must be a short-term measure. A better strategy than index cuts would be to channel our meagre resources on the basis of a branch-specific evaluation consistently toward activities of the highest international quality. A financial instrument supporting profiling the university sector placed in the hands of the Academy of Finland is the right kind of tool for this. Assembling knowledge generation and know-how into internationally competitive concentrations, as mentioned in the Government Programme, is also a good goal, as is the capitalisation of universities, which increases their economic autonomy.

Innovation cooperation of companies, universities, and research institutes, which is primarily funded by Tekes, is our national strength; I stipulate that this funding has been of great significance in keeping Finland among the top rankings of the most innovative countries. We cannot afford to lose this strength now that one of our most serious problems is the structural change in our export industry and the intense international cost competition.

The new Government sets as one of its goals the strengthening of collaboration between institutions of higher education and the world of business. However, as there are proposals to severely cut financial instruments of Tekes, which support this activity, I place my hope in the prospect that the Government’s growth package of € 1.6 billion will channel resources wisely into the funding high-quality and effective innovation cooperation. The Government’s key projects are well defined, and success depends on how the measures are implemented. Although part of the growth package is directed at reducing the maintenance backlog, an annual input of a quarter of a million, when correctly directed, can easily change the direction of our development.

Photo: Aalto University has been operating for five years and the achievements reached were showcased to the Aalto community in February. Aalto University/Mikko Raskinen

Posted by Tuula Teeri

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Comments are closed.