Nobelisti Dan Shechtman: Investoinnit tieteeseen, teknologiaan ja yrittäjyyteen välttämättömiä innovaatiotaloudelle

Presidents_Circle_17092015_by_Lasse_Lecklin_23_530x300

Nobel-palkinnon saaja professori Dan Shechtman puhui Euroopan teknillisten korkeakoulujen rehtorien konferenssissa Aalto-yliopistossa 18. syyskuuta 2015. Professori Shechtman on materiaalitekniikan tohtori, ja hän sai kemian Nobelin vuonna 2011 löydettyään kvasikiteitä vuonna 1984. Hän työskentelee israelilaisessa Technionissa, joka on yksi maailman johtavista innovaatioyliopistoista.

Professori Shechtman korosti puheessaan erityisesti teknologisen yrittäjyyden merkitystä vaurauden, uusien työpaikkojen ja hyvinvoinnin synnyttämiselle. Investoinnit tieteeseen, teknologiaan ja yrittäjyyteen ovat välttämättömiä, jotta voidaan muodostaa vankka perusta innovaatiovetoiselle taloudelle. Koulutuksen näillä aloilla pitäisi alkaa jo varhain. Professori Shechtman onkin itse mukana useissa israelilaisissa hankkeissa, joissa opetetaan luonnontieteitä ja teknologiaa jo alle kouluikäisille lapsille. Hän on myös vuosien ajan vetänyt TV:ssä lapsille suunnattua opetusohjelmaa aiheesta. Molemmat hankkeet ovat erittäin suosittuja ja valmistavat lapsia myöhempään luonnontieteiden opetukseen.

Professori Shechtman kannattaa vahvasti myös korkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä. Hän korostaa, että perinteistä akateemista opetussuunnitelmaa on täydennettävä opettamalla käytännön ammattitaitoja, kuten teollis- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä, markkinointia, liiketoiminnan kehittämistä ja johtajuutta. Näiden taitojen opettajina tulisi toimia kokeneita ammattilaisia, yrittäjiä ja markkinointijohtajia. Voin ylpeänä sanoa, että tämän tien olemme valinneet myös Aalto-yliopiston yrittäjyyskoulutuksessa.

Professori Shechtmanilla oli neuvo myös teknologia-alan yrittäjille: tutkijan tai insinöörin tulisi yrittäjänä toimiessaan pysyä yrityksen ”innovointimestarin” roolissa, ja ottaa kumppanikseen erinomainen johtaja, joka puolestaan pyörittää liiketoimintaa. Professori Shechtmanin mukaan yrityksen perustamiseen ei pidä koskaan käyttää omaa rahaa, vaan sen sijaan kannattaa hankkia tarkoitukseen riskipääomaa. Epäonnistuminen jossain vaiheessa on käytännössä väistämätöntä, ja uudelleen aloittaminen on helpompaa ilman suurta henkilökohtaista velkataakkaa. Hän varoittaa täydellisyyden tavoittelusta tuotekehittelyssä ja sanoo: “Myy ensin, viimeistele teknologia myöhemmin”. Tässä prosessissa voi auttaa kokenut markkinointijohtaja.

Vahvan kansallisen teknologiainnovointiohjelman toteuttamiseksi Shechtman suosittelee johtavan tutkijan viran perustamista ei vain yhteen, vaan kaikkiin ministeriöihin, kuten Israelissa tehdään. Johtavat tutkijat voivat toimia asiantuntijana tieteeseen ja teknologiaan liittyvissä kysymyksissä ja auttaa muodostamaan tarvittavia verkostoja. Professori Shechtman painottaa, ettei uutta teknologiaa voi syntyä ilman pitkäaikaista huipputason perustutkimusta. Kaiken kaikkiaan hänen viestinsä ovat linjassa sen kehotuksen kanssa, jonka Suomi sai IMF:ltä sen edustajien vierailtua Helsingissä toukokuussa: “Kohdistakaa julkiset T&K-määrärahat perustutkimukseen ja uusiin yrityksiin.” Tiedämme siis innovaatiojohtoisen kasvun reseptin – kyse on siitä, pystymmekö toteuttamaan tarvittavan muutoksen.

 

Voit lukea lisää Shechtmanista Aallon verkkosivuilta: Nobelistin ura alkoi Salaperäisellä saarella.

Kuva: Lasse Lecklin


Nobel Laureate Dan Shechtman: Investments in science, technology and entrepreneurship are necessary for innovation-driven economy

Nobel Laureate, Professor Dan Shechtman spoke in the European Rectors’ and Presidents’ Conference at Aalto University September 18, 2015. Professor Shechtman has a PhD in materials engineering and won the Nobel Prize in Chemistry in 2011 for his discovery of quasicrystals in 1984. He is working at Technion, Israel Institute of Technology, which is among the world’s innovation leaders.

Professor Shechtman had several very clear messages to convey, the key message being that technological entrepreneurship breeds prosperity, new jobs and well-being. Investments in science, technology and entrepreneurship are necessary to form a solid ground for innovation-driven economy. Education in these fields should start early. Professor Shechtman himself is involved in several efforts in Israel to teach science and technology to kids as young as preschool age, and he has been running an educational TV-program on these subjects for kids for years. Both efforts are very popular and prepare the children for science education later in their school years.

Professor Shechtman advocates enthusiastically increased entrepreneurship education in universities, emphasizing that the traditional academic curriculum must be complemented by teaching hands-on professional skills such as IPR law, marketing, business development and leadership. These practical skills should be taught by experienced practitioners, entrepreneurs and marketing managers. I’m pleased to say, this is the path we have chosen for our entrepreneurship education also at Aalto University.

Professor Shechtman also had advice to technological entrepreneurs: it is the scientist or engineer that is the entrepreneur but he/she needs to stay in the role of the innovation champion of the new firm and partner with an excellent manager for running the business. Professor Shechtman is advising never to use own money to start a business, but to seek venture capital. Failure at some point is practically inevitable, and starting over is easier without a burden of large personal debt. He cautions against perfection in product development and says “sell first, fine tune technology on the go”. Here an experienced marketing manager can help.

In order to implement a strong national technology innovation agenda, Shechtman is recommending the Governments to appoint Chief Scientists in, not only one, but every ministry as is done in Israel. Such Chief Scientists can advice the Politicians and Civil Servants on science and technology issues and help form relevant networks for supporting policy development. Professor Shechtman emphasizes that new technology cannot be born in the absence of excellent, long-term basic research. Overall his messages are well in line with those that Finland received from the IMF after their visit in Helsinki in May: “Refocuse public R&D expenditures toward basic research and young firms.” We do know the recipe toward innovation-driven growth, the question is whether we are capable of executing the necessary change.

 

Read more about Shechtman on Aalto’s webpage: Nobel Prize Winner’s career started with the Mysterious Island.

Photo by: Lasse Lecklin

Posted by Tuula Teeri

Uncategorized - Comments Off on Nobelisti Dan Shechtman: Investoinnit tieteeseen, teknologiaan ja yrittäjyyteen välttämättömiä innovaatiotaloudelle

Katse positiiviseen kasvun kierteeseen

Aalto-yliopisto on toiminut viisi vuotta. Ensimmäisten vuosien saavutuksia esiteltiin helmikuussa.

Presidentti Sauli Niinistö on joskus todennut: ”[…] kun tulevaisuudesta puhutaan, ei kannata ensisijaisesti huolestua, mutta varautua kylläkin.” Olen vahvasti samoilla linjoilla.

Suomen uuden hallituksen juuri julkistettu suunnitelma talouskasvun ja hyvinvoinnin puolesta on herättänyt ristiriitaisia tunteita yliopistosektorilla. Syytäkin on: tutkimustieto ja vuosikymmenien kokemus osoittavat, että korkeatasoiseen osaamiseen panostavat valtiot selviävät parhaiten yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Siihen sopii huonosti koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioyhteistyön resurssien leikkaus.

Tarkkaan lukien hallitusohjelmasta löytyy kuitenkin myös monia koulutus- ja tutkimusalan ammattilaisten kannalta myönteisiä asioita. Leikkaussuunnitelmistaan huolimatta hallitus tavoittelee samaa kuin me – sitä, että Suomi olisi koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa ja että tulevaisuuden talouskasvua rakennetaan osaamisen ja innovaatioiden varaan. Hallitusohjelma painottaa tutkimuksen ja koulutuksen laatua, ja haluaa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mukaan yliopistosektorin rahoituskriteereihin. Nämä ovat oikeita linjauksia.

Hallitus edellyttää myös yliopistoilta toimintatapojen muuttamista ja parempaa kustannustehokkuutta. Tämäkin on oikein, yliopistojen palvelutoiminnan tulee olla tehokasta ja tuottavaa, jotta pääosa voimavaroista voidaan ohjata ydintoimintaan, tutkimukseen ja opetukseen. Hallitusohjelmassa mainittu opetuksen digitaalisaatio auttaa yliopistojakin tekemään sekä kansallista että kansainvälistä koulutusyhteistyötä entistä tehokkaammin. Yhteistyötä tiivistämällä opetuksen painopistettä voidaan siirtää opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja siten parantaa opetuksen laatua.

Indeksikorotusten jäädyttämisen on hallitusohjelman keinoista tuhoisin, sillä pitkällä tähtäimellä se rapauttaa kaikkien yliopistojen kilpailukykyä suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihimme. Siksi sen on oltava lyhytaikainen toimenpide. Indeksileikkauksia parempi strategia olisi tieteenalakohtaisen arvioinnin perusteella ohjata niukat resurssimme aina johdonmukaisesti kaikkein laadukkaimpaan toimintaan. Suomen Akatemialle uskottu yliopistosektorin profilointia tukeva rahoitusinstrumentti on tähän oikeansuuntainen työkalu. Hallitusohjelmassa mainittu osaamisen kokoaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi keskittymiksi on myös hyvä tavoite samoin kuin yliopistojen pääomittaminen joka lisää niiden taloudellista autonomiaa.

Tekesin pääosin rahoittama yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välinen innovaatioyhteistyö on kansallinen vahvuutemme. Väitän, että tällä rahoituksella on ollut suuri merkitys sille, että Suomi on yhä innovatiivisimpien valtioiden kärkisijoilla. Tätä vahvuutta meillä ei ole varaa menettää nyt, kun yksi vakavimmista ongelmistamme on vientiteollisuutemme rakennemuutos ja kova kansainvälinen kustannuskilpailu.

Uusi hallitus asettaa yhdeksi tavoitteekseen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamisen. Kun Tekesin tätä toimintaa tukevia rahoitusinstrumentteja kuitenkin ehdotetaan leikattavan rajusti, panen toivoni siihen että hallituksen 1,6 miljardin kasvupaketti ohjaa resursseja viisaasti laadukkaan ja tuloksellisen innovaatioyhteistyön rahoittamiseen. Hallituksen kärkihankkeet on hyvin määritelty, onnistuminen riippuu siitä miten toimenpiteet toteutetaan. Vaikka osa kasvupaketista suunnataan korjausvelan kaventamiseen, neljännesmiljardin vuosittainen panos oikein suunnattuna voi hyvinkin kääntää kehityksemme suunnan.

Kuva: Aalto-yliopisto on toiminut viisi vuotta. Ensimmäisten vuosien saavutuksia esiteltiin helmikuussa.  Aalto-yliopisto/Mikko Raskinen


Toward a positive cycle of growth

President Sauli Niinistö once said: ”[…] when speaking about the future it is best not to be primarily worried, but it is good to be prepared.” I strongly agree.

The newly published plan of Finland’s new government to boost economic growth and well-being has raised mixed feelings in the university sector. There is good reason for this: research findings and decades of experience show that countries that invest in high-level skills and knowledge are the most successful in increasingly intensifying international competition. Cutting resources from education, research, and innovation cooperation would suit this poorly.

A close reading of the Government Programme nevertheless reveals many positive aspects from the point of view of education and research professionals. In spite of its plans to cut costs, the Government has the same goals that we do – for Finland to be a top-level country of education, know-how, and modern learning, and that economic growth for the future should be built on knowledge, know-how and innovation. The Government Programme puts an emphasis on the quality of research and education, and wants their societal impact to be included in the funding criteria for the university sector. These are the right policy lines to take.

The Government also calls on universities to improve the efficiency of their administrative processes. This is also the right way. The service activities of universities must be effective and productive so that the main body of the resources can always be directed at the core activities, research, and education. The digitalisation of teaching, which is mentioned in the Government Programme, helps universities, not only schools, engage more effectively than before in both national and international educational cooperation. By intensifying cooperation, it is possible to shift the focus of teaching to personal guidance of students, and thereby to improve the quality of teaching.

Freezing inflation index hikes is the most destructive of the measures in the Government programme, as in the long term it would erode the competitiveness of all universities with respect to our international competitors. For that reason, it must be a short-term measure. A better strategy than index cuts would be to channel our meagre resources on the basis of a branch-specific evaluation consistently toward activities of the highest international quality. A financial instrument supporting profiling the university sector placed in the hands of the Academy of Finland is the right kind of tool for this. Assembling knowledge generation and know-how into internationally competitive concentrations, as mentioned in the Government Programme, is also a good goal, as is the capitalisation of universities, which increases their economic autonomy.

Innovation cooperation of companies, universities, and research institutes, which is primarily funded by Tekes, is our national strength; I stipulate that this funding has been of great significance in keeping Finland among the top rankings of the most innovative countries. We cannot afford to lose this strength now that one of our most serious problems is the structural change in our export industry and the intense international cost competition.

The new Government sets as one of its goals the strengthening of collaboration between institutions of higher education and the world of business. However, as there are proposals to severely cut financial instruments of Tekes, which support this activity, I place my hope in the prospect that the Government’s growth package of € 1.6 billion will channel resources wisely into the funding high-quality and effective innovation cooperation. The Government’s key projects are well defined, and success depends on how the measures are implemented. Although part of the growth package is directed at reducing the maintenance backlog, an annual input of a quarter of a million, when correctly directed, can easily change the direction of our development.

Photo: Aalto University has been operating for five years and the achievements reached were showcased to the Aalto community in February. Aalto University/Mikko Raskinen

Posted by Tuula Teeri

Uncategorized - Comments Off on Katse positiiviseen kasvun kierteeseen

Ruotsissa huoli yliopistojen kansainvälisestä kilpailukyvystä

photo: Juha Juvonen

Monien eri tahojen tekemät yliopistojen rankingtulokset vuodelta 2013 ovat nyt tiedossa. Svenska Dagbladet, toinen Ruotsin johtavista sanomalehdistä, omisti viikonlopun kolmessa lehdessään runsaasti palstatilaa pohdinnalle siitä, miten Ruotsin yliopistot selviävät nopeasti kansainvälistyvillä tutkimus- ja koulutusmarkkinoilla. Oltiin yliopistojen keskinäisistä vertailuista mitä mieltä tahansa, ruotsalaisessa yhteiskunnassa ne ovat herättäneet tarpeellisen keskustelun yliopistojen kilpailukyvystä.

Miten Suomen yliopistokenttä pärjää näissä vertailuissa? Ei näytä pärjäävän sen paremmin kuin Ruotsissakaan. Lähinnä yliopistojen maineeseen perustuvissa vertailuissa, kuten Times Higher Education ja QS University -rankingeissä, maailman 100 parhaan joukkoon mahtuu yksi yliopisto sekä Suomesta että Ruotsista ja huomattavasti useampi muista pienistä eurooppalaisista maista, kuten Tanskasta, Hollannista ja Sveitsistä. Julkaisujen laatua vertailevassa Leidenin yliopiston vertailussa ei 100 parhaan yliopiston joukossa ole yhtään suomalaista tai ruotsalaista yliopistoa. Sieltä löytyy yksi tanskalainen ja neljästä seitsemään hollantilaista ja sveitsiläistä yliopistoa. Kun yliopiston maine pitkällä aikavälillä rakentuu julkaisumenestyksen varaan, huolta tulevaisuuden kilpailukyvystä tulisi kantaa yhtä lailla Suomessa kuin Ruotsissa.

Mihin päätyi Svenska Dagbladetin analyysi? Sunnuntain koko sivun pääkirjoituksessa lehden poliittinen päätoimittaja Tove Lifvendahl viittaa hiljattain ilmestyneeseen tutkimukseen Utbildning, forskning, samverkan – Vad kan svenska universiteten lära av Stanford och Berkley? (Svenska Näringslivets Studieförbund, SNS), jossa yksi ero nousee ylitse muiden: ruotsalaiset yliopistot rekrytoivat professorikuntansa pääosin yliopiston omista joukoista, Yhdysvalloissa periaatteena on rekrytoida professorikunta oman yliopiston ulkopuolelta, myös ulkomailta. Amerikkalaiset yliopistot kykenevät jatkuvaan uusiutumiseen ja luovuuden ylläpitämiseen takaamalla riittävän vaihtuvuuden.

Toinen ruotsalaisten yliopistojen ero yhdysvaltalaisiin yliopistoihin on opetuksen heikko arvostus: uralla edetään lähinnä tutkimuksen meriiteillä. Kansainväliset opiskelijat valitsevat oppiahjonsa yliopiston maineen ja opetustarjonnan kiinnostavuuden perusteella. Jos oppimiskokemus on huono, yliopiston maine kärsii. Korkeatasoinen tutkimus ja opetus kulkevat käsi kädessä, molemmissa on pärjättävä, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy.

Kirjoittelua seuratessani tunnen ylpeyttä Aalto-yliopistosta. Molemmat yllä mainituista ruotsalaisten yliopistojen heikkouksista ovat Aalto-yliopiston yhdessä valmistellun strategian keskiössä. Uusi tenure track -urajärjestelmämme on luotu varmistamaan jatkuva uusiutuminen avaamalla urapolut myös kansainvälisille osaajille. Professorin urapolun vaatimuksiin kuuluu opettaminen kaikilla tasoilla. Strategiamme nostaa opiskelijat keskiöön. Panostamme siihen, että opetuksemme antaa oikeat valmiudet tulevaisuuden työtehtäviin. Olemme oikealla tiellä.


Concern in Sweden over the international competitiveness of universities

Various university rankings for 2013 are now published. Svenska Dagbladet, one of Sweden’s leading newspapers, dedicated a wealth of column space in its weekend editions considering how Sweden’s universities can survive in the rapidly internationalising research and education marketplace. Regardless of the actual merit of such comparisons, the issue of the competiveness of universities has received a lot of attention in Sweden.

How do Finnish universities stand up in these comparisons? They do not seem to be doing any better than their Swedish counterparts. In ranking lists based mostly on the reputation or standing of a university, such as those published by the UK’s Times Higher Education and QS Top Universities, only one Finnish and one Swedish university manage to squeeze into the world’s 100 best. The number is notably fewer than from smaller European nations such as Denmark, the Netherlands, and Switzerland. In the Leiden University ranking list, which compares universities on the basis of the quality of their publications, there are no Finnish or Swedish institutes in the top 100. In contrast, the list contains one Danish university and four to seven universities from the Netherlands and Switzerland. When the reputation of a university is founded on its long-term publication successes, we in Finland should be just as concerned about how competitive our universities are as they are in Sweden.

What conclusions were reached in Svenska Dagbladet? In the full-page editorial for the Sunday edition, the paper’s political editor Tove Lifvendahl referred to the recently published study Education, research, cooperation — what can Swedish universities learn from Stanford and Berkley? (Utbildning, forskning, samverkan – Vad kan svenska universiteten lära av Stanford och Berkley? in Swedish, SNS Centre for Business and Policy Studies), in which one factor rises to the fore: Swedish universities primarily recruit professors from within their own ranks, whereas in the US, the practice of recruiting professors from outside ones own university, including from other countries, is commonplace. American universities are thus able to ensure continuous renewal and the maintenance of creativity through sufficient personnel turnover.

Another way in which Swedish universities differ from those in the US is the respectively low weighting of teaching in relation to research output. Research achievements are seen to be the way to advance one’s career. International students choose their study place on the basis of the university’s reputation and how attractive the courses on offer are. If the learning experience is bad, then the university’s reputation suffers. A high standard of research and teaching should go hand in hand: universities need to excel in both areas in order to compete on the international stage.

I’m filled with a sense of pride when I read the positive things being said about what we do at Aalto University. Plans to address similar aforementioned weaknesses to those of Swedish universities form a core part of our university’s operational strategy. Our new tenure track career system has been created to ensure that we have continuous renewal by opening up career paths to foreign experts. And teaching is a part of a professor’s career path at every stage. Moreover, our strategy seeks to place students at the very centre of our activities. We place great emphasis on providing our students with the right tools to succeed in future tasks. We’re on the right track.

Posted by Tuula Teeri

Uncategorized - 2 Comments

Perustutkimus ja soveltava tutkimus tukevat toisiaan

Rehtori Tuula Teeri Aalto-yliopiston akateemisten asian komitean kokouksessa 10.12.2013

Keskustelimme viime perjantaina 31.1.2014 Aalto-yliopiston laitosjohtajien kanssa yliopiston yritysyhteistyöstä ja sen merkityksestä. Laitosjohtajat välittivät professorikunnan vilpittömän huolen Suomen tulevaisuuden menestystekijöistä ja vahvan sitoutumisen kasvun edellytysten luomiseen. Useat laitosjohtajat jakoivat näkemyksen, että perustutkimusta ja tutkimustulosten soveltamista ei pidä asettaa vastakkain. Kaikkein tärkeintä on tutkimuksen korkea laatu. Meillä ei ole varaa olla perässähiihtäjiä, on pyrittävä johtoon. Uskomme, että pitkäjänteinen, kunnianhimoinen, kansainväliset mitat täyttävä yhteistyö myös yritysten kanssa tuottaa arvokkaimman tuloksen.

Laadukas tutkimus luo kokonaan uutta tietoa ja osaamista, innovaatiota, uutta liiketoimintaa, kasvua ja työpaikkoja. Suomen on kyettävä hallitsemaan merkittävä osaamisen siirtymä teollisuusvetoisesta yhteiskunnasta kohti ketterää palvelutaloutta ja suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkomista. Tarvitaan sekä spesialisteja että asiantuntijoita, jotka hallitsevat laajoja monialaisia kokonaisuuksia. Yliopistojen on koulutettava tulevaisuuden osaajat aloille, joita ei vielä ole olemassa. Meidän on tiedettävä enemmän ja nähtävä kauemmaksi.

Sain tänään myös yhden upean uutisen ja koin yhden pettymyksen. Pettymyksen tuotti alan lehdessä ilmestynyt juttu, jossa yliopistomme tohtoriopiskelija haastoi Aallon strategian liian tiedepainotteisena. Lukiessani juttua toivoin, että toimittaja olisi ollut kuulemassa laitosjohtajiemme innostunutta ja asiantuntevaa dialogia tieteen merkityksestä Suomen tulevaisuuden menestykselle. Maailman parhaiden yliopistojen professorikunta hallitsee sekä huippututkimuksen että tulosten hyödyntämisen, juuri siksi ne ovat maailman parhaita. Tämänpäiväinen seminaarimme vakuutti minut siihen, että Aalto-yliopistonkin professorikunta sekä haluaa että kykenee samaan.

Se hyvä uutinen: sain kutsun juhlimaan akatemiatutkijamme Mikko Möttösen uunituoretta julkaisua maailman arvostetummassa tiedelehdessä, Naturessa. Jutun historiaa kuunnellessani muistin, miten kovaa työtä huippututkimuksen tekeminen on: vuosikausien sinnikästä puurtamista kokeiden ja teorian parissa oman tutkimusryhmän ja parhaiden kansainvälisten kumppanien kanssa, jutun hiomista julkaisuasuun kuukausien ajan. Miltä näytti tämän saavutuksen tehnyt tutkija? Hän pursui iloa ja suunnitteli jo seuraavaa ponnistusta. Huippusaavutus ei uuvuta vaan innostaa kohti uusia haasteita. Tulos on merkittävä tieteellinen läpimurto, miten sitä sovelletaan jää nähtäväksi. Varmaa on vain se, että Möttönen on siinä työssä mukana.

Kuvassa rehtori Tuula Teeri Aalto-yliopiston akateemisten asian komitean kokouksessa 10.12.2013. Kuva: Aalto-yliopiston viestintä / Mikko Raskinen

***

Basic and applied research complement each other

Last Friday, 31 December, we discussed Aalto University’s collaboration with the business world and its significance with the heads of the university’s departments. The latter underlined the sincere concern felt among faculty members about the factors that will drive Finland’s future success and their commitment to creating the basis for future growth. Many of those present stressed that basic research and how the fruits of that research are applied should not be seen as two different issues. High-quality research is key. We cannot afford to be followers here, we must aim to be at the forefront of developments. We also believe that long-term, ambitious cooperation within the academic world and with the corporate sector will produce the most valuable results.

Quality research generates new knowledge and know-how, innovations, new business opportunities, growth, and jobs. Finland needs to be able to leverage its know-how to successfully shift from an industry-driven society towards a more agile, service-driven economy and solve the major social challenges that this will involve. We need specialists and experts with wide-ranging, cross-disciplinary vision. Universities also need to train experts for fields that do not even exist yet. We need to know more and see further.

I heard one good piece of news recently and one disappointment. The latter, came from an article in a professional publication in which one of our post-graduate students described Aalto’s strategy as too science-focused. Reading the article, I only wished that the journalist who wrote it could have been present at the discussion I mentioned above and could have heard the enthusiastic debate it generated on what science means for Finland’s future success. The faculty members of the world’s top universities know both their science and what the results of that science can achieve; that is why they are the best. Our seminar convinced me that the faculty at Aalto University want the same and are capable of achieving it too.

And now to the good piece of news: I received an invitation to celebrate the latest article by our Academy Research Fellow, Mikko Möttönen, in the world’s most highly respected science magazine, Nature. Listening to the history behind the article reminded me of the amount of work involved in cutting-edge research: years of effort devoted to developing the theoretical framework and then testing it out with your own team of researchers and the best experts in the field internationally, followed by months of fine-tuning the article before it is finally published. And how did this researcher look after all that work? He was thrilled and already planning what to do next. Which only shows how a major achievement often only spurs people on to take on new challenges. The outcome of this piece of research represents an important scientific breakthrough; only time will tell how it will be applied. What is certain, though, is that Mikko will be part of that work too.

Posted by Tuula Teeri

Uncategorized - 1 Comment

Yliopistojen on myös itse panostettava korkeatasoiseen perustutkimukseen

Photo from Department of Biotechnology and Chemical Technology

Viime viikolla ilmestynyt raportti Suomen Akatemian toiminnan kansainvälisestä arvioinnista kuvaa erinomaisella tavalla nyky-Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia. Ilahduttavaa on se, että Akatemia on todistettavasti kyennyt tukemaan parhaita tutkijoitamme ja siten onnistunut päätehtävässään Suomen tutkimuksen tason nostamisessa kohti kansainvälistä huippua.

Nyt kun Akatemian rahoitusta leikataan, raportissa ehdotetaan, että varoja siirrettäisiin yliopistojen perusrahoituksesta täyttämään Akatemian budjettiin jäävää aukkoa. Tämä olisi suuri taktinen virhe. Yliopistojen perusrahoituksella ja Akatemian kilpailullisella tutkimusrahoituksella on molemmilla oma ja toisiaan täydentävä roolinsa tutkimuksen laadun takaamisessa.

Edellisen yliopistolain aikaan Akatemia tarttui tutkijoiden uran epäkohtiin ohjaamalla rahoitusta eri uravaiheissa oleville tutkijoille. Järjestelmä auttoikin nuoria tutkijoita perustamaan oman tutkimusryhmän ja ylläpitämään sen toimintaa, kunnes Akatemian rahoitus aikanaan päättyi. Korkealuokkaisen perustutkimuksen edellyttämää pitkäjänteisyyttä tämä järjestelmä ei ratkaissut. Sitä ei ratkaise myöskään raportin ehdotus, jonka mukaan akatemiatutkijat voisivat ensimmäisen kauden jälkeen saada 3–5 vuoden jatkoajan. Tutkijoiden urakehityksen ja heidän tekemänsä perustutkimuksen edellytykset voi taata vain työnantaja, jolla on vakaa ja pitkäjänteinen perusrahoitus.

Vuonna 2010 voimaan astunut uusi yliopistolaki antaa yliopistolle entistä paremmat mahdollisuudet luoda toimivat urajärjestelmät tutkimus- ja opetushenkilöstölleen. Opetusministeriön uuden rahoitusmallin mukaan yliopistot ansaitsevat vuosittain runsaat 0,5 miljardia euroa tutkimustoiminnan indikaattorien perusteella. Tämän rahoituksen käyttäminen yliopistojen itse valitsemien huippututkijoiden tekemään perustutkimukseen antaisi heille mahdollisuuden myös riskipitoisen tutkimuksen tekemiselle.

Mitkä sitten ovat suomalaisten yliopistojen edellytykset ohjata riittävä rahoitus perustutkimukseen? Yksi ongelma on yliopistojen huomattavan suuri opiskelijamäärä suhteessa professorikunnan kokoon. Epäsuhta on selkeä, kun vertaamme Suomea paremmin menestyneisiin, mutta kokonsa puolesta vertailukelpoisiin eurooppalaisiin valtioihin, kuten Tanskaan, Hollantiin ja Sveitsiin. Näissä maissa myös valtionrahoituksen osuus yliopistojen kokonaisrahoituksesta on suurempi kuin Suomessa, erityisesti tekniikan yliopistoissa. Liian suuri riippuvuus ulkopuolisesta rahoituksesta riskeeraa tutkimuksen pitkäjänteisyyden ja ohjaa välttämään riskitutkimusta.

Opetusministeriön uusi ohjausjärjestelmä antaa yliopistoille entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa tutkintotavoitteisiinsa ja opiskelijoiden sisäänottoon. Yhteinen haasteemme onkin mitoittaa sekä professorikunnan koko että koulutuksemme volyymi oikein suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, jotta valtion yliopistoille osoittama perusrahoitus riittää myös tutkimukseen. Tämä koituu myös opiskelijoiden eduksi. Parasta valmennusta tulevaisuuden työelämässä menestymiselle ja elinkeinorakenteemme uudistamiselle on koulutus, joka perustuu uuteen tutkimustietoon ja osaamiseen.

Kun yliopistot itse, valtion tuella, kantavat vastuunsa perustutkimuksen edellytyksistä, Suomen Akatemia voi keskittyä jakamaan lisärahoitusta niille tutkijoille, jotka yltävät kansainvälisesti aivan parhaalle tasolle. Suomen Akatemian runsaan 300 miljoonan euron rahoituspanoksen tulee jatkosakin täydentää – ei korvata – yliopistojen omaa panosta perustutkimukseen. Mikään muu taho kuin valtio ei kykene turvaamaan yliopistojen professorikunnalle heidän työnsä edellyttämää pitkäjänteistä, ennustettavaa ja tavoitteisiin nähden riittävää perusrahoitusta.

***

Universities also need to invest in high-quality basic research themselves

The international evaluation of the Academy of Finland’s activities published last week highlights the strengths and weaknesses of Finland’s current research and innovation system very well. It is very encouraging to see that it showed that the Academy has been able to support our best researchers and has succeeded in its primary task of bringing Finnish research closer to the very best work that is being done internationally.

Now that the Academy’s funding is being cut, the report proposes that resources should be switched from providing basic funding for the country’s universities to filling the gap that has opened up in the Academy’s budget. This would be a major tactical mistake. Basic funding for Finland’s universities and the competitive research funding provided by the Academy have their own separate and complementary roles to play in underpinning the quality of the research done in Finland.

During the time of the previous Universities Act, the Academy addressed the problems facing the research community by channelling funding to researchers at different stages in their careers. While this approach helped younger researchers set up their own teams and keep them running until the Academy’s funding ended, it did not provide the long-term foundation needed to maintain high-quality basic research. Nor would the report’s proposal that Academy researchers could receive extensions of 3-5 years following their initial grant. The careers of researchers, and the basic research that they carry out, can only be guaranteed by an employer with access to stable, long-term basic funding.

The new Universities Act that came into force in 2010 gives universities a better range of opportunities to create and develop career environments and tenure tracks for both research and teaching staff. Under the Ministry’s of Education’s new funding model, universities earn more than €500 million annually based on the performance of their research indicators. Using this money to fund basic research carried out by leading people in their fields selected by universities themselves would give universities the opportunity to promote research in higher risk areas.

How well-placed then are today’s Finnish universities to provide sufficient funding for basic research? One problem here is the large number of students universities have compared to the size of their faculty staff. This becomes clear when we compare Finland to other similar-sized, but better-performing European countries, such as Denmark, the Netherlands, and Switzerland. The proportion of state funding in overall university funding is larger in these countries than it is in Finland, particularly in the case of technical universities. Too great a dependency on outside funding can undermine the long-term nature of research and encourage universities to avoid ‘risky research’.

The Ministry of Education’s new guidance system gives universities a better opportunity to shape their degree goals and their student intake. Our shared challenge is to ensure that the size of our facilities and our student bodies match each other in terms of the resources that we have available, and at the same time ensure that the state funding we receive is sufficient to maintain sufficient research. If we succeed here, it will also benefit our students. An education based on the latest research and the latest know-how is the best way to ensure successful employment in the future and help transform Finland’s economic structure.

When Finland’s universities, with the help of the state, are able to carry out their responsibility in terms of providing a solid foundation for basic research, the Academy of Finland can concentrate on channelling additional funding to researchers at the very top of their fields internationally. The Academy of Finland’s more than €300 million in research funding should supplement – rather than substitute for – universities’ own funding for basic research. Only the state, ultimately, can provide the consistent, long-term basic funding needed to underpin the work done by the faculty members of Finland’s universities.

Posted by Tuula Teeri

Uncategorized - 1 Comment

Suomi vuonna 2030

Aalto University

Tulevaisuutta varten on tehtävä suunnitelmia ja päätöksiä, mutta sen ennustaminen on vaikeaa. Tämä on koettu yhä uudelleen yllättävien käänteiden ohjatessa toimintaamme ja talouttamme. Kukaan ei osannut etukäteen ennustaa Nokian hurjaa kasvua 1990-luvulla eikä Applen muodostamaa uhkaa sen menestymiselle. Kukaan ei varmasti myöskään arvannut, että nopeimmin kasvava yrityksemme kaksikymmentä vuotta myöhemmin on pelialan yritys. Tuskin aavistimme sitäkään, että opiskelijamme ovat vuonna 2012 edelläkävijöitä Euroopan parhaiten toimivan mallin luomiseksi kasvuyritysten perustamiselle.

Osallistuin eilen Valtioneuvoston tulevaisuusseminaariin, joka kokosi yhteen vaikuttavan joukon muun muassa ministereitä, rehtoreita, tutkimuksen rahoittajia, muita oppimisen ja koulutuksen asiantuntijoita, kirkkojen edustajia, opiskelijoita ja eri-ikäisiä koululaisia. Tuntui sekä mielenkiintoiselta että merkitykselliseltä olla mukana pohtimassa Suomen tulevaisuutta vuonna 2030, tässä tapahtumassa osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Suomen hallituksella tuntuu olevan hyvin samanlaisia ongelmia ratkottavanaan kuin Aalto-yliopiston johdolla: samalla kun on hoidettava juoksevia asioita ja päälle kaatuvia ongelmia, on oltava aikaa pohtia isoa kuvaa riittävän kauaksi tulevaisuuteen. Hallituksen lähestymistapakin muistuttaa omaamme. Muutoksia analysoitaessa on myös pyrittävä määrittelemään kestävällä pohjalla olevat perusasiat ja arvot, joiden varaan tulevaisuuden suunnitelmia rakennamme. Pääministerin puheessa tällaisia olivat avoin yhteiskunta, työn tekeminen ja kestävä kehitys. Yliopistossa uskomme, että haasteiden luonteesta riippumatta tutkimuksen rooli ongelmien ratkaisussa ja uuden kehittämisessä on horjumaton. Kokouksen osallistuneet lukiolaiset uskoivat, ettei mikään tulevaisuudessakaan korvaa ihmisen älyä. Se on lohduttava ajatus!

Aallosta loppuvuodesta valmistuva opiskelijamme Charlotta Liukas arveli, ettei hänellä vielä ole juuri mitään niistä valmiuksista joita 2030-luvun työelämässä tarvitaan. Tästä olen samaan mieltä: koulutusta suunnitellessamme on hyväksyttävä se, että maailma muuttuu niin nopeasti, ettemme tiedä mihin ammatteihin opiskelijoitamme oikeastaan koulutamme. Tärkeintä on antaa vahva akateeminen pohja ja Aallossa erityisesti teknillinen, kaupallinen tai taiteellinen ja mieluiten monialaiseen yhteistyöhön valmentava peruskoulutus. Muita tarvittavia taitoja ovat hyvät valmiudet verkottua, kommunikoida ja ennen kaikkea oppia jatkuvasti uutta. Kriittinen, tieteellinen tai taiteellinen ajattelu ja ilmaisu, faktojen tunnistamisen taito ja kyky argumentoida asiansa puolesta ovat sitä kestävää osaamista, jonka vartijoina yliopistot ovat aina olleet, ja ovat myös tulevaisuudessa.

***

Finland 2030

The future is difficult to predict, yet we still have to make plans and decisions for it. This difficulty has been experienced time and time again, as surprising events have come up to steer our activities and economy. No-one was able to predict Nokia’s wild growth in the 1990s or how Apple would later emerge as a threat to its success. Nor did anyone surely guess that, twenty years later, Finland’s fastest growing company would be a game developer. Neither did we have any inkling that, in 2012, Aalto students would be blazing the way and establishing Europe’s best model for fostering growth-oriented start-ups.

Yesterday, I took part in a government seminar on the future. An impressive number of ministers, rectors, research funding providers, learning and education experts, church representatives, students and schoolchildren of various ages gathered for this event. It felt both intriguing and meaningful to be there to think about Finland in 2030; my contribution to this event focused on the development of competence.

The Finnish government and the management of Aalto University appear to be facing a very similar situation: while having to deal with day-to-day issues and urgent problems, we also have to take time to consider the big picture over a sufficiently long period. The government’s approach also resembles ours. Any analysis of the future must also strive to define what fundamental matters remain sustainable and which values our plans for the future will be built on. Issues like this identified in a speech by the Prime Minister were an open society, work and sustainable development. At Aalto, we believe that, irrespective of the nature of challenges, research will play an unshakeably important role in problem solving and the development of new ideas. The secondary school pupils at the meeting had faith that nothing would replace human intelligence, even in the future. What a comforting thought!

Charlotta Liukas, an Aalto student graduating by the end of this year, said that she probably still lacks many of the capabilities, which will be required for working life success in the 2030s. I agree with this – as we plan future training we must accept that the world is changing too rapidly for us to know what professions we are actually training our students for.

It is crucial to provide a strong academic foundation and, at Aalto in particular, a basic education that prepares graduates for work in the fields of technology, business or art and design, or, most preferably, for tasks involving multi-disciplinary cooperation. Other necessary attributes include a preparedness to network, communicate and, first and foremost, to keep learning new things. Critical scientific or artistic thought and expression together with an ability to recognise facts and argument for your cause are examples of enduring competence that have always been and will remain things to which universities have always paid special attention.

Posted by Tuula Teeri

Uncategorized - 1 Comment

Sustainability on the agenda of Aalto University

Mankind, Finland very much included, is facing perhaps the gravest challenges of its existence. The very same development that has provided us better nutrition and health, gradually reduced the burden of manual labor and given us more leisure time, has also led us to use more of our shared and unique resources than is sustainable in the long run. While this development has first been realized in the western world, much remains to be done in the emerging economies to achieve the same level of wellbeing but also the same awareness of our limited resources.

How can Aalto University contribute? Here are some examples:

In connection with the Rio+20 United Nations Conference on Sustainable Development in Brazil this summer, Aalto University joined in to sign a global university commitment to teach and encourage sustainable development concepts, to ensure we green our campus and support sustainability efforts in the community and to engage through international networks. To see this commitment put into action, Aalto University will be incorporating sustainability and responsibility perspectives into all our research and teaching by 2015, measured by clearly defined key performance indicators and reporting.

In our endeavors towards a sustainable development, we are supported by our international partners, notably the Tongji University in Shanghai, a strong actor in developing green campus concepts and solutions. As a heritage from the Nordic Climate Festival, organized at Aalto 2011, we are now responsible for the Nordic Sustainable Campus Network for Nordic Universities. An excellent opportunity to strengthen our profile and contribute to the joint Nordic brand and expertise in sustainable development. Within the Aalto Global Impact program we work worldwide together with for instance South Africa, India, Sri Lanka, Chile, Peru, Tanzania, Uganda and Mozambique to find sustainable solutions and boost innovation and entrepreneurship on issues revolving around health and well-being, water, sanitation and hygiene.

Walking the talk when building our own campus, to be honest our university still has a huge footprint. We drive into the campus, we waste energy and we produce unnecessary waste, just to name a few issues. All this must change if we want to be a role model of sustainable development. The golden opportunity is now when we are just starting the development of our reformed campus in Otaniemi.

Some projects are already in action; we will soon see a new Aalto Garden emerge on the campus, we will work on sustainable campus mobility with public transport solutions, electric cars and biking, We are implementing more efficient systems for waste management and recycling, and we are increasing our research efforts on energy efficiency and sustainable building practices.

We still have a long way to go and lots to do, and we will need every student and staff member to be involved. But we need more than that, we also need the engagement and collaboration of our stakeholders, neighbors and friends, We need to join the forces of the citizens of this region that we cohabit. It is only by doing this together that we can become the sustainable region we want to be.

See also:
World symposium on sustainable development at universities (pdf)

***

Kestävyys Aalto-yliopiston tavoitteena

Ihmiskunnalla, Suomi mukaan luettuna, on edessään kenties vakavin haaste koko olemassaolonsa aikana. Aivan sama kehitys, jonka ansiosta ravitsemuksemme ja terveytemme ovat parantuneet, ruumiillisen työn taakka keventynyt ja vapaa-aikamme lisääntynyt, on myös johtanut siihen että käytämme jo nyt maapallon kestokykyä enemmän yhteisiä ja ainutlaatuisia luonnonvarojamme. Tämä kehitys on toteutunut ensin länsimaissa, ja vielä on paljon tehtävää, että kehittyvät taloudet saavuttaisivat saman hyvinvoinnin tason sekä saman tietoisuuden luonnonvarojemme rajallisuudesta.

Miten Aalto-yliopisto voi vaikuttaa tähän? Tässä muutamia esimerkkejä:

Tänä kesänä Brasiliassa järjestettävään Yhdistyneiden Kansakuntien Rio +20 kestävän kehityksen konferenssiin liittyen Aalto-yliopisto allekirjoitti Global University –sitoumuksen. Näin sitoudumme tutkimaan ja opettamaan kestävän kehityksen periaatteita, rakentamaan vihreää kampusta, tukemaan kestävää kehitystä yhteiskunnassa ja osallistumaan asiaa koskeviin kansainvälisiin verkostoihin. Toteutamme sitoumusta sisällyttämällä kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulmat kaikkeen tutkimukseen ja opetukseen vuoteen 2015 mennessä. Mittaamme niitä selkeästi määritellyillä avainluvuilla ja raportoimme vuosittain.

Pyrkimyksissämme kohti kestävää kehitystä saamme tukea kansainvälisiltä kumppaneiltamme. Erityisesti Tongji- yliopisto Shanghaissa on vahva toimija kehitettäessä vihreän kampuksen malleja ja ratkaisuja. Perintönä Nordic Climate Festivalista, joka järjestettiin Aallossa vuonna 2011, olemme nyt vastuussa Pohjoismaisten yliopistojen Nordic Sustainable Campus Networkista. Meillä on erinomainen tilaisuus vahvistaa strategista profiiliamme ja edistää yhteispohjoismaista kestävän kehityksen osaamista ja mainetta. Teemme Aalto-Global Impact -ohjelmamme kautta yhteistyötä maailmanlaajuisesti esimerkiksi Etelä-Afrikassa, Intiassa, Sri Lankassa, Chilessä, Perussa, Tansaniassa, Ugandassa ja Mosambikissa löytääksemme kestäviä ratkaisuja ja edistääksemme innovaatioiden syntymistä ja yrittäjyyttä. Näihin projekteihin kuuluvat esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin, veteen, sanitaatioon ja hygieniaan liittyvät kysymykset.

Kestävän kehityksen toteutumista joudumme pohtimaan myös uuden kampuksemme osalta rehellisesti, sillä yliopistollamme on edelleen aikamoinen jalanjälki. Autoilemme kampukselle, tuhlaamme energiaa ja tuotamme turhaa jätettä, vain muutamia asioita mainitakseni. Kaiken tämän on muutettava, jos haluamme olla kestävän kehityksen esikuva. Juuri nyt on oikea aika tarttua haasteeseen kun olemme vasta aloittamassa kampuksemme uudistamista.

Osa vihreää kampusta tavoittelevista hankkeistamme on jo käynnissä. Uusi Aalto Garden on syntymässä kampuksellemme jo tulevana kesänä, työskentelemme kestävien liikenneratkaisujen kuten julkisen liikenteen ja sähköautoilun kehittämiseen ja pyöräilyyn kannustavien ratkaisujen parissa. Toteutamme tehokkaammin kierrätystä sekä lisäämme resursseja energiatehokkuuden ja kestävän rakentamisen tutkimukseen.

Meillä on kuitenkin vielä pitkä tie kuljettavanamme ja paljon tekemistä. Tarvitsemme jokaista opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä osallistumaan tähän työhön. Onnistuaksemme tarvitsemme myös tiivistä yhteistyötä erilaisten sidosryhmiemme ja tätä yhteistä aluettamme käyttävien ja asuttavien naapuriemme kanssa. Kestävä kehitys toteutuu vain yhdessä toimimalla.

Katso myös:
World symposium on sustainable development at universities (pdf)

Posted by Tuula Teeri

Uncategorized - 2 Comments

Impact of Universities on Regional Development and Economy

“It is a real pleasure to start the working week with such uplifting news of a new initiative on growth entrepreneurship at Aalto University.” These were the words of the Prime Minister of Finland, Jyrki Katainen when introducing the App Campus program at Otaniemi this morning. AppCampus is a Finland-based application development program providing funding, training, support and business opportunities to Finnish and international mobile developers. During the next three years, Nokia and Microsoft will each provide up to 9 million EUR funding for the program that will be led and managed by Aalto University.

The Prime minister continued: “The AppCampus program is a fine example of how fundamental research at universities can give rise to tangible societal benefits. I am pleased that this is now happening at Aalto in the spirit of entrepreneurship.”

In 1997, the Bank of Boston published a report revealing that MIT graduates have founded 4,000 companies, creating 1.1 million jobs worldwide and generating annual sales of $232 billion. Since then a growing number of studies confirm that universities are regional “engines” that create jobs and welfare through the import of and investments by established companies, and through “spin-off” activities that transform research findings into commercial products – these companies tending to stay in the region.

Silicon Valley in California is the classical example of knowledge ecosystems boosting entrepreneurship and economic growth. A recent study of the Boston Metropolitan Area estimates that the eight universities in the region have an annual economic impact 7 billion US dollars in that area. Another report from the OECD this week revealed that the University of Arizona is a key a driver of economic growth in the state of Arizona, one of the US’s most rapidly expanding states.

All these examples emphasize that excellent universities have a key role in supporting the success of knowledge -based economies. Aalto University is located in the heart of the Helsinki Metropolitan area, spanning both sides of the border of Helsinki and Espoo, next to the headquarters of Nokia, Kone and Fortum as well as 800 smaller businesses and corporations. As Aalto undergoes its own transformation toward the world class, it is important that we continue to develop our relationships with stakeholders so that we all benefit from Aalto’s coming growth. Launching a collaboration worth 18 million EUR between Nokia, Microsoft and Aalto today is a sign that we are on the right track.

Posted by Tuula Teeri

Uncategorized - 1 Comment

Korkeatasoinen osaaminen houkuttaa investointeja Suomeen

Euroopan talous on kriisissä ja hallituksen budjettiriihessä pohditaan uusia menoleikkauksia vielä tälle vaalikaudelle. Velkaantumisen torjumiseksi leikkauksia on tehtävä, mutta niitä kohdennettaessa tarvitaan nyt kirkas strategia. Laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että kaikkein tärkein keino talouden elvyttämiseksi on talouskasvun edellytysten turvaaminen.  Jorma Elorannan tekemän selvityksen mukaan Suomi on luonut vaurastumisensa ja hyvinvointinsa pitkälti investointivetoisen kasvun kautta. Ilman investointeja ei ole yrityksiä, ilman yrityksiä ei ole työpaikkoja eikä ilman työpaikkoja voi olla hyvinvointia.

Mikä houkuttelisi investointeja Suomeen, pieneen, kaukaiseen, kylmään maahan jossa on korkea kustannustaso ja jolta puuttuu kasvavien markkinoiden houkuttelevuus? Ainoa keinoa selvitä tässä kilpailussa on että pysymme tarjoamaan jotain, mitä muilla ei ole. Mitä sellaista meillä on? Meillä on moneen kertaan maailman parhaimmistoon äänestetty innovaatiojärjestelmä. Sen perusta on maailman paras peruskoulutus, vahva tieteellis-teknillinen osaamispohja ja toimiva rahoitusjärjestelmä, joka kannustaa yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen tiiviiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi Nokian nousu globaaliksi johtajaksi perustui osaltaan vahvaan yhteistyöhön suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiojärjestelmä on kokonaisuus. Pelkkä innovaatiotoiminnan tukeminen ei riitä, vaan järjestelmä tarvitsee jatkuvasti uutta tietoa, tuoreita ideoita ja osaavia ihmisiä. Kasvu lähtee laadukkaiden tutkimus- ja opetusympäristöjen kyljestä. Maailman parhaat yritykset hakeutuvat sinne, missä on paras osaaminen. Erinomaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset houkuttelevat maahan investointeja. Lisäksi yliopistojen ja yritysten muodostamat ekosysteemit synnyttävät uusia kasvuhakuisia yrityksiä. Jos yrittäjyyden kannusteet ovat kunnossa, myös uudet elinkelpoiset yritykset kykenevät houkuttelemaan kansainvälisiä sijoittajia Suomeen.

Olemme juuri aloittaneet tutkimus- ja koulutusjärjestelmämme rohkean ja edistyksellisen uudistamisen, joka tähtää merkittävään laadun parantamiseen sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjaon selkeyttämiseen. Tätä työtä on jatkettava. Budjettiriihessä on panostettava uuden tiedon, osaamisen ja osaajien synnyttämiseen. Ne ovat ennakkoehto osaamiseen perustuvalle kasvulle ja Suomen hyvinvoinnille.

***

High level of know-how attracts investments to Finland

European economy is facing a crisis and the government budget workshop is considering new budget cuts for this term. Cuts are necessary to stop the debts from growing but a clear strategy is needed for targeting the cuts. There is a consensus on the guaranteeing of prerequisites for economic growth being the most important means of regenerating economy. According to a report by Jorma Eloranta, Finland’s prosperity and well-being largely stem from growth based on investments. Without investments there are no businesses, without businesses there are no jobs and without jobs we cannot achieve well-being.

How can we attract investments to Finland, a small, far-off and cold country with a high level of costs and no additional attraction provided by growing markets? The only way to survive in the competition is to offer something unique that no one else can provide. What is the unique thing that we have? We have an innovation system voted several times as one of the best in the world. It is based on the top basic education in the world, a strong knowledge basis in science and technology and an effective funding system fostering active collaboration between businesses, research centres and universities. For example Nokia’s emergence as a global leader partly stemmed from active collaboration between universities and research centres in Finland.

Research, education and innovation systems form a whole. Therefore, it is not enough to support innovation activities; instead the whole system constantly needs new knowledge, fresh ideas and competent people. The growth begins in environments with high-quality research and education. The world’s top companies find their way to places with the best know-how. Excellent universities and research centres attract businesses to the country. In addition, ecosystems formed by universities and companies create new businesses looking to expand. When incentives for enterprises are effective, new viable companies can also attract new international investors to Finland.

We have recently started to remodel our research and education system in a way that is bold and forward-looking, aiming to improve the quality and to clarify the distribution of work between universities, polytechnics and research centres. This work must be carried on. The budget workshop must focus on producing new knowledge, know-how and experts. They are a prerequisite for growth based on know-how and for Finland’s well-being.

Posted by Tuula Teeri

Uncategorized - 1 Comment