Lappi matkailukohteena – luennot 21.1.

Luentokerralla oli jälleen mielenkiintoisia puheenvuoroja. Kurssin aiheeseen tutustuttiin tällä kertaa matkailun näkökulmasta. Puheenaiheina olivat mm. lähimatkailun merkitys, kansallispuistojen suosion nousu, Lapin matkailun vetovoimatekijät, kausiluontoinen turismi sekä matkailun tämän hetken trendit.

Ensimmäisellä luennolla käsiteltiin lähimatkailua Tunturiaavalla. Monitieteinen tutkimustyhmä ILA (Intraliving in Anthropocene) on tutkimushankkeessaan tutkinut matkailun mahdollisuuksia lähellä sijaitseviin luontokohteisiin, painottaen paikallisia kohteita, lyhyitä matkoja sekä vähähiilisempiä liikkumismuotoja. Tutkimuksessa on perehdytty erityisesti Pyhä-Luoston kansallispuistoon, eli samoihin maisemiin joihin kurssimmekin sijoittuu. Kurkkasin myös tutkimuksen videoita aiheeseen liittyen: erityisesti mieleeni jäi video Kyläilemässä.

”On tuo ihminen kyllä kaikella tapaa vähän kumma”, jatkoi Naava hetken kuluttua. ”Kun se tulee metsään, niin käväisee kiireesti ottamassa kuvia ja lähtee pois.”

– Kyläilemässä

Kyläilemässä: https://www.youtube.com/watch?v=7TQ5nsCPvRU
Tutkimuksen kotisivut: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/intraliving/

Matkailun trendit vaihtelevat ja tällä hetkellä on tunnistettavissa selkeitäkin trendejä. Etenkin luontomatkailu tuntuu nousseen suurempaan suosioon, samoin kuin matkailun kestävyys ja vastuullisuus. Itse samaistuin luennolla esitellyistä matkailun trendeistä eniten kestävyyteen ja vastuullisuuteen, luonnon kokemiseen, lähimatkailuun sekä pienempiin destinaatioihin. Matkailussa olen lähivuosina keskittynyt enimmäkseen pyöräretkeilyyn sekä kansallispuistoihin ja vaeltamiseen. Tuntemattomammissa kohteissa olen huomannut paikallisten tulevan helpommin juttelemaan ja jakamaan vinkkejä lähialueen kiinnostavista kohteista. Esimerkiksi viime syksynä Saarijärvellä pyöräillessä kävin katsomassa erästä karhupetäjää, jota katsoessa luokseni saapui juttelemaan kolme paikallista pappaa, jotka kertoivat omia tarinoitaan puuhun liittyen ja neuvoivat myös muita paikallisia nähtävyyksiä. ♥︎

Sosiaalisen median ja etenkin instagramin vaikutuksen matkailuun olen huomannut. Itsekin seuraan useita luontomatkailuun painottuneita käyttäjiä. Näissä piireissä olen huomannut korostuneen kestävän matkailun sekä luonnon tuomat terveyshyödyt. Joukosta löytyy myös monia lapsiperheiden matkailuun keskittyviä käyttäjiä, joiden sisällöissä korostuvat lähikohteet, kun arjessa ei ehditä niin kauas. Lisääntyvissä määrin olen huomannut myös vaikuttajamarkkinoinnin tulleen myös luontomatkailun puolelle. Sosiaalisen median riskinä on kuitenkin se, että luontoon rynnätään vain ottamaan kuvia, ja mahdollisesti vieläpä sankoin joukoin samoihin kohteisiin, jotka eivät ole varautuneet valtavaan kävijämäärään.

Myös kolmannella luennolla pohdittiin luontoon menemisen syitä ja tapoja. Millainen aistiympäristö matkailun kohteissa on? Puhelin liikkuu herkästi mukana matkaillessa, mutta miltä tuntuisi parin tunnin kävely ilman puhelinta? Itse nappaan helposti kuvia, mutta toissa viikonloppuna revontulia ihastellessa tuli kyllä todettua, ettei ole mitään järkeä käyttää aikaa kameran asetusten säätämiseen. Keskityin sen sijaan mielummin revontulien tanssin seuraamiseen. Talteen tarttui kyllä epäselvä kuva, josta erottuu vihreitä haituvia taivaalla – todistusaineistona kokemuksesta. Olisiko sitäkään oikeasti tarvinnut?

Saariin sijoittuvasta luennosta kävi hyvin esille se, miten tapauskohtaisia alue- ja maisemaselvitykset ovat. Itaparican saari Brasiliassa oli hyvä esimerkki kohteesta, jossa on omanlaisensa kulttuuri. Tavat olivat erilaisia kuin Suomessa, esimerkiksi paikalliset näkökulmat, lait (tai niiden puute) sekä rituaalit. Toisaalta, saari oli varoittava esimerkki siitä, miten matkailu voi olla saarella suuressa roolissa ilman, että paikalliset siitä rahallisesti hyötyvät. Kyseinen saari oli turismista huolimatta köyhä, sillä rahat eivät menneet niinkään paikallisille vaan saaren ulkopuolisille matkailuyrittäjille. Paikallisten elinkeinojen tukeminen on tärkeää: niin myös Lapissa. Siellä matkailun tulisi  kunnioittaa paikallisia sekä saamelaista kulttuuria, eivätkä turismi ja elinkeinot saisi olla ristiriidassa keskenään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *