Antiikin kulttuurillinen perintö

Antiikin aikaa pidetään länsimäisen kulttuurin alkulähteenä ja sieltä ammenetaan vieläkin inspiraatiota ja tietoa. Yleissivistykseen voi pitää kuuluvan jonkinlainen käsitys antiikin uskonnosta ja jumaltaruista. Vaikka tuskin kovin moni enää antiikin jumalia palvoo, heidän tarinansa herättävät yhä tunteita ja mielenkiintoa, koska nytkin elokuvateatterit täyttyvät antiikin jumaltaruista. Syynä on todennäköisesti jumalien inhimilliset piirteet: tunteet ja virheet.

Jumaltaruja kerrottiin teatterin ja runouden avulla. Kreikkalaiset ovat aikoinaan luoneet pohjan länsimaiselle proosalle, johon on haettu vaikutteita vielä pitkään antiikin taruista. Teatteri ja runous ovat yhä voimissaan, myös elokuvat voidaan laskea uudenlaiseksi teatteriksi. Ajat muuttuvat ja aiheet myös, rikotaan tarkoituksella proosan “sääntöjä” ja pyritään vahvoihinkin kannanottoihin pelkän kansan viihteen lisäksi, mutta pohja tälle kaikelle on silti antiikissa.

Antiikin pitkänä aikana uskonto ehti kuitenkin vaihtua ja vainotusta kristinuskosta tuli  ainoa sallittu uskonto laajassa Roomassa Theodosius I:n toimesta.  Nyt maailman harjoitetuimman uskonnon juuret ovat siis kaukana antiikissa.

EE

Posted by Eevis

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

2 Responses to Antiikin kulttuurillinen perintö

  1. Laura Turunen says:

    Kreikkalaiseen uskontoon kuuluivat mytologiat, jotka koostuivat erilaisista jumaltarinoista ja jumalten ja ihmisten välisen kanssakäymisen kuvauksesta. Antiikin uskonnot ja mytologiat vaikuttivat kirjallisuuteen ja niistä on kirjoitettu moni antiikin tärkein teos. Aiheina olivat esimerkiksi sankaritarinat ja monet myytit kertovat tai Troijan sodasta tai liittyvät siihen jollain tavalla, esimerkiksi Homeroksen eepokset Ilias ja Odysseia. Mytologiat kirjoitettiin muistiin eepoksiin ja näytelmiin. Antiikin mytologioiden aiheet tulivat suosituiksi myöhemmin Euroopassa renessanssiajalla ja innoittivat taiteilijoita, kuten Botticelli, Michelangelo ja Rubens. Ne siis näkyvät myös kuvataiteessa. Antiikin vaikutus näkyy nykyaikaisessa kirjallisuudessa eri tavoin. Se on toiminut kirjallisuuden luomisen pohjana, siitä on ammennettu aiheita, käytetty antiikin tarinoita uudella tavalla. Sen lisäksi, että antiikin vaikutus näkyy nykyaikaisessa kirjallisuudessa, luemme edelleen antiikin kirjallisuuden tärkeimpiä teoksia. Kirjallisuus on vaikuttavat länsimaiseen kirjallisuuteen, taiteeseen, aatemaailmaan ja muuhun kulttuuriin. Antiikin filosofia on luonut pohjan eurooppalaiselle sivistykselle: Sokrates, Platon, Aristoteles.

    Kreikan uskonnossa ei ollut tiettyä luomismyyttiä vaan eri uskonnolliset ryhmät uskoivat erilaisiin maailmansyntyteorioihin. Niitä käsiteltiin myös antiikin filosofiassa. Kun Rooman valtakunta valloitti Kreikan, se otti Kreikasta itselleen mm. uskonnon, kirjallisuus- ja arkkitehtuurityylit ja yhdisti ne omiinsa. Myös uskonnot kokivat erilaisia kausia antiikin aikana. Helleenisellä aikakaudella ja Rooman valtakunnassa erilaiset mysteeriuskonnot levisivät. Kristinuskon vakiinnuttua Rooman valtakunnan uskonnoksi, toimi se myös suuresti kristinuskon levittäjänä siirtokuntien ja lähetyssaarnaajien kautta maailman eri kolkkiin.

    – Laura

  2. Anna-Maaria says:

    Antiikin uskonnollista perintöä on vielä tänäkin päivänä näkyvä myytti Eedenin puutarhasta. Eeden on Raamatussa ja kristinuskon mytologiassa esiintyvä puutarha, josta käytetään myös nimeä paratiisi. Nykypäivänkin puutarhojen voidaan katsoa edustavan ihmisen konkreettista yritystä luoda maanpäällinen paratiisi. Paratiisi on paitsi kristinuskon mukaan kuolemanjälkeinen tila, länsimaissa myös myytti ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, joka perustuu viattomaan sopusointuun. Edenin puutarha on nähty täydellisenä onnentilana, jossa etuoikeutetun yksilön ei tarvitse rasittaa itseään vaan muu luomakunta täyttää kaikki toiveet.

    Paratiisimyytti itsessään on antiikin aikaa varhaisempi ja esiintynyt jo varhaisissa Lähi-idän kulttuureissa sumerien ajasta lähtien. Niin Raamattu, Koraani kuin Gilgameš-eeposkin sisältävät paratiisimyytin. Juutalaiset omaksuivat sanan paradeisos tarkoittamaan Eedenin puutarhaa, joka oli aikojen alussa sijainnut täydellisen harmonian olotila.
    .

    -Anna-Maaria

Leave a Reply